Header image
Text background bars
log

Puåtkâlm sääʹmlääʹjj meâldlaž jieʹllemvueʹjji reâuggmõʹšše kuulli tuärjjõõzzi ooccmest – Katkos kolttalain mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyvien tukien haussa

Puåtkâlm sääʹmlääʹjj meâldlaž jieʹllemvueʹjji reâuggmõʹšše kuulli tuärjjõõzzi ooccmest

Sääʹmlääʹjj meâldlaž jieʹllemvueʹjji reâggmõʹšše kuulli tuärjjõõzzi ooccmest lij kõskkpoddsaž puåtkâlm 16.1.2015 ääʹljeeʹl. Tän mâŋŋa puättam ooccmõõžžid jie vueiʹt teänab miõttâd tuärjjõõzz. Tõn sââʹjest põõrtraajjâm tuärjjõõzzi ooccâm juätkkai. Mieʹrren lij, što ooccâm ääʹveet oʹđđest samai sõõrǥab.

Sääʹmlääʹjj meâldlaž tuärjjõõzz lie miõttum obbnes meersaž teäʹǧǧväärain. Tõnt ko EU riikktuärjjõs-šeâttmõõžž lie oođuum, tuärjjõõzzid jie vueiʹt miõttâd ouddâl ko sääʹmlääʹǩǩ asetõõzzines vaʹsttad oođuum riikktuärjjõõzz šeâttmõõžžid. Šeâttmõšmuttsi valmštõõllâm tueʹjjeet Mädd- da meäʹcctäällministeriast. Vaʹstteei puåtkâlm lij puäʒʒ- da luâttjieʹllemvueʹjji tuärjjõõzzin.

Ooccâm ääʹvumuužžâst puäʹđet teâđted jeeʹrab.

Lââʹssteâđaid oudd:

Lääʹjjšiõtteemduumšeǩ Katriina Pessa
teʹl. 0295 162252

 

Katkos kolttalain mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyvien tukien haussa

Kolttalain mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyvien tukien haussa on väliaikainen katkos 16.1.2015 alkaen. Tämän jälkeen tulleisiin hakemuksiin ei voida enää myöntää tukea. Sen sijaan asuntorakentamisen tukien haku jatkuu. Haku on tarkoitus avata uudelleen mahdollisimman pian, asetusmuutos on tulossa keväällä 2015.

Kolttalain mukaiset tuet on myönnetty kokonaan kansallisista varoista. Koska EU:n valtiontukisäännöt on uudistettu, tukia ei voida myöntää ennen kuin kolttalaki asetuksineen vastaa uusittuja valtiontuen sääntöjä. Säännösmuutosten valmistelu tehdään MMM:ssä. Vastaava katkos on poro- ja luontaiselinkeinojen tuissa.

Haun avautumisesta tullaan tiedottamaan erikseen.

Lisätietoja:
Maa- ja metsätalousministeriö
Lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa
puh. 0295 162252

log

Kolttakino Norjan Neidenissä

Sääʹmfiiʹlm – Kolttakino vuõss vuâra Taar peäʹlnn

Njauddâm Sääʹm-muʹzeejast lij sueʹvet 21.2.2015 čiâss 14.00-16.00 (Lääʹdd äiʹǧǧ) Sääʹmfiiʹlmi čuäʹjtõs. Pueʹtted tiõrvan!

Täʹt lij vuõssmõs vuâra ko Sääʹmfiiʹlmid čuäʹjtet Taar peäʹlnn Njauddâm Sääʹm-muʹzeejast. Fiʹlmmen lij «Jogars Folk». Tõt maainâst nuõrttsäʹmmlain, kook jälste Taarrâst da Lääʹddjânnmest. Ivar Enoksen lij raajjâm fiiʹlm eeʹjj 1975. Fiʹlmm ǩiõttʼtââll jäänmõsân Jogar Ivanowitch, kååʹtt leäi mââimõs ååum, kååʹtt mainsti Njauddâm saaʹmi ǩiõl. Fiiʹlm taarrǩiõllsaž vuäʹssin lij rajjum lääʹddǩiõlllsaž õʹhttepiijjmõõžž.

