Header image
Text background bars
log

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä järjestää kyläkierroksen Sevetti-Näätämö suunnalla 25.6.2015

Huom Sevettijärventienvarren asukkaat! Nyt on elämäsi mahdollisuus päästä eroon pihalle ja taloon keräntyneestä metalli/sähkö/vaarallisesta jne rojusta ja jätteestä!

 

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä järjestää kyläkierroksen INARISSA viikolla 26 ja Sevettijärventielle romunkeräysauto tulee torstaina 25.6.

 

 

Kierroksen aikana kylistä kerätään vaaralliset jätteet, rautaromut sekä sähkölaitteet. Romuautot noudetaan tarvittaessa myös

pihalta. Pihalta noudettavista ajoneuvoista on sovittava erikseen.

 

 

Aikataulu

 

Torstai 25.6.

9.00 – 9.30 Näätämö kaupan piha-alue

10.00 – 10.30 Kirakkajärvi Kirakkajärven tienhaara

11.00 – 11.30 Sevettijärvi kaupan piha-alue (Sevettijärventie 9040c)

12.00 – 12.30 Supru P-paikka

13.00 – 13.30 Nitsijärvi Nitsijärven postilaatikon kohdalla

14.00 – 14.30 Partakko ent. kaatopaikan tienhaara

15.00 – 15.30 Hietajoki P-paikka

16.00 – 16.15 Väylä Väylän tienhaara

16.45 – 17.00 Jolnivuono Aikion kohdalla (Jolnintie 621)

17.30 – 18.00 Kaamanen Kievarin kohdalla (Kaamasentie 2855)

 

 

 

Keräilyn yhteydessä otetaan veloituksetta vastaan

yksityistalouksien vaaralliset jätteet:

ajoneuvojen akut, maalit, liimat ja lakat, puunkyllästysaineet, öljyt (nestemäiset), öljyn ja

veden sekoitukset, öljynsuodattimet ja öljyiset rätit, liuottimet (likaiset polttonesteet ja

liuotinpesuaineet sekä ohenteet), jarru- ja jäähdytinnesteet, vanhentuneet lääkkeet (Jodi ja

elohopeapitoiset lääkkeet erikseen), elohopeakuumemittarit, paristot, loisteputket ja

energiansäästölamput (tavalliset hehkulamput saa laittaa roskiin), torjunta-aineet, hapot ja

emäkset, valokuvauskemikaalit.

 

 

Vaaralliset jätteet tulee pitää erillään toisistaan. Esim. lääkkeitä ja paristoja ei laiteta samaan

pussiin. Myös öljyt ja kiinteä öljyinen jäte tuodaan eri astioissa keräysautoon.

 

 

Lisäksi keräilyautoihin otetaan veloituksetta vastaanrautaromu sekä sähkölaitteet:

televisiot, jääkaapit, pakastimet, metalliromu, rom

uautot (öljyt ja polttoaineet tulee olla poistettu).

Romuajoneuvot noudetaan tarvittaessa kuorma-autoonmyös kotipihalta reitin niin salliessa.

 

 

Noudoista pitää sopia aina etukäteen: asiakaspalvelu, puh. 040 3511 771.

 

Mikäli romuajoneuvosi noutaminen ei onnistu tämän keräyksen yhteydessä, voit tilata

noudon myös yhteistyökumppaniltamme Kajaanin Romu Oy:ltä

www. kajaaninromu.fi/noutopalvelu.php.

 

 

Yhteistyössä UFF-vaatekeräyksen kanssa otetaankäyttökelpoiset vaatteet

myös vastaan keräilyn yhteydessä. UFF:n keräykseen voi tuoda puhtaat käyttökelpoiset

aikuisten ja lastenvaatteet, kengät, vyöt ja muut asusteet. Keräykseen

voi tuoda myös ehjät lelut,urheiluvälineet ja kodintekstiilit.

Keräilyn yhteydessä otetaan veloituksetta vastaan myös

yksityistalouksien sellaiset jätteet,jotka eivät sovellu astia- eikä aluekeräykseen.

 

 

Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi:

sohvat ja muut irtokalusteet, pienet remonttijäte-erät, puutarhakalusteet yms.

Kotitalouksien sekajätteitä ei oteta kuljetettavaksi. Kierroksella vastaanotettava

maksimimäärä on 1 henkilöauton peräkärry/kotitalous. Jätteiden jättäjän on ilmoitettava

tietonsa kuljettajalle kirjattavaksi. Mahdolliset väärinkäytöt laskutetaan.

Jätteet tulee luovuttaa suoraan keräysautoon aikataulussa ilmoitettuun aikaan. Mitään

jätteitä ei saa jättää pysähdyspaikoille etukäteen.

 

 

 

Kuntayhtymä tulee järjestämään jatkossa kyläkierrokset kunnittain joka toinenvuosi.

 

 

 

LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ

www.lapeco.fi

asia...@lapeco.fi

puh. 040 35 11 771

 

log

Avoimet kylät -tapahtuma

Äävsiid –šõddmõš Čeʹvetjääuʹrest

Sueʹvet 6.6.2015 lij väʹlddkååddlaž Äävsiid –peiʹvv. Čeʹvetjäuʹrr še äävad uusees da kåčč tiʹjjid pukid mieʹldd Nuõrttsääʹmkultturfoond ǩieʹssčuäʹjtõõzz da Saaʹmi äʹrbbvuõttpõõrt äävumuʹšše da ǩiõččâd, što mäʹhtt raajât võnnsid Čeʹvetjääuʹr Siid Tuâjjpõõrtâst.

Äävsiid –peeiʹv programm Čeʹvetjääuʹrest:

čiâss 10      Nuõrttsääʹmkultturfoond ǩieʹssčuäʹjtõõzz äävumuš da Tuõddri Peeʹrel –lõõst čõõđtumuš Čeʹvetjääuʹr Siid Tuâjjpõõrtâst. Čuäʹjtõs lij äävai čiâss 16. räjja.

čiâss 11-14 Hääʹsǩâʹttmõš Saaʹmi äʹrbbvuõttpõõrt šeelljast

čiâss 12      Čeʹvetjääuʹr škooulneeʹǩǩi bändd såitt da läull Saaʹmi äʹrbbvuõttpõõrt čuäʹjtemšââʹld âʹlnn. Sij seäʹrre kaʹdreeʹl še.

čiâss 14-16 Čeʹvetjääuʹr Siid Tuâjjpõõrtâst võõnâskuursâst lij tuâjjčuäʹjtõs, koʹst raajât vuõddsin kuårrum võnnâz.

Pueʹtted tiõrvân!

Suomeksi

Avoimet kylät -tapahtuma Sevettijärvellä 6.6.

Lauantaina 6.6.2015 vietetään valtakunnallista avoimet kylät -päivää. Sevettijärvikin avaa ovensa ja kutsuu kaikkia osallistumaan mm. Kolttakulttuurisäätiön kesänäyttelyn ja Kolttien perinnetalon avajaisiin sekä tutustumaan veneen rakentamiseen Sevettijärven Kyläpajalla.

Avoimet kylät -päivän ohjelma Sevettijärvellä:

klo 10             Kolttakulttuurisäätiön kesänäyttelyn avajaiset sekä Tuõddri Peeʹrel -lehden julkaisutilaisuus Sevettijärven Kyläpajalla. Näyttely on avoinna kello 16:een asti.

klo 11−14       Markkinatunnelmaa Kolttien perinnetalolla

klo 12             Sevettijärven koulun oppilaiden bändi soittaa ja laulaa Kolttien perinnetalon lavalla, katrilliesitys

klo 14−16       Veneenrakennuskurssilla avoimet ovet: työnäytös perinteisen juuriommellun veneen rakentamisesta (Sevettijärven Kyläpaja)

Tervetuloa!

