Header image
Text background bars
log

Uusi koltankielinen kirja

Vuõssmõs dohat sääʹnned säämas

Vuõssmõs dohat sääʹnned -ǩeʹrjj lij jåårǥlõttum eŋgglõsǩiõllsaž ǩeeʹrjest ”The First Thousand Words in English”. Nuõrttsääʹmǩiõʹlle tän ǩeeʹrj alggtuâi lie raajjâm Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz nuõrttsääʹmǩiõl da -kulttuur mättʼtõõtti (2013-2014) uʹčteeʹlez Tiina Sanila-Aikio jååʹđteʹmen. Ǩiõltaʹrǩǩumuužž lij tuejjääm Merja Fofonoff.

Ǩeeʹrj vueiʹtet ââʹnned nuʹtt jieʹnnǩiõllsaž päärnai mättʼtõõzzâst ko nuõrttsääʹm veeʹres ǩiõllân lookki mättʼtõõttjivuiʹm še. Stephen Cartwright kaartin vuäitt vuâmmšed håʹt mâiʹd da nääiʹt ǩeʹrjj älšmâtt pääʹrnaid, što sij mättješkuäʹtte ođđ saaʹnid da ǩeeʹrjteškuäʹtte še. Uʹčteeʹl vuäitt saǥstõõllâd mättʼtõõttjivuiʹm ǩeeʹrj hääʹsǩes kaarti pirr leʹbe päärna vuäiʹtte håʹt mâka ǩeeʹrjted mainnâz lieʹvvjum seeidai kaart pirr.

sanakirja1-copy

suomeksi

Vuõssmõs dohat sääʹnned –kirja on käännetty englanninkielisestä kirjasta ”The First Thousand Words in English”. Koltankielisen kirjan käännöksen ovat tehneet Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koltankielen ja –kulttuurin opiskelijat oppilastyönä (2013-2014) opettajansa Tiina Sanila-Aikion johdolla. Kieliasun on tarkistanut Merja Fofonoff.

Kirjaa voidaan käyttää niin äidinkielisten lasten opetuksessa kuin koltansaamea vieraana kielenä opiskelevien opetuksessakin. Stephen Cartwright´n kuvien avulla lapsille voi opettaa uusia sanoja. Opettaja voi keskustella oppilaiden kanssa kirjan hauskojen kuvien pohjalta tai lapset voivat itse kirjoittaa tarinan aukeamakuvasta.

Tilaukset:
ISBN 978-952-441-288-9
15,00 €
Mättʼtemaunnâz juâkkmõš / oppimateriaalien jakelu:
Ritva Tammela, tel. 010-839 3122
ritva.tammela (at) samediggi.fi

log

Koululaiset koulumuistojen kerääjinä

Saamelaisarkisto Inarin Sajoksessa järjestää saamelaisten kotiseutualueen koulumuistojen keruuta tänä keväänä. Tästä innostuneena Sevettijärven koulun johtaja Johanna Nieminen ja muutamat oppilaat kutsuivat koulun entistä henkilökuntaa muistelemaan työaikaansa.

koulu_06-copy
Koulunjohtaja Johanna Nieminen (oik.) vieressään haastattelijat Helmi, Lilja, Henri ja Henry (selin).

Oppilaat Lilja, Helmi, Henry ja Henri olivat hyvissä ajoin harjoitelleet haastattelukysymyksiä ja äänittämistä, jotta kaikki sujuisi luonnikkaasti sitten H-hetkellä.

Sevettijärven koulussa aikoinaan vuosikymmeniä työskennelleet Martti, Kirsti, Tyyne ja Satu tulivat innnoissaan ja jännityneinä paikalle. Heitä taisi haastattelu jännittää yhtä paljon kuin haastattelijoitakin.

koulu_01-copy
Ennen haastattelua kahvilla opettajahuoneessa Martti Loimo, Satu Moshnikoff, koulun nykyiset opettajat Johanna Nieminen sekä Seija Sivertsen, Kirsti Kaarret ja Tyyne Sverloff. Täältä otettiin vauhtia muisteloihin. Kahvi kirvoittikin kielenkannat mukavasti!

Kaikki sujui todella hyvin: laitteet toimivat eivätkä kysymykset olleet hankalia. Tapahtumaa varten oli varattu pari tuntia, mutta kun muistelemisessa oli päästy alkuun, olisi aikaa kulunut enemmänkin.

koulu_04-copy
Henri tarkistaa, että äänitys on onnistunut.

koulu_02-copy
Oli mielenkiintoista todeta, että syrjäseudullakin ollaan ajan hermolla: oppilaat työskentelevät seisten pöytien äärellä. Kalustoon kuuluu myös suuri pallo, jonka päällä istuen voi työskennellä.

 

 

log

Paikkakuntalaisten Näätämöjoen kalaluvat 2015

Njauddâmjooǥǥ šeeʹllemlooʹvid vuäǯǯak Čeʹvetjääuʹrest 19.5.2015

Meäʹcchalltõs meâtt pääikla oummid Njauddâmjooǥǥ šeeʹllemlooʹvid Čeʹvetjääuʹrest Meäʹcchalltõõzz veʹrǧǧpõõrtâst mââibaarǥ 19.5.2015 čiâss 10-16 ääiʹj. Looʹvid vuäitak tiʹllʼjed Meäʹcchalltõõzz Âʹvvel kääzzkâʹsttemkonttrest še teʹl. 0205 64 7701 leʹbe neʹttpååʹšt veäkka iva...@metsa.fi

Luõzz säiʹmmšeeʹllemlooʹvid miõttet Čeʹvetjääuʹr-Njauddâm siidin põõššinalla jälsteei piârrjid Njauddâmjooǥǥ šeeʹllemšeâttmõõžž mieʹldd.

Pueʹtted tuõrvân! Taʹrjjeet kaaʹf.

Tiõrvʼvuõđin Merja Jokela
Meäʹcchalltõs
Âʹvvel kääzzkâʹsttemkoontâr

 

NÄÄTÄMÖJOEN KALASTUSLUPIEN MYÖNTÄMINEN 19.5.2015 SEVETTIJÄRVELLÄ

Metsähallitus myöntää paikkakuntalaisille Näätämöjoen kalastuslupia Sevettijärvellä Metsähallituksen virkatalolla tiistaina 19.5.2015 klo 10-16 välisenä aikana. Luvat voi tilata myös Metsähallituksen Ivalon asiakaspalvelupisteestä p. 0205 64 7701 tai sähköpostilla iva...@metsa.fi
Lohen verkkokalastusluvat myönnetään Sevettijärven-Näätämön kylissä vakinaisesti asuville ruokakunnille Näätämöjoen kalastussäännön mukaisesti.

