Header image
Text background bars
log

Kyläpaja käytettävissä

Sevettijärven koulun tiloissa toimivan Saamelaisalueen ylläpitämän kyläpajan palvelut ovat jälleen kyläläisten käytettäväissä. Pajaisäntänä toimii Risto Buska, joka opastaa koneiden käytössä ja on muutenkin tarvittaessa pajan käyttäjien apuna.

Paja on avoinna tiistaista perjantaihin klo 11-18 ja lauantaisin klo 11-16.

Siid tuâjjpõrtt äävai

Čeʹvetjääuʹr škooulâst lij eʹpet äävai siid tuâjjpõrtt, koon lij riâššâm Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs. Siidneeʹǩǩ vuäǯǯa mõõnnâd tok ǩiõtt-tuâjaid tuejjeed da ââʹnned juõʹǩǩnallšem mašinaid. Ouddooumšen toʹben lij Risto Buska, kååʹtt veäǩǩad mašinai ââʹnnmest da muđoi še.

Tuâjjpõrtt lij äävai mââibaargâst piâtnâc räjja čiâss 11-18 da sueʹvtin čiâss 11-16.


Mõõnni ǩiiđ oummu leʹjje korjjemen da raajjmen ǩeâlkaid tuâjjpõõrtâst.

log

Jäljityskeli


Čeʹvetjäurra lij kuâlddam kuõrõõǥǥ.  – Sevettijärvelle on satanut sen verran lunta, että on jäljityskeli.

log

Kolttien luottamusmiesvaalien virallinen tulos

Kolttien luottamusmiesvaalien vaalilautakunta on virallisessa kokouksessaan 10.10.2011 suorittanut tarkastuslaskennan ja vahvistanut vaalien virallisen tuloksen.

Äänioikeutettuja vaaleissa oli yhteensä 479 henkilöä.

Annettuja ääniä oli 186.

Äänestysprosentti oli 38,8%

Tarkastuslaskennan tulokset:

Keväjärvi – Nellim äänestysalueella annettuja ääniä oli yhteensä 76.

Nro 2 Fofonoff Sergei Kp. 29 ääntä,

Nro 3 Feodoroff Veikko 47 ääntä,

ei hylättyjä ääniä.

Näätämö – Sevettijärvi äänestysalueella annettuja ääniä oli yhteensä 110.

Nro 2 Fofonoff Sergei Kp. 44 ääntä,

Nro 3 Feodoroff Veikko 61 ääntä,

hylättyjä 5 ääntä.

Yhteensä ääniä:

Nro 2 Fofonoff Sergei Kp. 73 ääntä.

Nro 3 Feodoroff Veikko 108 ääntä.

Vaalien perusteella vahvistettiin kolttien luottamusmieheksi kaudelle 1.1.2012-31.12.2014 ehdokas nro 3 Feodoroff Veikko Armas.

Kolttien luottamusmiesvaalien vaalilautakunta.

log

Sevettijärvellä käsityöläisille tarkoitettu suunnittelutilaisuus

Tervetuloa suunnittelemaan ja keskustelemaan kanssamme mahdollisuuksista käsityöyrittäjyyteen ja käsityönäyttelyn järjestämiseen!

Kokoonnumme perjantaina 14.10 klo 12 Sevettijärven kyläpajan tiloihin. Mukana myös Saamelaisalueen yritysneuvoja Virpi Jääskö. Samaan aikaan on myös tällä viikolla olleen luukaiverruskurssin töiden näyttely, joihin voi tutustua kurssilaisten johdolla.

Kaikki käsitöistä kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan!

Kahvitarjoilu.

Lisätietoja: Tanja.S 040-7644517

Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen -hanke.

log

Kolttien luottamusmiehenä jatkaa Veikko Feodoroff

Tänään äänestettiin kolttien luottamusmiestä seuraavaksi  kolmivuotiskaudeksi. Nykyinen luottamusmies Veikko Feodoroff sai 108 ääntä ja Sergei Kp Fofonoff 73 ääntä. Äänestysprosentti jäi alhaiseksi, se oli vain 37 prosenttia.