 

log

Itä-Saamen Atlas vuoden kirja USA:ssa

Tutkijat Tero ja Kaisu Mustonen ovat kansainvälisesti tunnettuja arktisen alkuperäiskansatutkimuksen kärkinimiä. He ovat kirjoittaneet ja toimittaneet englanninkielisen kirjan Eastern Sámi Atlas, Itä-Saamen Atlas, joka kertoo osin ennenjulkaisemattomin tiedoin, kuvin ja kartoin kolttien elämää, historiaa ja maankäyttöä Kuolan niemimaalla. Kirja on syntynyt pitkäaikaisen työn ja kenttämatkojen tuloksena arkistoja tutkien, muita tutkijoita haastatellen ja ennen kaikkea kolttia itseään kuunnellen.
Itäsaamen Atlas julkistettiin alkuvuodesta 2011 Inarissa saamelaismuseo Siidassa. Kirjan kustantaja on Lumimuutos-osuuskunta.

 

Atlas1-copy

 

Tänä vuonna Itäsaamen Atlas –teos on palkittu Yhdysvalloissa vuoden kirjana. Palkinnon myönsi arvostettu Kansainvälinen Rajaseutututkimuksen Seura. Perusteluna oli muun muassa se, että Itä-Saamen Atlas on ainutlaatuinen ja rikas tutkielma rajat ylittävästä saamelaisesta kulttuurista ja historiasta. Kirja on laajamittainen yritys elvyttää, dokumentoida, koota ja kuvata saamelaisten elämää ja kokemuksia uudella tavalla.

 

Atlas_karttasivu
Kirjassa on monia mielenkiintoisia karttoja, jotka valottavat kolttasaamelaista elämää ja sen dramaattisiakin tapahtumia.

 

Muitakin palkintoja

Kirjan tekijät vastaanottavat palkintonsa myöhemmin syksyllä Yhdysvalloissa. Myös Suomessa Itä-Saamen Atlas on saanut useita palkintoja. Se sai Kalevala -seuran Kekrinpäivän perinteentutkijoiden ja –tallentajien tunnustuspalkinnon vuonna 2011. Samana vuonna myös kolttasaamelainen kieli- ja kulttuuriyhdistys Saa´mi Nue´tt huomioi sen Vuoden kolttasaamelainen –tunnustuspalkinnolla.

log

Tanja Sanila on kolttien luottamusmies

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on tänään antanut ratkaisunsa viimesyksyisen kolttien luottamusmiehen valintaa koskeneessa valitusasiassa. Se on hylännyt kaikki vaalia koskeneet valitukset, joissa epäiltiin valituksi tulleen Tanja Sanilan koltan kielen taitoa. Tanja Sanila voi toimia  nyt virallisesti kolttien luottamusmiehenä.
Viime vuoden lokakuussa pidettiin kolttien luottamusmiesvaali, jossa valituksi tuli eniten ääniä saanut Tanja Sanila vaalikaudeksi 2015-2017. Vaalin tuloksesta tehtiin kolme valitusta, joissa vaadittiin Sanilaa osoittamaan koltan kielen taitonsa. Peruskoulun todistuksen numero, koltankielinen suku- ja kasvuympäristö eivät riittäneet valittajien mielestä näytöksi kielitaidosta.

Hallinto-oikeuden perustelut

Hallinto-oikeus katsoo, ettei kolttalaissa ja sitä koskevassa hallituksen esityksessä ei ole määritelty luottamusmiehen koltan kielen taidon laatua ja laajuutta. Myöskään Saamen kielilaki ei koske kolttien luottamusmiestä.
Hallinto-oikeus huomauttaa päätöksessään myös siitä, että luottamusmiesvaalien vaalilautakunnan pöytäkirjan mukaan kaikki ehdokkaat ovat täyttäneet kolttien luottamusmiehelle asetetut kelpoisuusehdot ja näin ollen ovat olleet kelpoisia ehdokkaiksi.
Kun otetaan huomioon Sanilan esittämä selvitys peruskoulussa ja muuallakin kertyneestä koltan kielen taidoistaan ja se, ettei luottamusmieheltä vaadittavan kielitaidon määrästä ja laadusta ole täsmällisiä säännöksiä, Sanilaa on pidettävä kolttalain tarkoittamana koltan kielen taitoisena henkilönä, hallinto-oikeus perustelee.

kyläkok_tanja-copy

Tanja Sanila tyytyväinen ratkaisuun

Tuore kolttien luottamusmies iloitsee, että asia on viimeinkin saatu päätökseen. Näyttää siltä, että me tulkitsemme hallinto-oikeuden kanssa kolttalakia samalla lailla, hän sanoo.
Nyt pääsen toimimaan 100 prosenttisesti luottamusmiehenä. Tosin jo valitusprosessin aikana olen toiminut vt. luottamusmiehenä muun muassa järjestämällä perinteiset kyläkokoukset Sevettijärvellä ja Nellim-Keväjärven alueella.
Jää nähtäväksi jatkavatko valittajat vielä korkeimpaan oikeuteen, pohtii Sanila ja sanoo toivovansa, että asia olisi jo loppuunkäsitelty.

log

SAKK:n koltan kielen linja vaikeuksissa

Tän teeʹkst lie ǩeeʹrjtam Erkki Gauriloff da Sara Wesslin Yle sääʹmođđâz vääras.

Sääʹmǩiõl da -kulttuur mättjumuš kõʹhtte puõʹtti čâhčča – Vääʹnn mättʼtõõđjin di uʹčteeʹlin

Puõʹtti lookkâmpââʹjest sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz nuõrttsääʹmǩiõl da -kulttuur linnj serdd klaassâst prååstas internetta, särnn Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz rehtor Liisa Holmberg. Vääʹnn lij uʹčteeʹlin di mättʼtõõđin še.

Eeʹjj 2013 sääʹmǩiõl da -kulttuur liinjest leʹjje 13 ooccjed.

Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz nuõrttsääʹmǩiõl da -kulttuur linnj serdd klaassâst prååstas internetta puõʹtti lookkâmpââʹjest. Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz rehtor Liisa Holmberg maainsti ääʹššest Yle Sääʹmjânnam vuõigg radiovuõlttõõzzâst 20.5.2015.
Holmbeerg mieʹldd vääʹn lij uʹčteeʹlin di mättʼtõõđin še. Mättʼtõs juätkk kuuitâǥ ougglesmättʼtõõttmõʹšân.
– Mättʼtõs riâššât puõʹtti čõõuč ougglesmättʼtõõttmõʹšân interneeʹtt mieʹldd, rehtor Liisa Holmberg ceälkk.

Pâi kutt ooʒʒi tän eeʹjj nuõrttsääʹmǩiõl škoouʹlʼjumuʹšše

Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs lij riâššâm eeʹjj piʹštti sääʹmǩiõl da -kulttuur škoouʹlʼjumuužž klassmättʼtõʹšan eeʹjjest 2012 ääʹljeeʹl. Teʹl mättʼtõʹšše leʹjje leämma jiânnai ooʒʒi, joba 32 ooumžed.
Ooʒʒji mieʹrr lij occnam eeʹjjest ekka: eeʹjj 2013 leʹjje 13 ooccjed, 2014 kääuʹc ooccjed da tän eeʹjj pâi kutt ooʒʒi.
Uʹčteeʹl ij leäkku, ko tän räjja mättʼtõõzz jååʹđtam Tiina Sanila-Aikio tuåimm ååʹn sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥtuõʹllʼjeejen. Tän diõtt škooul lij mieʹrrääm, što puõʹtti eeʹjj ââʹnet  kõhttpââi âʹlddmättʼtõõzzâst.

log

Nellim-Keväjärven alueen kyläkokous

Tän teeʹkst lie rajjâm Pirita Näkkäläjärvi da Sara Wesslin Yle sääʹmođđâz vääras. Säämas tõn lij jåårǥlõttâm Terhi Harju.