TERVETULOA! Kahvitarjoilu
Terveisin:
Merja Jokela
Metsähallitus
Ivalon palvelupiste

log

Kyläkokouksessa valittiin kolttaneuvoston jäsenet

kyläkok_poppoo1-copy

Vt. kolttien luottamusmies Tanja Sanila piti tänään Sevettijärvellä ensimmäisen kyläkokouksensa. Näätämön alueen kolttien kyläkokoukseen oli saapunut kaikkiaan 25 henkilöä, joista äänivaltaisia oli 23 henkilöä, ja kokouksen tärkeinpänä tehtävänä oli valita kolttaneuvoston jäsenet ja varajäsenet.

kyläkok_tanja-copy

Kolttaneuvosto valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja siihen kuuluu neljä varsinaista ja kaksi varajäsentä. Neuvosto  tekee päätöksiä ja antaa lausuntoja luottamusmiehen rinnalla, silloin kuin asiat vaativat niin pikaista käsittelyä, ettei kyläkokousta ehditä kutsua koolle.

Näätämön alueen neuvostoon oli ehdolla kahdeksan henkilöä. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Veikko Feodoroff, Tapio Kiviniemi, Sirkka Hakkola ja Heini Wesslin. Varajäseniksi äänestettiin Tuomas Semenoff ja Hanna-Maaria Kiprianoff. Onnea sekä vastavalituille neuvoston jäsenille että uudelle luottamusmiehelle vaativissa tehtävissään.

kyläkok_jäsenet-copy
Äänestys suoritettiin suljetuin lipuin. Äänten laskijoina toimivat Helmi Haataja (selin) ja Marjo Semenoff.

Yhteistyötä vesien hoidon tehostamiseksi

Kyläkokous keskusteli mahdollisesta yhteistyöstä Näätämöjoen yhteishallinta -hankkeen kanssa alueen vesien hoidon tehostamiseksi. Todettiin yhteistyö tarpeelliseksi, sillä esimerkiksi itse Sevettijärven ja sen valuma-alueen vesien kunto tulee selvittää ja selvitysten perusteella ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Yhteishallinta -hankkeen muita osapuolia ja rahoittajia ovat mm. YK, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Itä-Suomen yliopisto, OSK Lumimuutos, Stockholm Resilience Institute (Ruotsi), National Snow and Ice Data Center (USA) ja Saa’mi Nue’tt –kulttuurijärjestö. Metsähallitus, LUKE ja ELY –keskus osallistuvat vuoropuheluun työpajojen ja tutkijatiedonvaihdon merkeissä.

kyläkok_säätiö-copy
Kolttakulttuurisäätiön väliaikainen asiamies Marja Suojoki-Gauriloff kertoi Kolttakulttuurikeskuksen kehittämisen olevan nykyisessä Lama-Suomessa kovassa vastatuulessa, kun mistää ei löydy rahaa keskuksen rakentamiseen. Mutta ei vielä heitetä kirvestä kaivoon.

Luottamusmiehen aloitteesta pohdittiin, miten voitaisiin tänä riitojen ja kinastelun aikana huomioida sellaisia henkilöitä, jota ovat rakentamassa rauhaa ja sovintoa saamelaisasioissa.

Lopuksi vt. luottamusmies Sanila kertoi, että hän aikoo järjestää niin sanotuille kaupunkikoltille luottamusmiehen kuulemistilaisuuden Helsingissä kesäkuun 16 päivänä.

log

Näätämöjoen yhteishallinta -hanke

Näätämö -joen yhteishallintahanke yhteistyöhön kansainvälisesti johtavan amerikkalaisen tutkimusinstituutin kanssa –
Uusi maastokausi tuo hankkeelle painopisteitä loheen, alkuperäiskansan kulttuuriin ja varautumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

Näätämö –joen yhteishallintahankkeessa tapahtuu keväällä ja kesällä 2015. Sevettijärven kolttasaamelaiset ja maailman johtaviin tiedeinstituutteihin kuuluva USA:n National Snow and Ice Data Center (Kansallinen lumi- ja jäätietokeskus) Koloradon yliopistolla aloittavat yhteistyön ELOKA –hankkeen kautta. Eri kolttasaamelaiset järjestöt ja toimijat, kuten luottamusmies, Saa’mi Nue’tt, kolttakulttuurisäätiö ja kyläkokous ovat osallistuneet Näätämö -hankkeen vaiheisiin 2011-2015.

Amerikkalaisyhteistyössä kolttasaamelaisten perinteinen maankäyttö, kulttuurinen tieto ympäristömuutoksista ja yhteishallintamallit atlantinlohen pyynnin ja elinympäristöjen osalta viedään digitaalisille kartoille, jotka valmistunevat 2016. Jo syyskuussa 2014 ELOKA –hankkeen tiedemiehet vierailivat Näätämöllä ja Sevettijärvellä. Karttatyöskentely saa myös suomalaista rahoitusta.

Grönlannin inuiitit ja Tanskan hallitus rahoittavat puolestaan alkuperäiskansayhteistyötä, jossa kolttasaamelaisten perinnetiedon ja -tarpeiden roolia selvitetään luonnonvarojen hallinnassa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa.

Konkreettisesti tällä maastokaudella, joka alkoi helmikuussa, jatketaan säämuutosten ja saalispäiväkirjojen sekä perinnetietoselvityksen avulla Näätämön valuma-alueen tilan seuraamista ja hallinnan kehittämistä. Tavoitteena on ennallistaa vaurioituneet kohteet.

Kolttasaamelaisten tiedot asetetaan vuoropuheluun tieteen ja ekologisten analyysien kanssa. Ne katsotaan samanarvoisiksi tietolähteiksi. Tästä muodostuu yhteinen tilannekuva siitä, miten ja miksi Näätämö muuttuu, ja mitä sille tulisi tehdä. Kolttasaamelaiset kalastajat ovat viime vuosien aikana löytäneet esimerkiksi ensihavaintona uuden eteläisen kuoriaislajin valuma-alueelta. Havainto on varmistettu vertaisarvioidusti tieteen keinoin. Tämän lisäksi Näätämö –joen veden vaihtelut, raakkuesiintymät, lohen, taimenen ja muiden kalojen kunto sekä sään ääreisilmiöiden vaihtelut ovat tuottaneet uutta tietoa valuma-alueen tilasta.

Yhteishallintasuunnitelman mukaisesti lisätään petokalapyyntiä valuma-alueella, kartoitetaan uusia kutualueita ja käynnistetään vesiensuojelutoimia. Niistä tärkeimmät ovat Vainos –joen vaurioituneen uoman ja kutualueiden mahdollinen ennallistaminen syksyllä sekä itse Sevettijärven lähivaluma-alueen ja järvialtaan tilan mahdollinen selvittäminen ja korjaaminen.