Šõddmõõžžâst kuullâp leeuʹd še. Koumm nuõr Čeʹvetjääuʹr škooulâst puäʹtte miʹjjid leuʹddjed. Sääʹmfiiʹlm ääiʹj lij čuäʹjtemnalla ǩiõtt-tuâjaid da vuäitak kaaʹfstõõllâd še.

Sääʹmfiiʹlmi histoor aaʹlji eeʹjj 2011. Teʹl Nuõrttsääʹmkultturfondd riâšši õõutsââʹjest Sääʹmkulttur pâʹjjel raaji – haŋǩǩõõzzin vuõssmõs Sääʹmfiiʹlm Čeʹvetjääuʹrest. Tät še šõddmõš šâdd õhttsažtuâjast Nuõrttsääʹmkultturfoondin.

Vuejjamvuäʹppõs:
Njauddâm Sääʹm-muʹzei iʹlla äävai võl veerjeʹld, nuʹtt što jie kaunnu nõmmkõõlb. Muʹzeipõrtt lij nuʹtt 500 mettred moostâst, kååʹtt veekk pâʹjjel Njauddâmjooǥǥ E6 cuõkku mieʹldd Bugøyfjord årra, nuʹbb räätktõk vuäʹljsbeälla. Ton kâʹl vuäinak Muʹzei cuõkku âʹlnn.

Lââʹssteâđ:
Hanna-Maaria Kiprianoff
h...@dvmv.no tlf. + 47 952  163

image001
Hanna-Maaria Kiprianoff ja viimevuotinen Kolttakinon mainos.

Lääddas

Neidenin Kolttasaamelainen museo/ Østsamisk museum toivottaa kaikki tervetulleiksi museolle lauantaina 21.2 klo 14.00-16.00 (Suomen aikaa).

Ensimmäistä kertaa Kolttakino lähtee rajan yli Norjaan. Tapahtumapaikkana on Neidenin Kolttasaamelainen museo. Elokuvana nähdään «Jogars Folk». Elokuva on reportaasi kolttasaamelaisista jotka asuivat Norjassa ja Suomessa. Filmin on tehnyt Ivar Enoksen vuonna 1975. Päähenkilönä on Jogar Ivanowitch, viimeinen koltansaamen Neidenin murretta puhunut mies. Filmin norjankielisistä osioista on tehty yhteenveto suomeksi.

Saamme tapahtuman yhteydessä myös kuulla perinteisen leuddin kun Sevettijärven koululta tulee kolme nuorta esiintymään meille. Tapahtuman ohessa myös pieni käsityönäyttely ja kahvila.

Kolttakinon historia ulottuu vuoteen 2011 jolloin Kolttakulttuurisäätiö järjesti yhdessä Kolttakulttuuri yli rajojen -hankkeen kanssa ensimmäisen Kolttakinon Sevettijärvellä. Tämäkin tapahtuma tuotetaan yhteistyössä Kolttakulttuurisäätiön kanssa.

Ajo ohjeet: Neidenin kolttasaamelainen museo ei ole vielä virallisesti auki, joten kyltitys puuttuu. Museorakennus on noin 500 metriä Neidenin joen yli menevältä sillalta kohti Bugøyfjordia (E6 tietä pitkin), toinen tie oikealle. Museorakennus näkyy tielle.

log

Kursseja Sevettijärvellä

Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää Sevettijärvellä useita kursseja. Kylätyöpajalla ovat jo käynnissä  (mukaan mahtuu vielä):

PUUKKOKURSSI tiistaisin klo 17.00. Vetäjänä Arttu Niemenmaa.

HELMITYÖKURSSI keskiviikkoisin klo 17.00. Vetäjänä Heini Wesslin.

Tulossa:

KALANNAHKA- JA SISNATÖIDEN OMPELUKURSSI (40h)
Alkaa Kyläpajalla 17.2. klo 17.00.
Mukaan tarvitset parkittuja kalannahkoja ja sisnaa, suonilankaa, äimän ja sakset.