Njeäʹllem-Keväjääuʹr sääʹmsuåvtõʹsse vaʹlljeeš Harju, Feodoroff, Määttä da Jefremoff

Vuõssmõs Njeäʹllem-Keväjääuʹr vuuʹd saaʹmi siidsååbbar såbbrõʹššeš pâʹsspeeiʹv Njeäʹllemest. Såbbrest vaʹlljeeš vuuʹd ođđ sääʹmsuåvtõʹsse Tero Harju, Vladimir Feodoroff, Helena Määttä da Simo Jefremoff. Vt. saaʹmi ouddooumaž Tanja Sanila jååʹđtam såbbrest leʹjje mieʹldd 12 oummu.

Sääʹmsuåvtõõzz 2015-2017
Čeʹvetjääuʹr vuuʹd sääʹmsuåvtõs
Veikko Feodoroff
Tapio Kiviniemi
Sirkka Hakkola
Heini Wessli
Vääʹrrvuässla: Tuomas Semenoff da Hanna-Maaria Kiprianoff.

Keväjääuʹr-Njeäʹllem vuuʹd sääʹmsuåvtõs
Vladimir Feodoroff
Tero Harju
Helena Määttä
Simo Jefremoff
Vääʹrrvuässla: Mari Lappalainen da Maija-Liisa Raasakka

Tän vaalpââi vuõssmõs Njeäʹllem-Keväjääuʹr vuuʹd saaʹmi siidsååbbar såbbrõʹššeš pâʹsspeeiʹv Njeäʹllem Erähotellist.
Veeʹrjest tuåimmjeei saaʹmi ouddooumaž Tanja Sanila jååʹđti ååʹn nuuʹbb vuâra siidsåbbar.
Pääiʹǩ âʹlnn leʹjje 12 ooumžed, ko Čeʹvetjääuʹr siidsåbbrest vueʹssmannu aalǥâst leʹjje 21 ooumžed.
Siidsååbbar vaʹlljii õõutmiõʹlle Njeäʹllem-Keväjääuʹr vuuʹd sääʹmsuåvtõõzz eeʹjjid 2015-2017. Vuässlain vaʹlljeeš Njeäʹllmest Simo Jefremoff da Helena Määttä, de Keväjääuʹrest Tero Harju da Vladimir Feodoroff. Vääʹrrvuässlain vaʹlljeeš Maija-Liisa Raasakka da Mari Lappalainen.
Njeäʹllem-Keväjääuʹr siidsåbbar aalǥâst pääiʹǩ âʹlnn leʹjje pâi kääuʹc ooumžed, leâʹša looppâst såbbra puõʹtte 12 siid ooumžed da sååbbar põõsti vaʹlljeed ođđ sääʹmsuåvtõõzz. Saaʹmi siidsåbbrest âʹlǧǧe leeʹd uuʹccmõsân lååi siidâst jälsteei säʹmmla leʹbe sij pieʹllkueiʹm, što tõt leʹčči mieʹrreemvääldlaž.

Tero Harju jurddi sääʹmsuåvtõõzz pirr

Njeäʹllem-Keväjääuʹr sääʹmsuåvtõõzz ođđ vuässlaž Tero Harju tuäivv, što Keväjääuʹr siid oummu jååʹđče jeänab såbbrin siʹjjid leʹčči pueʹrab teâđtumuš.
– Keväjääuʹr vuuʹd ǩiõččâmvueʹjjest leʹčči vääžnai, što siid oummu jååʹđče såbbrin aktiivjab. Tõt lij hueʹnn, ko ođđ puõlvvõk ij jeäʹl såbbrin ni vooʹps, ij-ǥa tieʹđ täi pirr, što mâiʹd täin šâdd. Leʹčči tuõđi šiõǥǥ, što oummu puäʹđče jeänab mieʹldd, Harju ceälkk.
Tero Harju vuârdd tõn še, što ouddooumaž reâuǥči vuässõõttmõõžž pueʹreem diõtt.
– Jeänab õõlǥči teâđted aaʹššin mediast. Tõt leʹčči muu miõlâst šiõǥǥ äʹšš.
Harju jiõčč jäälast Keväjääuʹrest. Täi koumm eeʹjj vääras suʹst lie miõlâst måtam vääžnai ääʹšš.
– Teâđast Njeäʹllem čuâǥǥas lij õhtt jõnn äʹšš da tõn pirr-i lij jiânnai mainstum juʹn ouddpeäʹlnn juõʹǩǩ õhttvuõđâst. Teʹl Keväjääuʹrest tõt lij hueʹnn, ko ij leäkku päiʹǩǩ, koʹst vuäitči norrõõttâd, siidpõrtt leʹbe mii-ne tõnnallšem. Jõs nåkam leʹčči, de toʹben še vuäitči såbbrõõššâd da tõnnalla vuäǯǯad keväjäuʹrrneeʹǩǩ pueʹtted såbbrid. Puk jie viižž kuuitâǥ vueʹlǧǧed Njeällma leʹbe Čeʹvetjäurra kuʹǩes maaʹtǩi diõtt.
– Keväjääuʹrest lie jiânnai päʹrnnpiârri da nuõrr oummu, tõt ođđ puõlvvõk, kååʹtt lij puättam tok. Ååskam, što vuäʹmm puõlvvõõǥǥ eeʹttǩeei tuäivvjeʹče še, što nuõrroummu vääʹldče vaʹsttõõzz täin aaʹššin.
Tero Harju kuuitâǥ jiõčč låʹppad leeʹd aktiivlaž.
– Põõrǥam leeʹd nuʹtt aktiivlaž ko pâi vuäitam da põõrǥam tuejjeed puk mâiʹd mon silttääm täi õhttsaž aaʹšši ouʹdde. Tõt lij vääžnai.