Näätämö –projekti on Suomen ensimmäinen yhteishallintahanke, eli tarjoaa mahdollisuuksia hankkeen puitteissa kolttasaamelaisille, muille paikallisille ja Norjan kveeneille osallistua uudella tavalla Näätämö –joen valuma-alueen loheen ja luonnonvaroihin liittyvään keskusteluun. Keskiössä on ajatus uudistaa valuma-alueen luonnonvarojen hallintaa ja tarkastelua. Se on alkanut 2011. Sitä rahoittavat YK, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Itä-Suomen yliopisto, OSK Lumimuutos, Stockholm Resilience Institute (Ruotsi), National Snow and Ice Data Center (USA) ja Saa’mi Nue’tt –kulttuurijärjestö. Metsähallitus, LUKE ja ELY –keskus osallistuvat vuoropuheluun Näätämö –joen kehittämisestä työpajoissa ja tutkijatiedonvaihdossa.

Lisätiedot: Tutkijatohtori Tero Mustonen, Itä – Suomen yliopisto / OSK Lumimuutos, 040 7372424, t...@lumi.fi

log

Näätämöjoen lohisaalis noin 7,5 tonnia

Kesällä 2015 Näätämöjoki antoi saalista noin 7,5 kiloa, joista 4,5 tonnia saatiin Norjan puolella ja 3 tonnia Suomen puoleisella jokiosuudella. Kalastusmatkailijoiden osuus oli Suomessa 550 kiloa ja Norjassa 3,5 tonnia, josta paikallisten käpälä- eli heittoverkkopyynti oli sovittujen rajoitusten mukainen eli noin 1000 kiloa.

Vuodesta 2013 Suomen puolen lohisaalis kasvoi 3 prosenttia. Se oli kesällä 2015 lähes puolet suurempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis. Joen kokonaissaalis oli 7 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden saalis, mutta 10 prosenttia pienempi, jos sitä verrataan pitkän aikavälin keskisaaliiseen.

Luonnonlohen lisääntymisen turvaaminen

Suomen ja Norjan yhteistyöryhmän sopimat aluksi vapaaehtoisina olleet pyyntirajoitukset ja -kiintiöt tulivat voimaan kalastuskautena 2014. Niissä muun muassa määritellään Neidenin käpäläpyynin saaliskiintiöksi 1000 kiloa ja Suomen puolella verkkojen lukumääräksi on asetettu 2 ruokakuntaa kohden sekä pyyntiaika on lyhennetty heinäkuun loppuun.

Joen yhteishallinnalla, kalakantojen ja veden tilan seuraamisella pyritään turvaamaan luonnonlohen lisääntymis- ja elinmahdollisuudet Näätämöjoessa, jotta tulevaisuudessakin joki tarjoaa mahdollisuuden kotitarve- ja virkistyskalastukseen.

log

Näätämö-hanke ja Ponoi-joki

Näätämö- hanke poikinut upeita tuloksia Ponoi –joella Kuolassa

Näätämö –joen yhteishallintahankkeen vuosi 2015 on käynnistynyt aktiivisesti. Alkuvuodesta julkaistiin viimeisten neljän vuoden tuloksista kertova julistesarja, joka siirtyy nyt Sevettijärven koululle.
Julisteet ovat saatavissa täältä (http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2015/01/koltat_7taulua_p.pdf)

Ja niiden suomenkielinen selostus täällä – http://www.lumi.fi/2015/03/uusi-julistesarja-naatamo-joen-yhteishallintahankkeesta/

Vuodesta 2013 on Kuolan niemimaalla, Venäjällä tehty paikallisten saamelaistahojen kanssa laajaa yhteistyötä samankaltaisella mallilla lohirikkaalla Ponoi –joella. Siellä on yhdistetty luonnontieteen ja perinnetiedon rooli, jotta erämaisen joen tilasta ja tulevaisuudesta saataisiin mahdollisimman tarkka kuva.

Kolttadelegaatiot ovat myös vuosien 2013-2014 aikana vierailleet Ponoi –joen asukkaiden tapahtumissa ja vaihtaneet ajatuksia jokityöstä. Keskiössä on ollut lohi.

OSK Lumimuutos ja Saa’mi Nue’tt tuottivat 14 julisteen sarjan Ponoi –joen tuloksista venäjäksi – ne julisteet voi käydä katsomassa täältä (http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2014/08/19082014_pieni.pdf )

Tämän lisäksi joulukuusta helmikuulle Kuolan erämaakylissä Kanevkassa, Krasnotseljessä ja Sosnovkassa sekä Luujärvellä järjestettiin julisteisiin liittyvät näyttelyn ja keskustelutilaisuuksia.

Keskustelutilaisuudet onnistuivat erittäin hyvin. Paikalla oli myös aluehallinnon johtoa ja laaja joukko kyläläisiä.

Englanninkielinen työraportti kylätapahtumista on täällä: http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2015/02/Snowchange-Discussion-Paper-6-.pdf

Tiivistäen voidaan sanoa, että:
-          Näätämö- ja Ponoi –tulosten yhteinen tarkastelu herätti kovasti mielenkiintoa – kolttien, muiden itäsaamelaisten ja komien sekä pomorin alkuperäiskansa- ja paikallistiedon rooli valuma-alueiden muutosten tarkastelussa ja huolenaiheissa koettiin oleelliseksi.
-          29.1.2015 Luujärvellä lapsille järjestettiin laaja ”Ponoi” – elämänvirta –tapahtuma, jossa uusi polvi oppi joen elämästä, lohesta ja kulttuureista
-          Neuvostoliiton aikana likvidoitiin Ponoin erämaakylä joen suistolta. Työpajoissa heräsi ajatus kylän elvyttämisestä uudelleen – ”paluu Ponoille”.
-          Ulkomaisten turistifirmojen vaikutus paikallisten kulttuuri- ja kotitarvepyyntiin on hiertänyt jo vuosia ja asiaa saatiin nyt käsiteltyä laajasti
-          Vesinäytteistä selviää, että Ponoihin on neuvostokaudella päässyt fenolia, öljyä, mahdollisesti radioaktiivisiakin aineita, mutta näiden määrät ja tarkat sijainnit tulee selvittää jatkotutkimuksilla – pääosin Ponoi on luonnontilainen.

log

Puåtkâlm sääʹmlääʹjj meâldlaž jieʹllemvueʹjji reâuggmõʹšše kuulli tuärjjõõzzi ooccmest – Katkos kolttalain mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyvien tukien haussa

Puåtkâlm sääʹmlääʹjj meâldlaž jieʹllemvueʹjji reâuggmõʹšše kuulli tuärjjõõzzi ooccmest

Sääʹmlääʹjj meâldlaž jieʹllemvueʹjji reâggmõʹšše kuulli tuärjjõõzzi ooccmest lij kõskkpoddsaž puåtkâlm 16.1.2015 ääʹljeeʹl. Tän mâŋŋa puättam ooccmõõžžid jie vueiʹt teänab miõttâd tuärjjõõzz. Tõn sââʹjest põõrtraajjâm tuärjjõõzzi ooccâm juätkkai. Mieʹrren lij, što ooccâm ääʹveet oʹđđest samai sõõrǥab.