Työvoimakoulutuksena järjestetään
NAHKA- JA TURKISTUOTE -koulutusta (15 ov)
Se on saamen käsityökisällin ammattitutkinnon valinnaiseen nahka- ja turkistuote -koulutuksen osaan valmistavaa koulutusta.
Koulutusaika on 16.3. – 3.7.2015 ja hakuaika päättyy 3.3.2015.
Lisätietoja www.mol.fi/koulutushaku

nukkekurssi1-copy
Syyskaudella pidetyn nukkekurssin kolttapukuinen nukke valmistumassa.

Säämas tääʹrǩab teâđ ʹllčuõmm- da šeʹšnntuâjjkuursâst:

Sääʹmvuʹvdd škooulʼjemkõõskõs reäšš Čeʹvetjääuʹr Tuâjjpõõrtâst kueʹllčuõmm- da šeʹšnntuâjjkuurs. Kurss älgg mââibaarǥ 17.2. čiâss 17.00 da peštt õõutsiʹžže 40 čiâssâd. Kuurs uʹčteeʹlen lij Heini Wesslin. Kuurs täävtõs lij, što mättjak plaaneed da pirsted maallid di kuärrad jeeʹresnallšem šeʹšnntuâjaid. Kurss lij määusteʹm, leâʹša aunnsid õõlǥak jiõčč mäʹhssed da haʹŋǩǩeed. Vääʹld mieʹlddâd kuʹrsse kueʹllčuõm da / leʹbe šeeʹšn, suõn leʹbe fabrikksuõn, åʹrddneeuʹl di skaʹrrjid. Kuurs riâššâm diõtt lij vääžnai, što iʹlmmtõõđak kuʹrsse neäʹttel ooudpeäʹlnn ko kurss älgg. Lââʹssteâđ da iʹlmmtõõttmõõžž: teʹlf. 040 572 8398, neʹttpååʹšt eila...@sogsakk.fi

 

log

Hyvää saamelaisten kansallispäivää

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeeiʹv pukid säʹmmlaid!

lippu-copy

log

Uusia lastenkirjoja koltaksi

Kolttakuttuurisäätiön saaman WSOY:n kirjallisuusapurahan avulla käännätetyt, Samelaiskäräjien kustantamat uudet koltankieliset Tuʹrrvueiʹvv –kirjat ovat ilmestyneet.

Sisko Hilkka Fofonoff on kääntänyt kaikkiaan viisi uutta Tuʹrrvueiʹvv –kirjasta koltaksi: Tuʹrrvueiʹvv da peärna, Tuʹrrvueiʹvv da sõrvv, Ǩiđđprääʹzniǩ Tuʹrrvueiʹv åʹrnn, Tuʹrrvueiʹvv da riiss da Tuʹrrvueiʹvv da kåʹddsäʹpplee. Käännösten kielenhuollosta ovat vastanneet Satu Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Merja Fofonoff.

uudet_kirjat1-copy

Kaikkien lasten rakastama Tuʹrrvueiʹvv on pieni näkymätön, sinitukkainen peikko, jonka vain me näemme ja joka asuu Lapin tuntureilla. Hän on seikkaillut Inga Borgin ruotsiksi kirjoittamissa kirjasissa jo 50-luvulta lähtien.

Nyt sarjan kaikki 10 kirjasta on saatavana koltankielisinä. Näiden uunituoreiden käännösten lisäksi on jo 1990-luvulla ilmestyneet: Tuʹrrvueiʹvv da täʹlvv, Tuʹrrvueiʹvv dååma, Tuʹrrvueiʹvv da ǩiđđtuʹlvv, Tuʹrrvueiʹvv da puõccuvuâzzaž, Tuʹrrvueiʹvv vuäʹmm mieʹccest.

Pörri-peikko kirjaset löytyvät myös pohjois- ja inarinsaamenkielisinä käännöksinä.

log

Teâđtõs Čeʹvetjääuʹr-Njauddâm vuuʹd aazzjid – Tiedote Sevettijärvi-Näätömön alueen asukkaille

Čeʹvetjääuʹr siebrrkåʹddpõõrtâst riâžžât noorõõttâmpodd ääiʹjpoddsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõtthuõl aaʹššin seärad 28.1.2015 čiâss 12 – 14.
Pääiʹǩ âʹlnn liâ sosiaal- da tiõrvâsvuõttjååʹđteei Mari Palolahti, äävhååid jååʹđteei Mirja Laiti di jeeʹres sosiaal- da tiõrvâsvuõtt-tuåim tuâjjla.
Tuäivvap, što juõʹǩǩkaž ääʹssest peʹrsteei puätt saaǥǥstõõllâd mijvuiʹm ääiʹjpoddsaž aaʹššin.