Ođđ ouddoummu lij šiõǥǥ miõlin

Veeʹrjest tuåimmjeei ouddooumaž Tanja Sanila Čeʹvetjääuʹrest låʹppad teâđted pueʹrab. Da son lij seämma miõlin Tero Harjuin Njeäʹllem-Keväjääuʹr vuuʹd aktiivʼvuõđâst.
– Leäm šiõǥǥ miõlin tääiʹben Njeäʹllmest da leäm älššai kuvddled, što mâiʹd oummu haaʹleče, što mâiʹd mon tän vuuʹdest äälǥčem viikkâd ooudâs. Siõmmna põõlam tõn, što õhttsažtuâi vuuʹd sääʹmsuåvtõõzzin iʹlla čuuʹt aktiivlaž, leâʹša põõrǥam reâuggad tõn ouʹdde, što suåvtõs moʹttjeʹči jeänab aktiivlaž, Sanila ceälkk.
Tanja Sanila vuäinn tõn še, što lij vääžnai kulstõõllâd vuuʹd oummid.
– Sååbbar lij tuõđi vääžnail! Tät lij nåkam päiʹǩǩ, koʹst vuäitt kaaunõõttâd oummivuiʹm da mainsted õõutsââʹjest aaʹšši pirr. Tuäivv mieʹldd vuäǯǯap aivv ođđ aaʹššid ǩiõttʼtõõllâmnalla. Ođđ Njeäʹllem-Keväjääuʹr vuuʹdi såbbrest viikkâp aaʹššid õõutsââʹjest ooudårra.
– Muʹnne kuâsttai, što oummu haaʹlee muttõõzz. Sij haaʹlee, što ääʹšš mâʹnne ooudårra. Jiõčč še tuäivam, što äälǥčep ǩiõččâd måtam aaʹššid šuurab perspektiivi čõõđ. Tuäivat, što rääuhast da naʹzvaanvuõđin viikkâp aaʹššid ooudårra.
Čeʹvetjääuʹr-Njauddâm da Njeäʹllem-Keväjääuʹr siidsåbbri mâŋŋa Tanja Sanila reäšš pannveerjlaž gååradsiidsåbbrid da Âʹvvlest še ouddoummu kuullâmpooddid.
– Täättam tieʹtted siõmmna jeeʹres Sääʹmjânnam saaʹmi vuäinalmid. Vuârdam, što sääʹm-meer oudd muʹnne ođđ jurddjid de ǩiõččâp, što mâiʹd tõin šâdd.
– Jiõččääʹššest muʹst lie määŋgnallšem jurddi, leâʹša mâŋŋlest tõn vuäinn, što mii tõin lij pueʹrmõs vaajtõsmäiʹnn. Kâʹl mon vuâlǥam tõʹst, što teâđtumuš âlgg tuåimmad še.

log

Uusi koltankielinen kirja

Vuõssmõs dohat sääʹnned säämas

Vuõssmõs dohat sääʹnned -ǩeʹrjj lij jåårǥlõttum eŋgglõsǩiõllsaž ǩeeʹrjest ”The First Thousand Words in English”. Nuõrttsääʹmǩiõʹlle tän ǩeeʹrj alggtuâi lie raajjâm Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz nuõrttsääʹmǩiõl da -kulttuur mättʼtõõtti (2013-2014) uʹčteeʹlez Tiina Sanila-Aikio jååʹđteʹmen. Ǩiõltaʹrǩǩumuužž lij tuejjääm Merja Fofonoff.

Ǩeeʹrj vueiʹtet ââʹnned nuʹtt jieʹnnǩiõllsaž päärnai mättʼtõõzzâst ko nuõrttsääʹm veeʹres ǩiõllân lookki mättʼtõõttjivuiʹm še. Stephen Cartwright kaartin vuäitt vuâmmšed håʹt mâiʹd da nääiʹt ǩeʹrjj älšmâtt pääʹrnaid, što sij mättješkuäʹtte ođđ saaʹnid da ǩeeʹrjteškuäʹtte še. Uʹčteeʹl vuäitt saǥstõõllâd mättʼtõõttjivuiʹm ǩeeʹrj hääʹsǩes kaarti pirr leʹbe päärna vuäiʹtte håʹt mâka ǩeeʹrjted mainnâz lieʹvvjum seeidai kaart pirr.

sanakirja1-copy

suomeksi

Vuõssmõs dohat sääʹnned –kirja on käännetty englanninkielisestä kirjasta ”The First Thousand Words in English”. Koltankielisen kirjan käännöksen ovat tehneet Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koltankielen ja –kulttuurin opiskelijat oppilastyönä (2013-2014) opettajansa Tiina Sanila-Aikion johdolla. Kieliasun on tarkistanut Merja Fofonoff.

Kirjaa voidaan käyttää niin äidinkielisten lasten opetuksessa kuin koltansaamea vieraana kielenä opiskelevien opetuksessakin. Stephen Cartwright´n kuvien avulla lapsille voi opettaa uusia sanoja. Opettaja voi keskustella oppilaiden kanssa kirjan hauskojen kuvien pohjalta tai lapset voivat itse kirjoittaa tarinan aukeamakuvasta.

Tilaukset:
ISBN 978-952-441-288-9
15,00 €
Mättʼtemaunnâz juâkkmõš / oppimateriaalien jakelu:
Ritva Tammela, tel. 010-839 3122
ritva.tammela (at) samediggi.fi

log

Koululaiset koulumuistojen kerääjinä

Saamelaisarkisto Inarin Sajoksessa järjestää saamelaisten kotiseutualueen koulumuistojen keruuta tänä keväänä. Tästä innostuneena Sevettijärven koulun johtaja Johanna Nieminen ja muutamat oppilaat kutsuivat koulun entistä henkilökuntaa muistelemaan työaikaansa.

koulu_06-copy
Koulunjohtaja Johanna Nieminen (oik.) vieressään haastattelijat Helmi, Lilja, Henri ja Henry (selin).

Oppilaat Lilja, Helmi, Henry ja Henri olivat hyvissä ajoin harjoitelleet haastattelukysymyksiä ja äänittämistä, jotta kaikki sujuisi luonnikkaasti sitten H-hetkellä.

Sevettijärven koulussa aikoinaan vuosikymmeniä työskennelleet Martti, Kirsti, Tyyne ja Satu tulivat innnoissaan ja jännityneinä paikalle. Heitä taisi haastattelu jännittää yhtä paljon kuin haastattelijoitakin.

koulu_01-copy
Ennen haastattelua kahvilla opettajahuoneessa Martti Loimo, Satu Moshnikoff, koulun nykyiset opettajat Johanna Nieminen sekä Seija Sivertsen, Kirsti Kaarret ja Tyyne Sverloff. Täältä otettiin vauhtia muisteloihin. Kahvi kirvoittikin kielenkannat mukavasti!

Kaikki sujui todella hyvin: laitteet toimivat eivätkä kysymykset olleet hankalia. Tapahtumaa varten oli varattu pari tuntia, mutta kun muistelemisessa oli päästy alkuun, olisi aikaa kulunut enemmänkin.

koulu_04-copy
Henri tarkistaa, että äänitys on onnistunut.

koulu_02-copy
Oli mielenkiintoista todeta, että syrjäseudullakin ollaan ajan hermolla: oppilaat työskentelevät seisten pöytien äärellä. Kalustoon kuuluu myös suuri pallo, jonka päällä istuen voi työskennellä.

 

 

log

Paikkakuntalaisten Näätämöjoen kalaluvat 2015

Njauddâmjooǥǥ šeeʹllemlooʹvid vuäǯǯak Čeʹvetjääuʹrest 19.5.2015

Meäʹcchalltõs meâtt pääikla oummid Njauddâmjooǥǥ šeeʹllemlooʹvid Čeʹvetjääuʹrest Meäʹcchalltõõzz veʹrǧǧpõõrtâst mââibaarǥ 19.5.2015 čiâss 10-16 ääiʹj. Looʹvid vuäitak tiʹllʼjed Meäʹcchalltõõzz Âʹvvel kääzzkâʹsttemkonttrest še teʹl. 0205 64 7701 leʹbe neʹttpååʹšt veäkka iva...@metsa.fi

Luõzz säiʹmmšeeʹllemlooʹvid miõttet Čeʹvetjääuʹr-Njauddâm siidin põõššinalla jälsteei piârrjid Njauddâmjooǥǥ šeeʹllemšeâttmõõžž mieʹldd.

Pueʹtted tuõrvân! Taʹrjjeet kaaʹf.