Sääʹmlääʹjj meâldlaž tuärjjõõzz lie miõttum obbnes meersaž teäʹǧǧväärain. Tõnt ko EU riikktuärjjõs-šeâttmõõžž lie oođuum, tuärjjõõzzid jie vueiʹt miõttâd ouddâl ko sääʹmlääʹǩǩ asetõõzzines vaʹsttad oođuum riikktuärjjõõzz šeâttmõõžžid. Šeâttmõšmuttsi valmštõõllâm tueʹjjeet Mädd- da meäʹcctäällministeriast. Vaʹstteei puåtkâlm lij puäʒʒ- da luâttjieʹllemvueʹjji tuärjjõõzzin.

Ooccâm ääʹvumuužžâst puäʹđet teâđted jeeʹrab.

Lââʹssteâđaid oudd:

Lääʹjjšiõtteemduumšeǩ Katriina Pessa
teʹl. 0295 162252

 

Katkos kolttalain mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyvien tukien haussa

Kolttalain mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyvien tukien haussa on väliaikainen katkos 16.1.2015 alkaen. Tämän jälkeen tulleisiin hakemuksiin ei voida enää myöntää tukea. Sen sijaan asuntorakentamisen tukien haku jatkuu. Haku on tarkoitus avata uudelleen mahdollisimman pian, asetusmuutos on tulossa keväällä 2015.

Kolttalain mukaiset tuet on myönnetty kokonaan kansallisista varoista. Koska EU:n valtiontukisäännöt on uudistettu, tukia ei voida myöntää ennen kuin kolttalaki asetuksineen vastaa uusittuja valtiontuen sääntöjä. Säännösmuutosten valmistelu tehdään MMM:ssä. Vastaava katkos on poro- ja luontaiselinkeinojen tuissa.

Haun avautumisesta tullaan tiedottamaan erikseen.

Lisätietoja:
Maa- ja metsätalousministeriö
Lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa
puh. 0295 162252

log

Kolttakino Norjan Neidenissä

Sääʹmfiiʹlm – Kolttakino vuõss vuâra Taar peäʹlnn

Njauddâm Sääʹm-muʹzeejast lij sueʹvet 21.2.2015 čiâss 14.00-16.00 (Lääʹdd äiʹǧǧ) Sääʹmfiiʹlmi čuäʹjtõs. Pueʹtted tiõrvan!

Täʹt lij vuõssmõs vuâra ko Sääʹmfiiʹlmid čuäʹjtet Taar peäʹlnn Njauddâm Sääʹm-muʹzeejast. Fiʹlmmen lij «Jogars Folk». Tõt maainâst nuõrttsäʹmmlain, kook jälste Taarrâst da Lääʹddjânnmest. Ivar Enoksen lij raajjâm fiiʹlm eeʹjj 1975. Fiʹlmm ǩiõttʼtââll jäänmõsân Jogar Ivanowitch, kååʹtt leäi mââimõs ååum, kååʹtt mainsti Njauddâm saaʹmi ǩiõl. Fiiʹlm taarrǩiõllsaž vuäʹssin lij rajjum lääʹddǩiõlllsaž õʹhttepiijjmõõžž.

Šõddmõõžžâst kuullâp leeuʹd še. Koumm nuõr Čeʹvetjääuʹr škooulâst puäʹtte miʹjjid leuʹddjed. Sääʹmfiiʹlm ääiʹj lij čuäʹjtemnalla ǩiõtt-tuâjaid da vuäitak kaaʹfstõõllâd še.

Sääʹmfiiʹlmi histoor aaʹlji eeʹjj 2011. Teʹl Nuõrttsääʹmkultturfondd riâšši õõutsââʹjest Sääʹmkulttur pâʹjjel raaji – haŋǩǩõõzzin vuõssmõs Sääʹmfiiʹlm Čeʹvetjääuʹrest. Tät še šõddmõš šâdd õhttsažtuâjast Nuõrttsääʹmkultturfoondin.

Vuejjamvuäʹppõs:
Njauddâm Sääʹm-muʹzei iʹlla äävai võl veerjeʹld, nuʹtt što jie kaunnu nõmmkõõlb. Muʹzeipõrtt lij nuʹtt 500 mettred moostâst, kååʹtt veekk pâʹjjel Njauddâmjooǥǥ E6 cuõkku mieʹldd Bugøyfjord årra, nuʹbb räätktõk vuäʹljsbeälla. Ton kâʹl vuäinak Muʹzei cuõkku âʹlnn.

Lââʹssteâđ:
Hanna-Maaria Kiprianoff
h...@dvmv.no tlf. + 47 952  163

image001
Hanna-Maaria Kiprianoff ja viimevuotinen Kolttakinon mainos.

Lääddas

Neidenin Kolttasaamelainen museo/ Østsamisk museum toivottaa kaikki tervetulleiksi museolle lauantaina 21.2 klo 14.00-16.00 (Suomen aikaa).

Ensimmäistä kertaa Kolttakino lähtee rajan yli Norjaan. Tapahtumapaikkana on Neidenin Kolttasaamelainen museo. Elokuvana nähdään «Jogars Folk». Elokuva on reportaasi kolttasaamelaisista jotka asuivat Norjassa ja Suomessa. Filmin on tehnyt Ivar Enoksen vuonna 1975. Päähenkilönä on Jogar Ivanowitch, viimeinen koltansaamen Neidenin murretta puhunut mies. Filmin norjankielisistä osioista on tehty yhteenveto suomeksi.

Saamme tapahtuman yhteydessä myös kuulla perinteisen leuddin kun Sevettijärven koululta tulee kolme nuorta esiintymään meille. Tapahtuman ohessa myös pieni käsityönäyttely ja kahvila.

Kolttakinon historia ulottuu vuoteen 2011 jolloin Kolttakulttuurisäätiö järjesti yhdessä Kolttakulttuuri yli rajojen -hankkeen kanssa ensimmäisen Kolttakinon Sevettijärvellä. Tämäkin tapahtuma tuotetaan yhteistyössä Kolttakulttuurisäätiön kanssa.

Ajo ohjeet: Neidenin kolttasaamelainen museo ei ole vielä virallisesti auki, joten kyltitys puuttuu. Museorakennus on noin 500 metriä Neidenin joen yli menevältä sillalta kohti Bugøyfjordia (E6 tietä pitkin), toinen tie oikealle. Museorakennus näkyy tielle.

log

Kursseja Sevettijärvellä

Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää Sevettijärvellä useita kursseja. Kylätyöpajalla ovat jo käynnissä  (mukaan mahtuu vielä):

PUUKKOKURSSI tiistaisin klo 17.00. Vetäjänä Arttu Niemenmaa.

HELMITYÖKURSSI keskiviikkoisin klo 17.00. Vetäjänä Heini Wesslin.