Tiõrv pueʹttmest.
Kuâsstemstuällõõttmõš
Äävhååid jååʹđteei

 

***

 
Sevettijärven seurakuntasalissa pidetään avoin keskustelutilaisuus ajankohtaisista sosiaali- ja terveyshuollon asioista keskiviikkona 28.1.2015 klo 12 – 14.
Paikalla ovat sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Palolahti, avohoidon johtaja Mirja Laiti sekä muita sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä.
Toivotamme kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleiksi keskustelemaan kanssamme ajankohtaisia asioita.

 
Kahvitarjoilu
Avohoidon johtaja

log

Valokuvanäyttely kolttasaamelaisten Näätämö-yhteishallintahankkeesta

Tero Mustonen:

OSK Lumimuutos ja YK-liitto julkaisevat korkealaatuisen valokuvanäyttelyn kolttasaamelaisten Näätämö-yhteishallintahankkeesta – Mukana myös Itä-Afrikan paimentolaiset YK:n, YK-liiton, Pohjoismaiden ministerineuvoston, eri saamelaistoimijoiden, kuten Saa’mi Nue’ttin ja OSK Lumimuutoksen paljon kansainvälistä huomiota saanut Näätämö-joen yhteishallintahanke esittäytyy valokuvanäyttelyssä Siidassa 22.1.–27.1.2015.

Näyttely on osa yhteistyötä, jota OSK Lumimuutos ja Suomen YK-liitto ovat tehneet YK-liiton ”Kansalaisyhteiskunnan kapasiteetinrakennus: YK-prosessit ja vaikuttamistyö” –hankkeen puitteissa. Esillä on myös laadukas valokuvamateriaali, joka kuvaa hankkeessa mukana olleiden Itä-Afrikan maasai-paimentolaisten elämää ja arkea. Näyttelyn tehtävänä on esitellä kahden Skabmagovat–festivaaleilla esillä olevan alkuperäiskansan arkea valokuvien avulla.

Siidassa 22.1. klo 16.00 järjestettävässä tilaisuudessa puhuu videon välityksellä maasaijärjestö NGONETin Samwel Nangiria Taresero, joka alustaa Loliondon maasaiden ajankohtaisesta maanomistuskiistasta, sekä YK-liiton vaikuttamistyön koordinaattori Jenni Kauppila, joka kertoo yhteisövideometodista ja tilaisuudessa esitettävien filmien syntyprosessista.

Kolttanäyttelyyn ovat kuvanneet materiaalia kansainvälisesti julkaisseet valokuvaajat, muun muassa Gleb Raygorodetsky (Kanada) ja Chris McNeave (USA). Heidän töitään on ollut esillä muun muassa National Geographic –lehdessä.

Näätämö –joen yhteishallintahanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se käynnistyi vuonna 2011 ja jatkuu aktiviisesti.

Näyttelyn osoite:

SIIDA – Suoma sámiid Álbmotmusea | Suomen saamelaisten Kansallismuseo | National Museum of the Finnish Sámi čujuhus | Osoite | Address: Sami museum – Saamelaismuseosäätiö
SIIDA
Inarintie 46
FI-99870 Anár | Inari

Näätämö –joen yhteishallintahankeraportti suomen- ja koltankielisine tiivistelmineen saatavissa osoitteessa: http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2014/05/Naatamo_sisus_1205_p.pdf

Lisätietoja YK-liiton hankkeesta: http://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/uutisarkisto/yk-liiton-hanke-ita-afrikassa-tuki-kansalaisjarjestojen-tyota)

Lisätiedot:
Tutkija Tero Mustonen, t...@lumi.fi, 040 7372424, OSK Lumimuutos

jouko moshnikoff ja teijo feodoroff talvijuomuksilla gleb raygorodetsky 2015
Jouko Moshnikoff ja Teijo Feodoroff talvijuomuksilla. Kuva Ray Gorodetsky 2014.