 

Saaʹmi ouddooumžen juätkk Veikko Feodoroff

Täʹbbe jiõnsteš saaʹmi oudduoummu puõʹtti kooum eeʹjj äigga. Ânnʼjõž ouddooumaž Veikko Feodoroff vuäǯǯai 108 jiõnnâd da Sergei Kp Fofonoff vuäǯǯai 73 jiõnnâd. Jiõnstemprosentt leäi pâi 37 prosentted, čuuʹt vuellǥaž.


Čeʹvetjääuʹr jiõnstempäiʹǩǩ leäi Sääʹmpõõrtâst.

log

Koululaisetkin tuohikurssilla

Ahti Vuoti on pitänyt Sevettijärven kyläpajalla aikuisille tuohikurssia, johon Sevetin koulun kaikki kahdeksan oppilastakin pääsivät osallisiksi parina päivänä. He valmistivat kauniin tuohiropeen sekä –sormuksen ja olivat innoissaan päästessään uuden materiaalin ja tekniikan pariin.


Tuohisormuksen taitokset vaativat tarkkuutta ja täsmällisyyttä, jota opeteltiin aivan kädestä pitäen.


Kun Tytti oppi sormuksenteon niksin, syntyi hetkessä kymmenen sormusta!


Me teimme sen! Jokainen Sevetin koulun oppilas teki itselleen kauniin tuohiropeen, jota kelpaa näyttää muillekin.

log

Tiina Sanila-Aikio ääniharavana

Sunnuntaina päättyneiden Saamelaiskäräjävaalien tarkistetun ääntenlaskennan mukaan, joka vahvistetaan keskiviikkona, ääniharavaksi tänä vuonna nousi kolttarokkari Tiina Sanila-Aikio 148 äänellä. Toiseksi eniten ääniä (142) sai Saamelaiskäräjien istuva puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja kolmanneksi eniten ääniä (110) keräsi nellimiläinen Tauno Haltta. Kolmaskin kolttaedustaja, Pertti Heikkuri keräsi tarvittavan äänimäärän (80) tullakseen valituksi käräjille.

Saamelaiskäräjävaaleissa oli 40 ehdokasta, joista valittiin 21 varsinaista ja neljä varajäsentä Saamelaiskäräjille. Heidän toimikautensa kestää seuraavat neljä vuotta 2012-2015. Tänä vuonna vaaleissa oli 5 483 äänioikeutettua ja äänestysprosentti oli noin 49,6.

Saamelaiskäräjät uudistuivat melko radikaalisti, sillä 21 valituiksi tulleista peräti 11 on kokonaan uutta jäsentä. Saaʹmi Nueʹtt toivottaa valituiksi tulleille onnea ja taitoa tehdä hyviä päätöksiä!

log

Alkuperäiskansojen ilmastotieto huomioitava ilmastokriisin ratkaisussa

Ilmastomuutoksen hillintä sekä paikalliset ja alueelliset sopeutumisstrategiat nousivat pääaiheiksi alkuperäiskansojen ilmastomuutoksen vaikutuksia arvioivan työryhmän (IPPCA)  kokouksessa Sevettijärvellä 25.–30.9.2011. Osallistujat edustivat Keski-, Etelä- ja Pohjois-Amerikkaa, Arktista aluetta sekä Keski- ja Itä-Aasiaa. Kolttasaamelainen kieli- ja kulttuurijärjestö Saa´mi Nue´tt  toimi kokouksen paikallisena järjestäjänä.

Arvioinnin tulokset osoittavat ilmastomuutoksen kielteisten vaikutusten kiihtyneen odotettua nopeammin. Nämä koskettavat pahimmin jo entisestään ylikuormitettuja yhteisöjä. Jo satoja vuosia kestäneen kulttuurien, maaoikeuksien ja hengen murtamisen lisäksi alkuperäiskansat ja muut paikallisyhteisöt joutuvat kantamaan globaalisti aiheutettujen ongelmien seuraukset omilla alueillaan.

Perinteiset sääkalenterit eivät enää pidä paikkaansa, ja tämä muuttaa radikaalisti luontaiselinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä. Kuitenkin juuri tämänkaltaisten yhteisöjen perinteinen tarkka luontotieto tarjoaa pohjan ilmastokriisin kestäville ratkaisuille. Tämän kaltainen tieto tulee nähdä tasa-arvoisena tieteen kanssa.