Tulossa:

KALANNAHKA- JA SISNATÖIDEN OMPELUKURSSI (40h)
Alkaa Kyläpajalla 17.2. klo 17.00.
Mukaan tarvitset parkittuja kalannahkoja ja sisnaa, suonilankaa, äimän ja sakset.

Työvoimakoulutuksena järjestetään
NAHKA- JA TURKISTUOTE -koulutusta (15 ov)
Se on saamen käsityökisällin ammattitutkinnon valinnaiseen nahka- ja turkistuote -koulutuksen osaan valmistavaa koulutusta.
Koulutusaika on 16.3. – 3.7.2015 ja hakuaika päättyy 3.3.2015.
Lisätietoja www.mol.fi/koulutushaku

nukkekurssi1-copy
Syyskaudella pidetyn nukkekurssin kolttapukuinen nukke valmistumassa.

Säämas tääʹrǩab teâđ ʹllčuõmm- da šeʹšnntuâjjkuursâst:

Sääʹmvuʹvdd škooulʼjemkõõskõs reäšš Čeʹvetjääuʹr Tuâjjpõõrtâst kueʹllčuõmm- da šeʹšnntuâjjkuurs. Kurss älgg mââibaarǥ 17.2. čiâss 17.00 da peštt õõutsiʹžže 40 čiâssâd. Kuurs uʹčteeʹlen lij Heini Wesslin. Kuurs täävtõs lij, što mättjak plaaneed da pirsted maallid di kuärrad jeeʹresnallšem šeʹšnntuâjaid. Kurss lij määusteʹm, leâʹša aunnsid õõlǥak jiõčč mäʹhssed da haʹŋǩǩeed. Vääʹld mieʹlddâd kuʹrsse kueʹllčuõm da / leʹbe šeeʹšn, suõn leʹbe fabrikksuõn, åʹrddneeuʹl di skaʹrrjid. Kuurs riâššâm diõtt lij vääžnai, što iʹlmmtõõđak kuʹrsse neäʹttel ooudpeäʹlnn ko kurss älgg. Lââʹssteâđ da iʹlmmtõõttmõõžž: teʹlf. 040 572 8398, neʹttpååʹšt eila...@sogsakk.fi

 

log

Hyvää saamelaisten kansallispäivää

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeeiʹv pukid säʹmmlaid!

lippu-copy

log

Uusia lastenkirjoja koltaksi

Kolttakuttuurisäätiön saaman WSOY:n kirjallisuusapurahan avulla käännätetyt, Samelaiskäräjien kustantamat uudet koltankieliset Tuʹrrvueiʹvv –kirjat ovat ilmestyneet.

Sisko Hilkka Fofonoff on kääntänyt kaikkiaan viisi uutta Tuʹrrvueiʹvv –kirjasta koltaksi: Tuʹrrvueiʹvv da peärna, Tuʹrrvueiʹvv da sõrvv, Ǩiđđprääʹzniǩ Tuʹrrvueiʹv åʹrnn, Tuʹrrvueiʹvv da riiss da Tuʹrrvueiʹvv da kåʹddsäʹpplee. Käännösten kielenhuollosta ovat vastanneet Satu Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Merja Fofonoff.

uudet_kirjat1-copy

Kaikkien lasten rakastama Tuʹrrvueiʹvv on pieni näkymätön, sinitukkainen peikko, jonka vain me näemme ja joka asuu Lapin tuntureilla. Hän on seikkaillut Inga Borgin ruotsiksi kirjoittamissa kirjasissa jo 50-luvulta lähtien.

Nyt sarjan kaikki 10 kirjasta on saatavana koltankielisinä. Näiden uunituoreiden käännösten lisäksi on jo 1990-luvulla ilmestyneet: Tuʹrrvueiʹvv da täʹlvv, Tuʹrrvueiʹvv dååma, Tuʹrrvueiʹvv da ǩiđđtuʹlvv, Tuʹrrvueiʹvv da puõccuvuâzzaž, Tuʹrrvueiʹvv vuäʹmm mieʹccest.

Pörri-peikko kirjaset löytyvät myös pohjois- ja inarinsaamenkielisinä käännöksinä.

log

Teâđtõs Čeʹvetjääuʹr-Njauddâm vuuʹd aazzjid – Tiedote Sevettijärvi-Näätömön alueen asukkaille

Čeʹvetjääuʹr siebrrkåʹddpõõrtâst riâžžât noorõõttâmpodd ääiʹjpoddsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõtthuõl aaʹššin seärad 28.1.2015 čiâss 12 – 14.
Pääiʹǩ âʹlnn liâ sosiaal- da tiõrvâsvuõttjååʹđteei Mari Palolahti, äävhååid jååʹđteei Mirja Laiti di jeeʹres sosiaal- da tiõrvâsvuõtt-tuåim tuâjjla.
Tuäivvap, što juõʹǩǩkaž ääʹssest peʹrsteei puätt saaǥǥstõõllâd mijvuiʹm ääiʹjpoddsaž aaʹššin.

Tiõrv pueʹttmest.
Kuâsstemstuällõõttmõš
Äävhååid jååʹđteei

 

***

 
Sevettijärven seurakuntasalissa pidetään avoin keskustelutilaisuus ajankohtaisista sosiaali- ja terveyshuollon asioista keskiviikkona 28.1.2015 klo 12 – 14.
Paikalla ovat sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Palolahti, avohoidon johtaja Mirja Laiti sekä muita sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä.
Toivotamme kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleiksi keskustelemaan kanssamme ajankohtaisia asioita.

 
Kahvitarjoilu
Avohoidon johtaja

log

Valokuvanäyttely kolttasaamelaisten Näätämö-yhteishallintahankkeesta

Tero Mustonen:

OSK Lumimuutos ja YK-liitto julkaisevat korkealaatuisen valokuvanäyttelyn kolttasaamelaisten Näätämö-yhteishallintahankkeesta – Mukana myös Itä-Afrikan paimentolaiset YK:n, YK-liiton, Pohjoismaiden ministerineuvoston, eri saamelaistoimijoiden, kuten Saa’mi Nue’ttin ja OSK Lumimuutoksen paljon kansainvälistä huomiota saanut Näätämö-joen yhteishallintahanke esittäytyy valokuvanäyttelyssä Siidassa 22.1.–27.1.2015.

Näyttely on osa yhteistyötä, jota OSK Lumimuutos ja Suomen YK-liitto ovat tehneet YK-liiton ”Kansalaisyhteiskunnan kapasiteetinrakennus: YK-prosessit ja vaikuttamistyö” –hankkeen puitteissa. Esillä on myös laadukas valokuvamateriaali, joka kuvaa hankkeessa mukana olleiden Itä-Afrikan maasai-paimentolaisten elämää ja arkea. Näyttelyn tehtävänä on esitellä kahden Skabmagovat–festivaaleilla esillä olevan alkuperäiskansan arkea valokuvien avulla.