Tiõrvʼvuõđin Merja Jokela
Meäʹcchalltõs
Âʹvvel kääzzkâʹsttemkoontâr

 

NÄÄTÄMÖJOEN KALASTUSLUPIEN MYÖNTÄMINEN 19.5.2015 SEVETTIJÄRVELLÄ

Metsähallitus myöntää paikkakuntalaisille Näätämöjoen kalastuslupia Sevettijärvellä Metsähallituksen virkatalolla tiistaina 19.5.2015 klo 10-16 välisenä aikana. Luvat voi tilata myös Metsähallituksen Ivalon asiakaspalvelupisteestä p. 0205 64 7701 tai sähköpostilla iva...@metsa.fi
Lohen verkkokalastusluvat myönnetään Sevettijärven-Näätämön kylissä vakinaisesti asuville ruokakunnille Näätämöjoen kalastussäännön mukaisesti.

TERVETULOA! Kahvitarjoilu
Terveisin:
Merja Jokela
Metsähallitus
Ivalon palvelupiste

log

Kyläkokouksessa valittiin kolttaneuvoston jäsenet

kyläkok_poppoo1-copy

Vt. kolttien luottamusmies Tanja Sanila piti tänään Sevettijärvellä ensimmäisen kyläkokouksensa. Näätämön alueen kolttien kyläkokoukseen oli saapunut kaikkiaan 25 henkilöä, joista äänivaltaisia oli 23 henkilöä, ja kokouksen tärkeinpänä tehtävänä oli valita kolttaneuvoston jäsenet ja varajäsenet.

kyläkok_tanja-copy

Kolttaneuvosto valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja siihen kuuluu neljä varsinaista ja kaksi varajäsentä. Neuvosto  tekee päätöksiä ja antaa lausuntoja luottamusmiehen rinnalla, silloin kuin asiat vaativat niin pikaista käsittelyä, ettei kyläkokousta ehditä kutsua koolle.

Näätämön alueen neuvostoon oli ehdolla kahdeksan henkilöä. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Veikko Feodoroff, Tapio Kiviniemi, Sirkka Hakkola ja Heini Wesslin. Varajäseniksi äänestettiin Tuomas Semenoff ja Hanna-Maaria Kiprianoff. Onnea sekä vastavalituille neuvoston jäsenille että uudelle luottamusmiehelle vaativissa tehtävissään.

kyläkok_jäsenet-copy
Äänestys suoritettiin suljetuin lipuin. Äänten laskijoina toimivat Helmi Haataja (selin) ja Marjo Semenoff.

Yhteistyötä vesien hoidon tehostamiseksi

Kyläkokous keskusteli mahdollisesta yhteistyöstä Näätämöjoen yhteishallinta -hankkeen kanssa alueen vesien hoidon tehostamiseksi. Todettiin yhteistyö tarpeelliseksi, sillä esimerkiksi itse Sevettijärven ja sen valuma-alueen vesien kunto tulee selvittää ja selvitysten perusteella ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Yhteishallinta -hankkeen muita osapuolia ja rahoittajia ovat mm. YK, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Itä-Suomen yliopisto, OSK Lumimuutos, Stockholm Resilience Institute (Ruotsi), National Snow and Ice Data Center (USA) ja Saa’mi Nue’tt –kulttuurijärjestö. Metsähallitus, LUKE ja ELY –keskus osallistuvat vuoropuheluun työpajojen ja tutkijatiedonvaihdon merkeissä.

kyläkok_säätiö-copy
Kolttakulttuurisäätiön väliaikainen asiamies Marja Suojoki-Gauriloff kertoi Kolttakulttuurikeskuksen kehittämisen olevan nykyisessä Lama-Suomessa kovassa vastatuulessa, kun mistää ei löydy rahaa keskuksen rakentamiseen. Mutta ei vielä heitetä kirvestä kaivoon.

Luottamusmiehen aloitteesta pohdittiin, miten voitaisiin tänä riitojen ja kinastelun aikana huomioida sellaisia henkilöitä, jota ovat rakentamassa rauhaa ja sovintoa saamelaisasioissa.

Lopuksi vt. luottamusmies Sanila kertoi, että hän aikoo järjestää niin sanotuille kaupunkikoltille luottamusmiehen kuulemistilaisuuden Helsingissä kesäkuun 16 päivänä.

log

Näätämöjoen yhteishallinta -hanke

Näätämö -joen yhteishallintahanke yhteistyöhön kansainvälisesti johtavan amerikkalaisen tutkimusinstituutin kanssa –
Uusi maastokausi tuo hankkeelle painopisteitä loheen, alkuperäiskansan kulttuuriin ja varautumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

Näätämö –joen yhteishallintahankkeessa tapahtuu keväällä ja kesällä 2015. Sevettijärven kolttasaamelaiset ja maailman johtaviin tiedeinstituutteihin kuuluva USA:n National Snow and Ice Data Center (Kansallinen lumi- ja jäätietokeskus) Koloradon yliopistolla aloittavat yhteistyön ELOKA –hankkeen kautta. Eri kolttasaamelaiset järjestöt ja toimijat, kuten luottamusmies, Saa’mi Nue’tt, kolttakulttuurisäätiö ja kyläkokous ovat osallistuneet Näätämö -hankkeen vaiheisiin 2011-2015.

Amerikkalaisyhteistyössä kolttasaamelaisten perinteinen maankäyttö, kulttuurinen tieto ympäristömuutoksista ja yhteishallintamallit atlantinlohen pyynnin ja elinympäristöjen osalta viedään digitaalisille kartoille, jotka valmistunevat 2016. Jo syyskuussa 2014 ELOKA –hankkeen tiedemiehet vierailivat Näätämöllä ja Sevettijärvellä. Karttatyöskentely saa myös suomalaista rahoitusta.

Grönlannin inuiitit ja Tanskan hallitus rahoittavat puolestaan alkuperäiskansayhteistyötä, jossa kolttasaamelaisten perinnetiedon ja -tarpeiden roolia selvitetään luonnonvarojen hallinnassa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa.

Konkreettisesti tällä maastokaudella, joka alkoi helmikuussa, jatketaan säämuutosten ja saalispäiväkirjojen sekä perinnetietoselvityksen avulla Näätämön valuma-alueen tilan seuraamista ja hallinnan kehittämistä. Tavoitteena on ennallistaa vaurioituneet kohteet.

Kolttasaamelaisten tiedot asetetaan vuoropuheluun tieteen ja ekologisten analyysien kanssa. Ne katsotaan samanarvoisiksi tietolähteiksi. Tästä muodostuu yhteinen tilannekuva siitä, miten ja miksi Näätämö muuttuu, ja mitä sille tulisi tehdä. Kolttasaamelaiset kalastajat ovat viime vuosien aikana löytäneet esimerkiksi ensihavaintona uuden eteläisen kuoriaislajin valuma-alueelta. Havainto on varmistettu vertaisarvioidusti tieteen keinoin. Tämän lisäksi Näätämö –joen veden vaihtelut, raakkuesiintymät, lohen, taimenen ja muiden kalojen kunto sekä sään ääreisilmiöiden vaihtelut ovat tuottaneet uutta tietoa valuma-alueen tilasta.

Yhteishallintasuunnitelman mukaisesti lisätään petokalapyyntiä valuma-alueella, kartoitetaan uusia kutualueita ja käynnistetään vesiensuojelutoimia. Niistä tärkeimmät ovat Vainos –joen vaurioituneen uoman ja kutualueiden mahdollinen ennallistaminen syksyllä sekä itse Sevettijärven lähivaluma-alueen ja järvialtaan tilan mahdollinen selvittäminen ja korjaaminen.