Kokous huipentui Sevettijärven julistukseen, jossa vaaditaan, että:

-Alkuperäiskansojen sekä perinne- ja paikallisyhteisöjen oikeuksiin, elinkeinoihin ja kulttuureihin kohdistuvat tuhot tulee nostaa osaksi valtioiden välisiä ja kansallisia ilmastopolitiikkaprosesseja.

-Kansallisten hallitusten tulee antaa täysi tuki alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen ohjaamille ilmastonmuutosarvioinneille, jotka tehdään yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

- Erityisesti uuteen teknologiaan perustuviin ilmastokriisin ratkaisumalleja on kehitettävä yhdessä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa heidän oikeuksiaan kunnioittaen ja varovaisuusperiaatetta noudattaen.

Lisätietoja antaa Pauliina Feodoroff puh. 040 736 44 75.

log

Tervetuloa illanviettoon YK:n ilmastotyöryhmän kanssa

Saa’mi Nue’tt toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleiksi illanviettoon YK:n alkuperiäiskansojen pysyän foorumin ilmastotyöryhmän työkokouksen väen kanssa. Illanvietto pidetään Porotila Toini Sanilassa Kirkkakannaksella keskiviikkona 28.9.2011 klo 19 alkaen. Paikalla on vieraita kahdeksasta eri maasta ja ohjelmassa tarinoita, videoita ja ajatusten vaihtoa.

Lisätietoja voi kysyä Pauliina Feodoroffilta puh. 040 736 4475.

log

Perinnetalo sulki ovensa talveksi

Kolttien Perinnetalo Sevettijärvellä osoitti tarpeellisuutensa, sillä siellä vieraili vajaan neljän kesäkuukauden aikana runsaat kolmetuhatta kävijää, joista vajaa kolmannes oli ulkomaalaisia ympäri maailmaa.

Kun kolttakulttuuria aletaan tuntea enemmän, sitä ruvetaan arvostamaan etenkin nykyaikana, jolloin omin käsin tekeminen on taas alkannut kiinnostaa ihmisiä.


Talon perinnepihaan on noussut uusia rakennuksia mm. lammaspuura, joka sai kesällä katon.


Perinnetalon aitan räystään alla kuivuivat kenkäheinäsormaiset.

log

Kuvareportaasi kolttasaamelaisvainajien hautaustilaisuudesta.

25.syykuuta 2011 Norjan Neidenissä järjestettiin juhlallinen kolttasaamelaisten vainajien uudelleen hautaamistilaisuus. Vieraiden joukossa olivat paikallisten kolttasaamelaisten lisäksi muun muassa Norjan saamelaiskäräjien presidentti Egil Olli, hallinto- ja kirkollisministeri Rigmor Aasrud, sekä  Oslon yliopiston vararehtori Ragnhild Hennum.

Vuonna 1915 suoritettujen kaivausten yhteydessä poistettiin Neidenin Pyhän Yrjön kappelin viereiseltä, kolttasaamelaiselta hautausmaalta 94 kolttasaamelaisen vainajan ruumiit. Vainajien luita on säilytetty siitä asti Oslon yliopiston anatomian instituutissa, jossa sen ajan hengen mukaan tutkittiin mm. sitä, ovatko saamelaiset yhtä kehittyneitä kuin muu valtaväestö. Kolttaväestö onkin kokenut tämän erittäin surulliseksi ja alentavaksi teoksi ja siksi vainajien jäännösten palauttamista takaisin omille sijoilleen onkin haluttu jo pitemmän aikaa. Helmikuussa 2008 Oslon yliopiston lääketieteellisen instituutin hallitus teki yliopiston puolesta ehdotuksen kaikkien 94 kolttavainajan jäännösten palauttamisesta. Ja eilen – hieman vajaa sata vuotta myöhemmin – järjestettiin nämä historialliset hautajaiset, jossa uudelleen haudattiin kolttasaamelaisten jäänteet.

Juhlapaikalla oli näytteillä Sevettijärven alueen käsityöläisten perinteisiä kolttasaamelaisia käsitöitä.