Siidassa 22.1. klo 16.00 järjestettävässä tilaisuudessa puhuu videon välityksellä maasaijärjestö NGONETin Samwel Nangiria Taresero, joka alustaa Loliondon maasaiden ajankohtaisesta maanomistuskiistasta, sekä YK-liiton vaikuttamistyön koordinaattori Jenni Kauppila, joka kertoo yhteisövideometodista ja tilaisuudessa esitettävien filmien syntyprosessista.

Kolttanäyttelyyn ovat kuvanneet materiaalia kansainvälisesti julkaisseet valokuvaajat, muun muassa Gleb Raygorodetsky (Kanada) ja Chris McNeave (USA). Heidän töitään on ollut esillä muun muassa National Geographic –lehdessä.

Näätämö –joen yhteishallintahanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se käynnistyi vuonna 2011 ja jatkuu aktiviisesti.

Näyttelyn osoite:

SIIDA – Suoma sámiid Álbmotmusea | Suomen saamelaisten Kansallismuseo | National Museum of the Finnish Sámi čujuhus | Osoite | Address: Sami museum – Saamelaismuseosäätiö
SIIDA
Inarintie 46
FI-99870 Anár | Inari

Näätämö –joen yhteishallintahankeraportti suomen- ja koltankielisine tiivistelmineen saatavissa osoitteessa: http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2014/05/Naatamo_sisus_1205_p.pdf

Lisätietoja YK-liiton hankkeesta: http://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/uutisarkisto/yk-liiton-hanke-ita-afrikassa-tuki-kansalaisjarjestojen-tyota)

Lisätiedot:
Tutkija Tero Mustonen, t...@lumi.fi, 040 7372424, OSK Lumimuutos

jouko moshnikoff ja teijo feodoroff talvijuomuksilla gleb raygorodetsky 2015
Jouko Moshnikoff ja Teijo Feodoroff talvijuomuksilla. Kuva Ray Gorodetsky 2014.

 

 

log

Rosttovrääuh

Saaʹmi Nueʹtt tuäivad Rosttorääuh da Lekklvaž Ođđ Eeʹjj!

jouluikkuna1-copy

log

Kursseja Sevettijärvellä tammikuussa

Saamelaisalueen  koulutuskeskus järjestää tammikuussa kaksi käsityökurssia Sevettijärvellä.

Helmikirjontakurssi (40h)

Kurssi alkaa Sevettijärven kyläpajalla 14.1.2015 klo 17.00. Ota mukaan helmiä, neula, ompelulankaa, verkaa ja sisnaa.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Tel. | Puh. 040 572 8398 Eila Syväjärvi eila...@sogsakk.fi

Puukko- ja pahkatyökurssi (60h)

Kurssi alkaa Sevettijärven kyläpajalla 20.1.2015 klo 17.00. Ota mukaan puukonterä, pahkaa ja sarvia.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Tel. | Puh. 040 572 8398 Eila Syväjärvi eila...@sogsakk.fi

 

log

Koltankielinen liturgia

Jo perinteeksi muodostunut Pyhän Kolminaisuuden kirkon koltankielinen liturgia toimitetaan tammikuun viimeisenä päivänä alkaen klo 10.

Nuõrttsää´mǩiõllsaž liturgia – Koltankielinen liturgia
31.1.2015 klo 10, Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Helsinki

log

Seija Sivertsen sai Kultainen kieli palkinnon

Vuoden 2014 pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella eli Kultainen kieli on myönnetty kolmelle henkilölle.

Gollegiella Kåʹllǩiõll eli Kultainen kieli on joka toinen vuosi jaettava pohjoismainen saamen kielen palkinto, joka saajat valitsee Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän edustajista koostuva komitea. Tänä vuonna komitean puheenjohtajana toimi saamen kielen ja kulttuurin emeritusprofessori Pekka Sammallahti.

Sevettijärveläinen koltansaamen opettaja Seija Sivertsen saa palkinnon elämäntyöstään koltansaamen kielen ja kolttasaamelaisen kulttuurin sekä kolttayhteisön hyväksi, komitea perustelee. Pohjoissaamen kielen opettaja ja tutkija Mikael Svonni palkitaan pitkäaikaisesta työstään pohjoissaamen kielen hyväksi Ruotsin puolella. Kirjailija Kerttu Vuolab ansaitsee Gollegiella palkinnon työstään pohjoissaamen kaunokirjallisuuden edistäjänä.

Palkinto jaetaan nyt kuudennen kerran ja sen suuruus on 15 000 euroa. Sen tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen säilymiseen ja kehittämiseen.

Palkinnon jakoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson perjantaina Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa.

Saaʹmi Nueʹtt onnittelee Seijaa ansaitusta tunnustuksesta!

1979738_10203261833362609_1
sniimmâm Pekka Sammallahti

 

säämas Sara Wesslin

Eeʹjj 2014 tâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl cistt ”Kåʹllǩiõll” lij miõttum koumm ooumže. Ciist vuäǯǯa täʹvvsääʹmǩiõl uʹčteeʹl da tuʹtǩǩeei Mikael Svonni, ǩeʹrjjneǩ Kerttu Vuolab da sääʹmǩiõl uʹčteeʹl Seija Sivertsen.

Ärvvtõõllâmkomitea oudd tobdstõõzz Mikael Svonni kuʹǩesäiggaž reâuǥast tâʹvvsääʹmǩiõl ouʹdde Ruõčč beäʹlnn. Kerttu Vuolab vuäǯǯ Kåʹllǩiõll-ciist tuâjast tâʹvvsääʹm mooččâdǩeʹrrjlažvuõđ ooudâsviikkmest da Seija Sivertsen jieʹllemtuâjast nuõrttsääʹmǩiõl da nuõrttsaaʹmi kulttuur di nuõrttsääʹmõhttsažkååʹdd ouʹdde tuejjuum tuâjast.

Kåʹllǩiõll -ciist täävtõʹssan lij viikkâd sääʹmǩiõlid ooudårra.

Kåʹllǩiõll-ciist jueʹjjet juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj da miõđât privatoummuid leʹbe õhttõõzzid Taarrâst, Ruõccâst, Lääʹddjânnmest leʹbe Ruõššjânnmest sääʹmǩiõl ooudâsviikkâm diõtt. Ciist jueʹjjet ååʹn kuuđad vuâra da tõt lij õhttsiʹžže 15 000 euʹrrâd. Ǩiõllciist täävtõssân lij ooudeed sääʹmǩiõl seillmõʹšše da ooudâsviikkmõʹšše.

Ciistvuäǯai valljad komitea, koozz koʹlle võborseeʹǩǩ Taarrâst, Ruõccâst, Lääddjânnmest da Ruõššjânnmest. Tän eeʹjj komitea saaǥǥtuõʹllʼjeejen leäi emeritus professor Pekka Sammallahti.