Näätämö –projekti on Suomen ensimmäinen yhteishallintahanke, eli tarjoaa mahdollisuuksia hankkeen puitteissa kolttasaamelaisille, muille paikallisille ja Norjan kveeneille osallistua uudella tavalla Näätämö –joen valuma-alueen loheen ja luonnonvaroihin liittyvään keskusteluun. Keskiössä on ajatus uudistaa valuma-alueen luonnonvarojen hallintaa ja tarkastelua. Se on alkanut 2011. Sitä rahoittavat YK, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Itä-Suomen yliopisto, OSK Lumimuutos, Stockholm Resilience Institute (Ruotsi), National Snow and Ice Data Center (USA) ja Saa’mi Nue’tt –kulttuurijärjestö. Metsähallitus, LUKE ja ELY –keskus osallistuvat vuoropuheluun Näätämö –joen kehittämisestä työpajoissa ja tutkijatiedonvaihdossa.

Lisätiedot: Tutkijatohtori Tero Mustonen, Itä – Suomen yliopisto / OSK Lumimuutos, 040 7372424, t...@lumi.fi

log

Näätämöjoen lohisaalis noin 7,5 tonnia

Kesällä 2015 Näätämöjoki antoi saalista noin 7,5 kiloa, joista 4,5 tonnia saatiin Norjan puolella ja 3 tonnia Suomen puoleisella jokiosuudella. Kalastusmatkailijoiden osuus oli Suomessa 550 kiloa ja Norjassa 3,5 tonnia, josta paikallisten käpälä- eli heittoverkkopyynti oli sovittujen rajoitusten mukainen eli noin 1000 kiloa.

Vuodesta 2013 Suomen puolen lohisaalis kasvoi 3 prosenttia. Se oli kesällä 2015 lähes puolet suurempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis. Joen kokonaissaalis oli 7 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden saalis, mutta 10 prosenttia pienempi, jos sitä verrataan pitkän aikavälin keskisaaliiseen.

Luonnonlohen lisääntymisen turvaaminen

Suomen ja Norjan yhteistyöryhmän sopimat aluksi vapaaehtoisina olleet pyyntirajoitukset ja -kiintiöt tulivat voimaan kalastuskautena 2014. Niissä muun muassa määritellään Neidenin käpäläpyynin saaliskiintiöksi 1000 kiloa ja Suomen puolella verkkojen lukumääräksi on asetettu 2 ruokakuntaa kohden sekä pyyntiaika on lyhennetty heinäkuun loppuun.

Joen yhteishallinnalla, kalakantojen ja veden tilan seuraamisella pyritään turvaamaan luonnonlohen lisääntymis- ja elinmahdollisuudet Näätämöjoessa, jotta tulevaisuudessakin joki tarjoaa mahdollisuuden kotitarve- ja virkistyskalastukseen.

log

Näätämö-hanke ja Ponoi-joki

Näätämö- hanke poikinut upeita tuloksia Ponoi –joella Kuolassa

Näätämö –joen yhteishallintahankkeen vuosi 2015 on käynnistynyt aktiivisesti. Alkuvuodesta julkaistiin viimeisten neljän vuoden tuloksista kertova julistesarja, joka siirtyy nyt Sevettijärven koululle.
Julisteet ovat saatavissa täältä (http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2015/01/koltat_7taulua_p.pdf)

Ja niiden suomenkielinen selostus täällä – http://www.lumi.fi/2015/03/uusi-julistesarja-naatamo-joen-yhteishallintahankkeesta/

Vuodesta 2013 on Kuolan niemimaalla, Venäjällä tehty paikallisten saamelaistahojen kanssa laajaa yhteistyötä samankaltaisella mallilla lohirikkaalla Ponoi –joella. Siellä on yhdistetty luonnontieteen ja perinnetiedon rooli, jotta erämaisen joen tilasta ja tulevaisuudesta saataisiin mahdollisimman tarkka kuva.

Kolttadelegaatiot ovat myös vuosien 2013-2014 aikana vierailleet Ponoi –joen asukkaiden tapahtumissa ja vaihtaneet ajatuksia jokityöstä. Keskiössä on ollut lohi.

OSK Lumimuutos ja Saa’mi Nue’tt tuottivat 14 julisteen sarjan Ponoi –joen tuloksista venäjäksi – ne julisteet voi käydä katsomassa täältä (http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2014/08/19082014_pieni.pdf )

Tämän lisäksi joulukuusta helmikuulle Kuolan erämaakylissä Kanevkassa, Krasnotseljessä ja Sosnovkassa sekä Luujärvellä järjestettiin julisteisiin liittyvät näyttelyn ja keskustelutilaisuuksia.

Keskustelutilaisuudet onnistuivat erittäin hyvin. Paikalla oli myös aluehallinnon johtoa ja laaja joukko kyläläisiä.

Englanninkielinen työraportti kylätapahtumista on täällä: http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2015/02/Snowchange-Discussion-Paper-6-.pdf

Tiivistäen voidaan sanoa, että:
-          Näätämö- ja Ponoi –tulosten yhteinen tarkastelu herätti kovasti mielenkiintoa – kolttien, muiden itäsaamelaisten ja komien sekä pomorin alkuperäiskansa- ja paikallistiedon rooli valuma-alueiden muutosten tarkastelussa ja huolenaiheissa koettiin oleelliseksi.
-          29.1.2015 Luujärvellä lapsille järjestettiin laaja ”Ponoi” – elämänvirta –tapahtuma, jossa uusi polvi oppi joen elämästä, lohesta ja kulttuureista
-          Neuvostoliiton aikana likvidoitiin Ponoin erämaakylä joen suistolta. Työpajoissa heräsi ajatus kylän elvyttämisestä uudelleen – ”paluu Ponoille”.
-          Ulkomaisten turistifirmojen vaikutus paikallisten kulttuuri- ja kotitarvepyyntiin on hiertänyt jo vuosia ja asiaa saatiin nyt käsiteltyä laajasti
-          Vesinäytteistä selviää, että Ponoihin on neuvostokaudella päässyt fenolia, öljyä, mahdollisesti radioaktiivisiakin aineita, mutta näiden määrät ja tarkat sijainnit tulee selvittää jatkotutkimuksilla – pääosin Ponoi on luonnontilainen.

log

Puåtkâlm sääʹmlääʹjj meâldlaž jieʹllemvueʹjji reâuggmõʹšše kuulli tuärjjõõzzi ooccmest – Katkos kolttalain mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyvien tukien haussa

Puåtkâlm sääʹmlääʹjj meâldlaž jieʹllemvueʹjji reâuggmõʹšše kuulli tuärjjõõzzi ooccmest

Sääʹmlääʹjj meâldlaž jieʹllemvueʹjji reâggmõʹšše kuulli tuärjjõõzzi ooccmest lij kõskkpoddsaž puåtkâlm 16.1.2015 ääʹljeeʹl. Tän mâŋŋa puättam ooccmõõžžid jie vueiʹt teänab miõttâd tuärjjõõzz. Tõn sââʹjest põõrtraajjâm tuärjjõõzzi ooccâm juätkkai. Mieʹrren lij, što ooccâm ääʹveet oʹđđest samai sõõrǥab.

Sääʹmlääʹjj meâldlaž tuärjjõõzz lie miõttum obbnes meersaž teäʹǧǧväärain. Tõnt ko EU riikktuärjjõs-šeâttmõõžž lie oođuum, tuärjjõõzzid jie vueiʹt miõttâd ouddâl ko sääʹmlääʹǩǩ asetõõzzines vaʹsttad oođuum riikktuärjjõõzz šeâttmõõžžid. Šeâttmõšmuttsi valmštõõllâm tueʹjjeet Mädd- da meäʹcctäällministeriast. Vaʹstteei puåtkâlm lij puäʒʒ- da luâttjieʹllemvueʹjji tuärjjõõzzin.