Kuvat: Tanja Sanila

log

Mielenkiintoinen näyttely

Lämpimät kiitoksemme Arktisen keskuksen tutkijat, Anna Stammler-Gossman ja Nuccio Mazzullo, mielenkiintoisesta näyttelystänne Sevettijärven kyläpajalla. Sen kuvien, esineiden ja videoiden avulla saimme hyvän kuvan pohjoisten alueiden kulttuurien samankaltaisuuksista ja eroavaisuuksista.

Pienikuvakavalkadi kertokoon esineistöstä:


Etualalla yamalilainen sani, nahkainen suopunki ja hevosen häntäjouhista tehty sääskihuisku.


Neljästä nahkasuikaleesta punottu suopunki, jossa kielan muoto on hieman erilainen kuin meillä.


Pieni näyttelyvieras kokeili tytön takkia ja taidokkaasti koristeluja kenkiä.


Pitkävartisen karvakenkien suussa on taidokas erivärisistä poronkoipinahoista ommeltu koriste.


Hupullinen umpipeski, malitsa, jossa karvapuoli on sisäänpäin ja hihansuissa ovat kiinni karvakintaat on poronhoitajien työpuku tundralla.


Koristeellinen laukku.


Muutkin pohjoisen kansat käyttävät laukkujen koristelussa helmiä, vaikka kuviot ovat jokaisessa kulttuurissa erilaiset.


Tuohinen astia, jonka sanka on punottu hevosen häntäjouhista.


Tuohirasia on ommeltu hevosen häntäjouhella eikä juurella kuten meillä.

log

Tervetuloa pohjoisista poronhoitajakansoista kertovaan pieneen näyttelyyn!

Hyvät sevettijärveläiset!

Lapin yliopiston Arktinen keskus järjestää pienen näyttelyn ”Poronhoito: Yhteinen talous – samanlaiset ja erilaiset käytännöt” keskiviikkona 21.9. klo 15.00-18.00 Sevettijärven kyläpajan tiloissa.
Edellisellä vierailullamme Sevettijärvellä olimme hyvin inspiroituneita yhteisön omaan kulttuuriinsa liittyvistä toimista sekä kiinnostuksesta poronhoitoon muilla pohjoisilla alueilla. Osallistumisemme koltansaamen kielen peruskurssin toiseen osioon on hyvä mahdollisuus näyttää sevettijärveläisille meidän pieni, yksityinen esinekokoelmamme eri puolelta Venäjän poronhoitoaluetta.

Kokoelmassamme on esineitä mm. Kuolan saamelaisilta, Euroopan nenetseiltä ja Yamalin niemimaan nenetseiltä. Esillä on käsintehtyjä esineitä, joita poronhoitajakansat käyttävät joka päivä tundra-, metsä- ja vuoristoalueilla. Näyttelyssä vierailevat voivat kokeilla nenetsiporonhoitajien talvella käyttämää työtakkia, malitsaa. Kokoelmissamme on myös poron eri osista tehtyjä kenkiä, laukkuja, leluja sekä muita käsin tehtyjä esineitä, esimerkiksi hevosen häntä, jota käytetään sääskisuojana. Mukanamme on jopa mammutin torahampaan pala.

Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! Tarjolla on myös pullakahvit.

Anna Stammler-Gossmann ja Nuccio Mazzullo
Antropologian tutkimusryhmä
Arktinen keskus, Lapin yliopisto

log

Tutustumisretki Pykeijaan

Rajatonta hoivaa – hanke järjesti torstaina 15.9 yhteistyökumppaneidensa kanssa tutustumispäivän Pykeijan hoivakotiin ja koululle. Tapahtumaan osallistui Suomen puolelta yhteensä 35 henkilöä eli koossa oli bussilastillinen innokkaita Pykeijaan tutustujia. Pykeijassa ohjelmasta vastasi Pykeijan Helselag. Ohessa kuvareportaasi päivän tunnelmista:

Yhteistyössä:

Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen – hanke

Kolttakulttuurisäätiö

Kolttien kyläkokous

Sevettijärven päiväpalvelu

log

Sanikurssi käynnissä

Sevettijärvellä on käynnissä sanireen tekokurssi, jonka opettajaksi on saatu sanimestari Viktor Filippov Luujärveltä. Hän on viettänyt elämänsä 25 ensimmäistä vuotta jutaamalla poroineen tundralla, joten hän on ollut sanien kanssa tekemisissä pienestä pitäen. Selkänsä loukattuaan hän joutui jättämään jutaamisen ja poronsa veljiensä hoitoon. Hän itse on sittemmin ollut sanimestarina Luujärven ammattikoulussa, mistä hänet saatiin Sevettijärvelle. Hän kuuluu komeihin, joten hän puhuu äidinkieltään, komia ja venäjää, mutta ei kolttaa.