Vuõiggâdvuõttminister Anna-Maja Henriksson jueʹjji ciist piâtnâc Heʹlssnest Tâʹvvjânnmi sääʹmaaʹššin vaʹstteei ministeerivuiʹm da sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥtuõʹllʹjeejivuiʹm õnnum kaaunõõttmest.

1966801_10203261833522613_1295944685327322062_n[1]
sniimmâm Pekka Sammallahti

 

Ciist ooudbu vuäǯai

2012: Tromssa universiteeʹtt Divvun- ja Giellatekno-prograaʹm
da Aleksandra Andrejevna Antonova da Nina Jeliseevna Afanasjeva.
2010: Máret Sárá ja Lajla Mattson Magga
2008: Sámi Siida ja Henrik Barruk
2006: Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff
2004: Ella Holm Bull ja Anarâškielâ servi

Lähde: Oikeusministeriö

log

Pääkaupunkiseudun koltat opettelivat kuurtan ja miehen takin kaavojen piirtämistä

Viime viikonlopppuna Saameolohuoneen lattialla Helsingin Porintiellä kävi kuhina, kun seitsemän kolttaa konttaili paidan ja takin kaavoja piirtämässä. Osa kurssilaisista oli tullut piirtämään kuurtan eli naisen kolttapuvun paidan kaavoja omilla mitoillaan ja osa puolestaan kuositteli miehen takin kaavoja mittojen mukaan sopivaksi.

 

Kuurta on kurvit esiin tuova kolttanaisen paita

Kuurta tekemisessä on erityisen tärkeää, että saa paidan istumaan hyvin, sillä se on malliltaan hyvin myötäilevä. Siksi Perinteisen kolttapuvun ompelukurssi, joka kestää yhteensä kuusi päivää, aloitettiin kaavanpiirtoviikonlopulla, että kaikille kurssilaisille saataisiin kunnolla istuva kaava.

Lauantaina kurssi polkaistiin käyntiin mittojen ottamisella ja laskemalla niiden avulla kaavan eri osien pituuksia. Seuraavaksi peruskaava hahmoteltiin voimapaperille monien apuviivojen ja -mittojen avulla. Voimapaperille muodostunut peruskaava jäljennettiin kaavapaperille ja sen mukaan ommeltiin sovituskappale lakanakankaasta.

 

_MG_1359x
Nyt on täydet pituudet mitattu ja menossa on puolikkaiden, viidesosa- ja kymmenesosamittojen laskeminen.

_MG_1362x
Sari laskee.

_MG_1381x
Minna piirtää voimapaperille peruskaavaa laskemiensa mittojen mukaan. Muutama virheviivakin näyttää tulleen…

_MG_1418x
Pauliina hoitaa välillä yhteyksiä muuhun maailmaan. (kuva: Mari Korpimäki)

_MG_1388x
Kurssin opettaja Merja näyttää Irjalle, mikä mitta seuraavaksi pitää siirtää kaavaan.

_MG_1397x
Minna keskittyy. (kuva: Pauliina Feodoroff)

_MG_1402x
Piia mittaa ja piirtää. (kuva: Pauliina Feodoroff)

 

Pukemalla sovituskappaleen päälleen pystyi helposti toteamaan, oliko kaava hyvä tai tarvitsiko siihen tehdä vielä muutoksia. Aika moni kurssilainen joutui kaavaa vielä muokkaamaan, mutta muutamalla onnekkaalla homma onnistui kertalaakista.

 

_MG_1446x
Sari on tulossa silittämään sovituskappaleen saumoja auki.

_MG_1417x
Piia ompelee. (kuva: Mari Korpimäki)

_MG_1453x
Merja-ope katsoo, miten Marin peruskaavan sovituskappale istuu.

 

Kun peruskaava oli kunnossa, päästiin kuosittelemaan kaavaa, eli tekemään siihen kolttanaisen paidan muodot. Hihan kaarta laskemalla, muotolaskokset siirtämällä ja laskoksia leikkomalla kaava alkoi muodostumaan. Kaikilla kurssilaisilla kuositellun kaavan sovituskappaleen ompelu jäi kotihommiksi, sillä peruskaavan tekeminen kesti hieman suunniteltua kauemmin.

 

_MG_1442x
Lattia on kuin tilkkutäkki. Ja kaikki ovat todella keskittyneitä.

 

Kolttamiehen takki on muiden saamelaismiesten takkien kaltainen

Miehen takin tekijät selvisivät kaavaosuudesta hieman helpommalla, sillä heidän tarvitsi vain muokata olemassaoleva kolttatakin kaava tulevan takin saajasta otettujen mittojen mukaan. Miehen takki ei ole tyköistuva vaan hieman väljä kuten muutkin saamenpukujen miehen takit. Takin ompelijat  pääsivät ompelemaan sovituskappaletta paljon pienemmillä valmisteluilla, kun kuurtan kaavan kanssa hikoilleet.

Vaikka miehen vaatteiden kaavan tekeminen oli ihan erilainen prosessi kuin naisen kaavojen piirto, haluttiin kurssille ottaa mukaan molemmat vaihtoehdot. Kurssin tarkoituksena on saada koltille asiaankuuluvat kolttapuvut eikä eri pukujen tekijöiden jakamista eri kursseille nähty järkeväksi.

 

_MG_1347x
Saija-Riitta ottaa miehestä mittaa. Merja-ope huikkailee ohjeita vierestä. Risto toivoisi olevansa jossain muualla.

_MG_1360x
Saija-Riitta ja mittojen merkitseminen.

_MG_1456x
Pauliina surruuttaa kuositellun miehen takin sovituskappaletta kasaan.

 

Kurssi tuli tarpeeseen

Eräs osallistuja kommentoi kurssia aivan mahtavaksi, sillä hän on jo kauan halunnut itselleen kunnolla istuvan kuurtan. Hänen oma odotuksensa kurssista oli, että saa kunnollisen kaavan ja vaikka kolttamalliin muokattua kaavaa ei viikonlopun aikana ehdittykään saada ihan valmiiksi, hän uskoi, että selviää siitä itse kunhan oikein keskittyy ja muistelee opettajan ohjeita.

Toinen kurssiainen puolestaan reimuitsi siitä, että sai oman kaavan lisäksi perusoppeja kaavojen muokkaukseen, jotta pystyy jatkossa helpommin isontamaan kaavoja esimerkiksi silloin, kun lapset kasvavat ja tarvitsevat uusia kolttavaatteita. Kolttapukuihin kun pätee sama sääntö kuin muiden saamelaisten gakteihin: niitä ei saa kaupasta valmiina vaan ne on joko tehtävä itse tai teetettävä osaavalla ompelijalla.