 

 

log

Rosttovrääuh

Saaʹmi Nueʹtt tuäivad Rosttorääuh da Lekklvaž Ođđ Eeʹjj!

jouluikkuna1-copy

log

Kursseja Sevettijärvellä tammikuussa

Saamelaisalueen  koulutuskeskus järjestää tammikuussa kaksi käsityökurssia Sevettijärvellä.

Helmikirjontakurssi (40h)

Kurssi alkaa Sevettijärven kyläpajalla 14.1.2015 klo 17.00. Ota mukaan helmiä, neula, ompelulankaa, verkaa ja sisnaa.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Tel. | Puh. 040 572 8398 Eila Syväjärvi eila...@sogsakk.fi

Puukko- ja pahkatyökurssi (60h)

Kurssi alkaa Sevettijärven kyläpajalla 20.1.2015 klo 17.00. Ota mukaan puukonterä, pahkaa ja sarvia.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Tel. | Puh. 040 572 8398 Eila Syväjärvi eila...@sogsakk.fi

 

log

Koltankielinen liturgia

Jo perinteeksi muodostunut Pyhän Kolminaisuuden kirkon koltankielinen liturgia toimitetaan tammikuun viimeisenä päivänä alkaen klo 10.

Nuõrttsää´mǩiõllsaž liturgia – Koltankielinen liturgia
31.1.2015 klo 10, Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Helsinki

log

Seija Sivertsen sai Kultainen kieli palkinnon

Vuoden 2014 pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella eli Kultainen kieli on myönnetty kolmelle henkilölle.

Gollegiella Kåʹllǩiõll eli Kultainen kieli on joka toinen vuosi jaettava pohjoismainen saamen kielen palkinto, joka saajat valitsee Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän edustajista koostuva komitea. Tänä vuonna komitean puheenjohtajana toimi saamen kielen ja kulttuurin emeritusprofessori Pekka Sammallahti.

Sevettijärveläinen koltansaamen opettaja Seija Sivertsen saa palkinnon elämäntyöstään koltansaamen kielen ja kolttasaamelaisen kulttuurin sekä kolttayhteisön hyväksi, komitea perustelee. Pohjoissaamen kielen opettaja ja tutkija Mikael Svonni palkitaan pitkäaikaisesta työstään pohjoissaamen kielen hyväksi Ruotsin puolella. Kirjailija Kerttu Vuolab ansaitsee Gollegiella palkinnon työstään pohjoissaamen kaunokirjallisuuden edistäjänä.

Palkinto jaetaan nyt kuudennen kerran ja sen suuruus on 15 000 euroa. Sen tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen säilymiseen ja kehittämiseen.

Palkinnon jakoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson perjantaina Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa.

Saaʹmi Nueʹtt onnittelee Seijaa ansaitusta tunnustuksesta!

1979738_10203261833362609_1
sniimmâm Pekka Sammallahti

 

säämas Sara Wesslin

Eeʹjj 2014 tâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl cistt ”Kåʹllǩiõll” lij miõttum koumm ooumže. Ciist vuäǯǯa täʹvvsääʹmǩiõl uʹčteeʹl da tuʹtǩǩeei Mikael Svonni, ǩeʹrjjneǩ Kerttu Vuolab da sääʹmǩiõl uʹčteeʹl Seija Sivertsen.

Ärvvtõõllâmkomitea oudd tobdstõõzz Mikael Svonni kuʹǩesäiggaž reâuǥast tâʹvvsääʹmǩiõl ouʹdde Ruõčč beäʹlnn. Kerttu Vuolab vuäǯǯ Kåʹllǩiõll-ciist tuâjast tâʹvvsääʹm mooččâdǩeʹrrjlažvuõđ ooudâsviikkmest da Seija Sivertsen jieʹllemtuâjast nuõrttsääʹmǩiõl da nuõrttsaaʹmi kulttuur di nuõrttsääʹmõhttsažkååʹdd ouʹdde tuejjuum tuâjast.

Kåʹllǩiõll -ciist täävtõʹssan lij viikkâd sääʹmǩiõlid ooudårra.