Kun Sevettijärven kurssilaiset etsivät materiaalia, huomattiin, ettei täällä kasva kuusia, joita olisi tarvittu sanin runko-osiin. Mestari hyväksyi kuitenkin kuusen tilalle haavan, joita onneksi löytyy Sevetinkin korkeudelta. Sanin muihin osiin käytetään koivua.


Saani aunnâz škooul šeelljast. Pållaz lie soojtem-muõr vueʹlnn.

Saankurss Čeʹvetjääuʹrest

Čeʹvetjääuʹrest räʹjje saanid. Uʹčteeʹlen lij määstar Viktor Filippov Luujääuʹrest, kååʹtt lij jååttam 25 eeʹǩǩed luâđast puõcceezvuiʹm da tåbdd saanid puârast. Tõn mâŋŋa ko son luâmmji sieʹljes, suʹst feʹrttai uʹvdded puõcceez suu viiʹllji hoiddu. Jiõčč son lij ââʹn uʹčteeʹlen Luujääuʹr ämmatškooulâst, koʹst son puõđi miʹjjid mättʼted. Son lij komi-ooumaž da maainast jiiʹjjes jieʹnnǩiõlin da ruõššâs, leäʹša ij säämas.

Saani aunnsen ââʹnet kuõzz da sueʹjj. Tõt pâi lij hueʹnn, ko tääiʹben jie leäkku kuõzz. Määstar leäi kuuitâǥ tõn miõlâst, što kuõzz sââʹjest vuäitt puârast ââʹned suuʹv. Tõk kâʹl käuʹnnje tääiʹben.


Uʹčteeʹl Viktor Filippov čuäjat, što täʹst âlgg võl saanjueʹlj viõrrâd.


Ko saan lij raajjâm vueʹlnn, taarbšet määŋgnallšem tuärjjõsmuõr.

log

Terveisiä koltansaamen kielen peruskurssilta!

Keskiviikkona startanneelle koltankielen peruskurssille on osallistunut yhteensä 13 innokasta opiskelijaa. Opettajana kurssilla toimii Tiina Sanila-Aikio. Tässä kuvaa torstai iltapäivältä, kun kurssilaiset tutustuivat toiveikkaina substantiivien taivutukseen.


log

Nellimin asiointiliikennekokeilu

Elokuun lopulla ajoi viimeinen linja-autovuoro Nellimiin. Linjan liikennöinti loppui vaivihkaa ja tuli monille täytenä yllätyksenä. Joku  kyllä kertoi kuulleensa huhuja, että liikennöinti loppuisi, mutta oli arvellut niiden olevan vain huhuja.

Autottomat nellimläiset, suurin postiauton käyttäjäryhmä, etupäässä vanhempi väki oli tyrmistynyt. Miten nyt elämä järjestyy, kun kauppakin on sulkenut ovensa lopullisesti? Mistä evästä, entä apteekkiasiat?

Apuun tulee onneksi Inarin kunta, joka käynnistää asiointiliikenteen Nellimistä Ivaloon. Se tulee olemaan aluksi kokeiluluontoinen alkaen 14.9. ja jatkuen aina keskiviikkoisin vuoden loppuun saakka, päätti kunnanhallitus maanantaisessa kokouksessaan.

Kunnan avustuksella Ivalon taksit hoitavat ajon ja asiakas maksaa vain linja-autokyydin verran. Kokeilun tarkoituksena on tutkia, paljonko Nellimin reittiä käytetään.