Ooccâm ääʹvumuužžâst puäʹđet teâđted jeeʹrab.

Lââʹssteâđaid oudd:

Lääʹjjšiõtteemduumšeǩ Katriina Pessa
teʹl. 0295 162252

 

Katkos kolttalain mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyvien tukien haussa

Kolttalain mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyvien tukien haussa on väliaikainen katkos 16.1.2015 alkaen. Tämän jälkeen tulleisiin hakemuksiin ei voida enää myöntää tukea. Sen sijaan asuntorakentamisen tukien haku jatkuu. Haku on tarkoitus avata uudelleen mahdollisimman pian, asetusmuutos on tulossa keväällä 2015.

Kolttalain mukaiset tuet on myönnetty kokonaan kansallisista varoista. Koska EU:n valtiontukisäännöt on uudistettu, tukia ei voida myöntää ennen kuin kolttalaki asetuksineen vastaa uusittuja valtiontuen sääntöjä. Säännösmuutosten valmistelu tehdään MMM:ssä. Vastaava katkos on poro- ja luontaiselinkeinojen tuissa.

Haun avautumisesta tullaan tiedottamaan erikseen.

Lisätietoja:
Maa- ja metsätalousministeriö
Lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa
puh. 0295 162252

log

Kolttakino Norjan Neidenissä

Sääʹmfiiʹlm – Kolttakino vuõss vuâra Taar peäʹlnn

Njauddâm Sääʹm-muʹzeejast lij sueʹvet 21.2.2015 čiâss 14.00-16.00 (Lääʹdd äiʹǧǧ) Sääʹmfiiʹlmi čuäʹjtõs. Pueʹtted tiõrvan!

Täʹt lij vuõssmõs vuâra ko Sääʹmfiiʹlmid čuäʹjtet Taar peäʹlnn Njauddâm Sääʹm-muʹzeejast. Fiʹlmmen lij «Jogars Folk». Tõt maainâst nuõrttsäʹmmlain, kook jälste Taarrâst da Lääʹddjânnmest. Ivar Enoksen lij raajjâm fiiʹlm eeʹjj 1975. Fiʹlmm ǩiõttʼtââll jäänmõsân Jogar Ivanowitch, kååʹtt leäi mââimõs ååum, kååʹtt mainsti Njauddâm saaʹmi ǩiõl. Fiiʹlm taarrǩiõllsaž vuäʹssin lij rajjum lääʹddǩiõlllsaž õʹhttepiijjmõõžž.

Šõddmõõžžâst kuullâp leeuʹd še. Koumm nuõr Čeʹvetjääuʹr škooulâst puäʹtte miʹjjid leuʹddjed. Sääʹmfiiʹlm ääiʹj lij čuäʹjtemnalla ǩiõtt-tuâjaid da vuäitak kaaʹfstõõllâd še.

Sääʹmfiiʹlmi histoor aaʹlji eeʹjj 2011. Teʹl Nuõrttsääʹmkultturfondd riâšši õõutsââʹjest Sääʹmkulttur pâʹjjel raaji – haŋǩǩõõzzin vuõssmõs Sääʹmfiiʹlm Čeʹvetjääuʹrest. Tät še šõddmõš šâdd õhttsažtuâjast Nuõrttsääʹmkultturfoondin.

Vuejjamvuäʹppõs:
Njauddâm Sääʹm-muʹzei iʹlla äävai võl veerjeʹld, nuʹtt što jie kaunnu nõmmkõõlb. Muʹzeipõrtt lij nuʹtt 500 mettred moostâst, kååʹtt veekk pâʹjjel Njauddâmjooǥǥ E6 cuõkku mieʹldd Bugøyfjord årra, nuʹbb räätktõk vuäʹljsbeälla. Ton kâʹl vuäinak Muʹzei cuõkku âʹlnn.

Lââʹssteâđ:
Hanna-Maaria Kiprianoff
h...@dvmv.no tlf. + 47 952  163

image001
Hanna-Maaria Kiprianoff ja viimevuotinen Kolttakinon mainos.

Lääddas

Neidenin Kolttasaamelainen museo/ Østsamisk museum toivottaa kaikki tervetulleiksi museolle lauantaina 21.2 klo 14.00-16.00 (Suomen aikaa).

Ensimmäistä kertaa Kolttakino lähtee rajan yli Norjaan. Tapahtumapaikkana on Neidenin Kolttasaamelainen museo. Elokuvana nähdään «Jogars Folk». Elokuva on reportaasi kolttasaamelaisista jotka asuivat Norjassa ja Suomessa. Filmin on tehnyt Ivar Enoksen vuonna 1975. Päähenkilönä on Jogar Ivanowitch, viimeinen koltansaamen Neidenin murretta puhunut mies. Filmin norjankielisistä osioista on tehty yhteenveto suomeksi.

Saamme tapahtuman yhteydessä myös kuulla perinteisen leuddin kun Sevettijärven koululta tulee kolme nuorta esiintymään meille. Tapahtuman ohessa myös pieni käsityönäyttely ja kahvila.

Kolttakinon historia ulottuu vuoteen 2011 jolloin Kolttakulttuurisäätiö järjesti yhdessä Kolttakulttuuri yli rajojen -hankkeen kanssa ensimmäisen Kolttakinon Sevettijärvellä. Tämäkin tapahtuma tuotetaan yhteistyössä Kolttakulttuurisäätiön kanssa.

Ajo ohjeet: Neidenin kolttasaamelainen museo ei ole vielä virallisesti auki, joten kyltitys puuttuu. Museorakennus on noin 500 metriä Neidenin joen yli menevältä sillalta kohti Bugøyfjordia (E6 tietä pitkin), toinen tie oikealle. Museorakennus näkyy tielle.

log

Kursseja Sevettijärvellä

Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää Sevettijärvellä useita kursseja. Kylätyöpajalla ovat jo käynnissä  (mukaan mahtuu vielä):

PUUKKOKURSSI tiistaisin klo 17.00. Vetäjänä Arttu Niemenmaa.

HELMITYÖKURSSI keskiviikkoisin klo 17.00. Vetäjänä Heini Wesslin.

Tulossa:

KALANNAHKA- JA SISNATÖIDEN OMPELUKURSSI (40h)
Alkaa Kyläpajalla 17.2. klo 17.00.
Mukaan tarvitset parkittuja kalannahkoja ja sisnaa, suonilankaa, äimän ja sakset.

Työvoimakoulutuksena järjestetään
NAHKA- JA TURKISTUOTE -koulutusta (15 ov)
Se on saamen käsityökisällin ammattitutkinnon valinnaiseen nahka- ja turkistuote -koulutuksen osaan valmistavaa koulutusta.
Koulutusaika on 16.3. – 3.7.2015 ja hakuaika päättyy 3.3.2015.
Lisätietoja www.mol.fi/koulutushaku

nukkekurssi1-copy
Syyskaudella pidetyn nukkekurssin kolttapukuinen nukke valmistumassa.