 

IMG_1470x
Sunnuntai-ilta ja kello jo vaikka mitä. Sovituskappaleet aika lailla valmiita. Tunnelma harras ja helpottunut. (kuva: Merja Koivuranta)

IMG_1481x
Vaan eipä tämä porukka kauaa asennossa seiso. Pauliina järjestää äksöniä ja toisia huvittaa, sillä hänen pukemansa sovituskappale on tarkoitettu hieman isommalle ihmiselle, kuin mitä sen sisällä nyt on. (kuva: Merja Koivuranta)

 

Perinteisen kolttapuvun ompelukurssin järjestää City-Sámit ry. Kaavaviikonloppu oli ensimmäinen 6-päiväisen kurssin kokoontumisista. Opettajana kaavakurssilla toimi kirkkonummelainen ompelija Merja Koivuranta Ompelimo Kellohelmasta. Seuraava kurssijakso toteutetaan 22.-23.11.2014, jolloin päästään ompelemaan.

log

Kolttatyttö Sophia juhli kielipesä Máttabieggan avajaisia

Helsingin Pasilassa toimivassa pohjoissaamen kielipesä Máttabieggassa pidettiin eilen keskiviikkona viralliset avajaiset. Mukana juhlinnassa olivat niin kielipesän lapset, heidän vanhempansa sekä joukko muita kutsuvieraita, jotka ovat olleet tavalla tai toisella mukana vaikuttamassa kielipesän perustamiseen.

 

_MG_1112x
City-Samit ry:n puheenjohtaja Pentti Pieski (oikealla) pitää avajaispuhetta. Kuuntelemassa vasemmalta Ville Järvensivu, Suomen kulttuurirahaston entinen yliasiamies Paavo Hohti, Suomen kulttuurirahaston nykyinen yliasiamies Antti Arjava, ylitarkastaja Hanna Välimaa Vähemmistövaltuutetun toimistosta, Keijo Nuorgam, Keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala, Inkeri Lokki ja poikansa Ivvár Niillas ja Sami Hernesaho.

 

_MG_1123x
Puheiden jälkeen esiintyvät pääkaupunkiseudun koulujen saamenoppilaat opettaja Hanna Helanderin johdolla. 

 

_MG_1103x
City-koltta Mari Korpimäki lapsiensa Inkan ja Kiiran kanssa kuuntelemassa esityksiä, jotka tallentuvat myös Yleisradion Uudenmaan uutisten kuvaajan nauhalle.

 

_MG_1075x
Avajaisiin olivat saapuneet myös kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff sekä Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.

 

City-Sámit ry:n ylläpitämä kielipesä on ollut toiminnassa jo marraskuusta 2013, mutta kielipesän käynnistäminen ja arkirutiinit ovat vaatineet niin paljon huomiota, että avajaiset ehdittiin järjestää vasta nyt. Kieipesän hallinto ja esimiestehtävät hoidetaan yhdistyksessä täysin vapaaehtoisvoimin. Kielipesässä on tällä hetkellä 7 lasta.

 

Kolttasaamelainen Sophia on yksi kielipesän lapsista

Sophia on ollut kielipesässä lähes sen perustamisesta lähtien. Pian 3-vuotias pikkuneiti on äitinsä, alun perin rovaniemeläisen, mutta nyt jo helisnkiläistyneen Maarit Kiprianoffin mukaan viihtynyt Máttabieggassa erittäin hyvin. Myös kielen oppiminen on jo hyvässä käynnissä. Sophia on alkanut ymmärtää pohjoissaamea ja lisäksi hän käyttää kotona suomenkielisen puheen joukossa saamenkielisiä sanoja. Kiprianoff kertoo iloisena, miten Sophia oli eräänä iltana kysynyt häneltä ”Äiti, onko nämä kaamakat” kun hän oli kävellyt prinsessamallisilla leikkikorkokengillä.

Máttabieggan hyvistä puolista Kiprianoff mainitsee kielipesän ruoan: – Ei tavallisessa päiväkodissa syödä näin paljon poroa ja lohta! Samaan henkäykseen hän naurahtaa, että Sophia osaa enimmäkseen vaan saamenkielisiä lastenlauluja, joita hän kotona usein lauleskelee.

 

_MG_1246x
Sophia ei jaksa keskittyä aikuisten avajaispuheisiin, vaan köllöttelee mielummin kielipesän sohvalla.

 

Maarit Kiprianoff sanoo, että halusi Sophian oppivan pohjoissaamea, koska pääkaupunkiseudulla ei ole mahdollista oppia koltansaamea, joka olisi heidän perheensä ”oma saame”. Kiprianoff jatkaa, että Sophia voi sitten myöhemmin opetella myös koltansaamea, jos tähän joskus tilaisuus tarjoutuu. Hän ei kuitenkaan halunnut jäädä asian kanssa odottelemaan, vaan ilmoitti Sophian Máttabieggaan heti kun se oli mahdollista. -Ettemme vaan olisi jääneet ilman paikkaa, hän tähdentää.

Kirpianoff itse ei osaa koltansaamea, sillä hän on sitä sukupolvea, jolle ei ole puhuttu kotona kolttaa. -Koltansaame on isän äidinkieli, mutta isä ei puhunut minulle ja isoveljelleni kolttaa, Kirpianoff harmittelee. Tämä on kovin tavallista tämän sukupolven kolttasaamelaisten keskuudessa.

 

_MG_1185x
Maarit Kiprianoff kehui herkullisiksi avajaisten tarjoiluja, päreelle asetelttuja pohjoisen pikkusyötäviä.

 

Kielipesässä siirtyy myös saamelainen tapakultuuri

Pohjoissaamen kielen lisäksi Sophia oppii kielipesässä myös saamelaista kulttuuria, iloitsee Maarit Kirpianoff. Sophia on todellinen ulkoilmaihminen, joten saamelainen tapa elää luonnossa ja luonnon ehdoilla, sopii pikkuneidille erinomaisen hyvin.

Kielipesän esimies Keijo Nuorgam korostaa, että retket luontoon ovat tärkeä osa Máttabieggan arkea, sillä silloin lapset pääsevät lähelle saamelaiskulttuuria ja oppivat olemaan luonnossa. Kielipesän saamelaiset työntekijät toimivat hyvänä esimerkkinä ja heidän tekemisten kautta lapsille siirtyy saamelaisten arvojen lisäksi saamelaisia tapoja. Kielipesässähän noudatetaan saamelaista varhaiskasvatussuunnielmaa, hän vielä jatkaa.

 

_MG_1177x
Sophia kielipesäkavereineen järjesti avajaisiin vauhtia ja vipinää. Vasemmalla Áile Kirste ja oikealla Aslak.

 

_MG_1328x
City-Sámien hallituksen jäsenet Hanna Helander (vasemmalla edessä), Minna Moshnikoff, Keijo Nuorgam (vasemmalla takana), Juho Keva ja Pentti Pieski ovat tyytyväisiä kielipesä Máttabieggan ensimmäiseen vuoteen ja aikoivat jatkaa saamen kielten saavutettavuuden kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu edellä mainittujen lisäksi myös Niilo Aikio.

 

Text background bars
Divider