 Aika näyttää millaisia kulkijoita nähdään tulevaisuudessa Nellimin tiellä. Kuva vuodelta 2008.

log

Sevetin syystapahtuma kiinnosti

Eilen vietettiin Kolttatalon rannassa syystapahtumaa, johon osallistui lähes 70 kyläläistä. Tapahtuman järjesti Kolttakulttuurisäätiö kesän aikana talkoilla korjatun saunan ottamiseksi virallisesti käyttöön.

Ohjelmassa oli saunomista, nuotanvetoa sekä tulistelua. Mukana järjestelyissä olivat myös Rajatonta hoivaa – hanke, Kolttakulttuuri yli rajojen – hanke, Kolttien kyläkokous ja Sevettijärven päiväpalvelu.


Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa, tuumi pikku Pietu, joka Heini-äitinsä kanssa seurasi hymyhuulin nuottaamista.


Nuorempi väki oli innokkaasti mukana vetämässä nuottaa rantaan.


Saalista saatiin mukavasti ja joukossa oli muutamia ihan hyvänkokoisia siikoja.


Kyllä kelpasi saunan jälkeen istuskella tulilla ja odottaa vesi kielellä, että pääsee nauttimaan tuoreesta rantakalasta ja pannukahvista.

Kuvat Saija-Riitta Sadeoja

log

Kutsu Neideniin 25.9.2011 kolttasaamelaisten jäännösten uudelleen hautaamiseen.

25. syyskuuta klo 14 Neidenissä tapahtuu seuraavaa: Pyhän Yrjön kappelissa on seremoniatilaisuus, jossa haudataan uudelleen kolttasaamelaiset jäännökset.

 

Tapahtuman taustalla on tapahtuma vuodelta 1915, jolloin Oslon yliopisto suoritti kaivauksia Neidenin alueella. Tällöin kaivausten yhteydessä Neidenin hautausmaalta poistettiin 94 kolttasaamelaisen vainajan jäännökset ja ne säilöttiin liki sadaksi vuodeksi Norjan anatomian instituuttiin, jossa niitä säilötty tähän päivään saakka.

 

Seremonia alkaa sunnuntaina 25. päivä Neidenin hotellilla, jossa tiedotetaan tapahtuman taustoista ja siihen osallistuneista tahoista. Oslon yliopisto luovuttaa arkut Neidenin kolttasaamelaisen väestön edustajille sekä Pyhän Yrjön kappelin ortodoksiselle seurakunnalle.

 

Tämän jälkeen järjestetään kirkollinen kulkue hautausmaalle, johon on sijoitettu 91 arkkua, ja jonne paikallisen kolttaväestön edustajat kantavat viimeiset 3 arkkua. Arkut lasketaan hautoihinsa ja peitetään. Tämän jälkeen pidetään jumalanpalvelus, jonka johtaa arkkipiispa Gabriel av Komana, Pyhän Yrjön kappelin johtaja, sekä kutsutut ortodoksisen kirkon edustajat Suomesta ja Venäjältä.

 

Tapahtuman päätteeksi hotellissa järjestetään tarjoilua ja kulttuuriohjelmaa.

log

Kolttasaamelaisperheiden kielileiri 16.-18.9. Nellimissä peruttu

Saaʹmi Nueʹtt ry ja Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen –hanke eivät järjestä Nellimin kolttasaamelaisperheiden kielileiriä 16.-18.9., koska leirille ei ilmoittautunut tarpeeksi osallistujia määräaikaan mennessä.

 

Sääʹmpiârrji ǩiõll-leirr 16.-18.9. Njeäʹllmest

Saaʹmi Nueʹtt rõ da Nuõrttsääʹmkulttur pâʹjjel raaji –haʹŋǩǩõs jie vueiʹt riâššâd Njeäʹllem sääʹmpiârrji ǩiõll-leeir 16.-18.9., ko vuässõõttâmiʹlmmtõõzz jie puättam nokk iʹlmmtõõttâmääiʹj seʹst.

 

Lââʹssteâđ | Lisätietoja

Tiina Sanila-Aikio
ǩiõlltuâjjlaž | kielityöntekijä

Nuõrttsääʹmkulttur pâʹjjel raaji –haʹŋǩǩõs
Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen –hanke
tiina.sanila-aikio(at)sogsakk.fi