Säämas tääʹrǩab teâđ ʹllčuõmm- da šeʹšnntuâjjkuursâst:

Sääʹmvuʹvdd škooulʼjemkõõskõs reäšš Čeʹvetjääuʹr Tuâjjpõõrtâst kueʹllčuõmm- da šeʹšnntuâjjkuurs. Kurss älgg mââibaarǥ 17.2. čiâss 17.00 da peštt õõutsiʹžže 40 čiâssâd. Kuurs uʹčteeʹlen lij Heini Wesslin. Kuurs täävtõs lij, što mättjak plaaneed da pirsted maallid di kuärrad jeeʹresnallšem šeʹšnntuâjaid. Kurss lij määusteʹm, leâʹša aunnsid õõlǥak jiõčč mäʹhssed da haʹŋǩǩeed. Vääʹld mieʹlddâd kuʹrsse kueʹllčuõm da / leʹbe šeeʹšn, suõn leʹbe fabrikksuõn, åʹrddneeuʹl di skaʹrrjid. Kuurs riâššâm diõtt lij vääžnai, što iʹlmmtõõđak kuʹrsse neäʹttel ooudpeäʹlnn ko kurss älgg. Lââʹssteâđ da iʹlmmtõõttmõõžž: teʹlf. 040 572 8398, neʹttpååʹšt eila...@sogsakk.fi

 

log

Hyvää saamelaisten kansallispäivää

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeeiʹv pukid säʹmmlaid!

lippu-copy

log

Uusia lastenkirjoja koltaksi

Kolttakuttuurisäätiön saaman WSOY:n kirjallisuusapurahan avulla käännätetyt, Samelaiskäräjien kustantamat uudet koltankieliset Tuʹrrvueiʹvv –kirjat ovat ilmestyneet.

Sisko Hilkka Fofonoff on kääntänyt kaikkiaan viisi uutta Tuʹrrvueiʹvv –kirjasta koltaksi: Tuʹrrvueiʹvv da peärna, Tuʹrrvueiʹvv da sõrvv, Ǩiđđprääʹzniǩ Tuʹrrvueiʹv åʹrnn, Tuʹrrvueiʹvv da riiss da Tuʹrrvueiʹvv da kåʹddsäʹpplee. Käännösten kielenhuollosta ovat vastanneet Satu Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Merja Fofonoff.

uudet_kirjat1-copy

Kaikkien lasten rakastama Tuʹrrvueiʹvv on pieni näkymätön, sinitukkainen peikko, jonka vain me näemme ja joka asuu Lapin tuntureilla. Hän on seikkaillut Inga Borgin ruotsiksi kirjoittamissa kirjasissa jo 50-luvulta lähtien.

Nyt sarjan kaikki 10 kirjasta on saatavana koltankielisinä. Näiden uunituoreiden käännösten lisäksi on jo 1990-luvulla ilmestyneet: Tuʹrrvueiʹvv da täʹlvv, Tuʹrrvueiʹvv dååma, Tuʹrrvueiʹvv da ǩiđđtuʹlvv, Tuʹrrvueiʹvv da puõccuvuâzzaž, Tuʹrrvueiʹvv vuäʹmm mieʹccest.

Pörri-peikko kirjaset löytyvät myös pohjois- ja inarinsaamenkielisinä käännöksinä.

log

Teâđtõs Čeʹvetjääuʹr-Njauddâm vuuʹd aazzjid – Tiedote Sevettijärvi-Näätömön alueen asukkaille

Čeʹvetjääuʹr siebrrkåʹddpõõrtâst riâžžât noorõõttâmpodd ääiʹjpoddsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõtthuõl aaʹššin seärad 28.1.2015 čiâss 12 – 14.
Pääiʹǩ âʹlnn liâ sosiaal- da tiõrvâsvuõttjååʹđteei Mari Palolahti, äävhååid jååʹđteei Mirja Laiti di jeeʹres sosiaal- da tiõrvâsvuõtt-tuåim tuâjjla.
Tuäivvap, što juõʹǩǩkaž ääʹssest peʹrsteei puätt saaǥǥstõõllâd mijvuiʹm ääiʹjpoddsaž aaʹššin.

Tiõrv pueʹttmest.
Kuâsstemstuällõõttmõš
Äävhååid jååʹđteei

 

***

 
Sevettijärven seurakuntasalissa pidetään avoin keskustelutilaisuus ajankohtaisista sosiaali- ja terveyshuollon asioista keskiviikkona 28.1.2015 klo 12 – 14.
Paikalla ovat sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Palolahti, avohoidon johtaja Mirja Laiti sekä muita sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä.
Toivotamme kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleiksi keskustelemaan kanssamme ajankohtaisia asioita.

 
Kahvitarjoilu
Avohoidon johtaja

log

Valokuvanäyttely kolttasaamelaisten Näätämö-yhteishallintahankkeesta

Tero Mustonen:

OSK Lumimuutos ja YK-liitto julkaisevat korkealaatuisen valokuvanäyttelyn kolttasaamelaisten Näätämö-yhteishallintahankkeesta – Mukana myös Itä-Afrikan paimentolaiset YK:n, YK-liiton, Pohjoismaiden ministerineuvoston, eri saamelaistoimijoiden, kuten Saa’mi Nue’ttin ja OSK Lumimuutoksen paljon kansainvälistä huomiota saanut Näätämö-joen yhteishallintahanke esittäytyy valokuvanäyttelyssä Siidassa 22.1.–27.1.2015.

Näyttely on osa yhteistyötä, jota OSK Lumimuutos ja Suomen YK-liitto ovat tehneet YK-liiton ”Kansalaisyhteiskunnan kapasiteetinrakennus: YK-prosessit ja vaikuttamistyö” –hankkeen puitteissa. Esillä on myös laadukas valokuvamateriaali, joka kuvaa hankkeessa mukana olleiden Itä-Afrikan maasai-paimentolaisten elämää ja arkea. Näyttelyn tehtävänä on esitellä kahden Skabmagovat–festivaaleilla esillä olevan alkuperäiskansan arkea valokuvien avulla.

Siidassa 22.1. klo 16.00 järjestettävässä tilaisuudessa puhuu videon välityksellä maasaijärjestö NGONETin Samwel Nangiria Taresero, joka alustaa Loliondon maasaiden ajankohtaisesta maanomistuskiistasta, sekä YK-liiton vaikuttamistyön koordinaattori Jenni Kauppila, joka kertoo yhteisövideometodista ja tilaisuudessa esitettävien filmien syntyprosessista.

Kolttanäyttelyyn ovat kuvanneet materiaalia kansainvälisesti julkaisseet valokuvaajat, muun muassa Gleb Raygorodetsky (Kanada) ja Chris McNeave (USA). Heidän töitään on ollut esillä muun muassa National Geographic –lehdessä.

Näätämö –joen yhteishallintahanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se käynnistyi vuonna 2011 ja jatkuu aktiviisesti.

Näyttelyn osoite:

SIIDA – Suoma sámiid Álbmotmusea | Suomen saamelaisten Kansallismuseo | National Museum of the Finnish Sámi čujuhus | Osoite | Address: Sami museum – Saamelaismuseosäätiö
SIIDA
Inarintie 46
FI-99870 Anár | Inari

Näätämö –joen yhteishallintahankeraportti suomen- ja koltankielisine tiivistelmineen saatavissa osoitteessa: http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2014/05/Naatamo_sisus_1205_p.pdf

Lisätietoja YK-liiton hankkeesta: http://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/uutisarkisto/yk-liiton-hanke-ita-afrikassa-tuki-kansalaisjarjestojen-tyota)

Lisätiedot:
Tutkija Tero Mustonen, t...@lumi.fi, 040 7372424, OSK Lumimuutos

jouko moshnikoff ja teijo feodoroff talvijuomuksilla gleb raygorodetsky 2015
Jouko Moshnikoff ja Teijo Feodoroff talvijuomuksilla. Kuva Ray Gorodetsky 2014.

 

 

Text background bars
Divider