Kåʹllǩiõll-ciist jueʹjjet juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj da miõđât privatoummuid leʹbe õhttõõzzid Taarrâst, Ruõccâst, Lääʹddjânnmest leʹbe Ruõššjânnmest sääʹmǩiõl ooudâsviikkâm diõtt. Ciist jueʹjjet ååʹn kuuđad vuâra da tõt lij õhttsiʹžže 15 000 euʹrrâd. Ǩiõllciist täävtõssân lij ooudeed sääʹmǩiõl seillmõʹšše da ooudâsviikkmõʹšše.

Ciistvuäǯai valljad komitea, koozz koʹlle võborseeʹǩǩ Taarrâst, Ruõccâst, Lääddjânnmest da Ruõššjânnmest. Tän eeʹjj komitea saaǥǥtuõʹllʼjeejen leäi emeritus professor Pekka Sammallahti.

Vuõiggâdvuõttminister Anna-Maja Henriksson jueʹjji ciist piâtnâc Heʹlssnest Tâʹvvjânnmi sääʹmaaʹššin vaʹstteei ministeerivuiʹm da sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥtuõʹllʹjeejivuiʹm õnnum kaaunõõttmest.

1966801_10203261833522613_1295944685327322062_n[1]
sniimmâm Pekka Sammallahti

 

Ciist ooudbu vuäǯai

2012: Tromssa universiteeʹtt Divvun- ja Giellatekno-prograaʹm
da Aleksandra Andrejevna Antonova da Nina Jeliseevna Afanasjeva.
2010: Máret Sárá ja Lajla Mattson Magga
2008: Sámi Siida ja Henrik Barruk
2006: Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff
2004: Ella Holm Bull ja Anarâškielâ servi

Lähde: Oikeusministeriö

log

Pääkaupunkiseudun koltat opettelivat kuurtan ja miehen takin kaavojen piirtämistä

Viime viikonlopppuna Saameolohuoneen lattialla Helsingin Porintiellä kävi kuhina, kun seitsemän kolttaa konttaili paidan ja takin kaavoja piirtämässä. Osa kurssilaisista oli tullut piirtämään kuurtan eli naisen kolttapuvun paidan kaavoja omilla mitoillaan ja osa puolestaan kuositteli miehen takin kaavoja mittojen mukaan sopivaksi.

 

Kuurta on kurvit esiin tuova kolttanaisen paita

Kuurta tekemisessä on erityisen tärkeää, että saa paidan istumaan hyvin, sillä se on malliltaan hyvin myötäilevä. Siksi Perinteisen kolttapuvun ompelukurssi, joka kestää yhteensä kuusi päivää, aloitettiin kaavanpiirtoviikonlopulla, että kaikille kurssilaisille saataisiin kunnolla istuva kaava.

Lauantaina kurssi polkaistiin käyntiin mittojen ottamisella ja laskemalla niiden avulla kaavan eri osien pituuksia. Seuraavaksi peruskaava hahmoteltiin voimapaperille monien apuviivojen ja -mittojen avulla. Voimapaperille muodostunut peruskaava jäljennettiin kaavapaperille ja sen mukaan ommeltiin sovituskappale lakanakankaasta.

 

_MG_1359x
Nyt on täydet pituudet mitattu ja menossa on puolikkaiden, viidesosa- ja kymmenesosamittojen laskeminen.

_MG_1362x
Sari laskee.

_MG_1381x
Minna piirtää voimapaperille peruskaavaa laskemiensa mittojen mukaan. Muutama virheviivakin näyttää tulleen…

_MG_1418x
Pauliina hoitaa välillä yhteyksiä muuhun maailmaan. (kuva: Mari Korpimäki)

_MG_1388x
Kurssin opettaja Merja näyttää Irjalle, mikä mitta seuraavaksi pitää siirtää kaavaan.

_MG_1397x
Minna keskittyy. (kuva: Pauliina Feodoroff)

_MG_1402x
Piia mittaa ja piirtää. (kuva: Pauliina Feodoroff)

 

Pukemalla sovituskappaleen päälleen pystyi helposti toteamaan, oliko kaava hyvä tai tarvitsiko siihen tehdä vielä muutoksia. Aika moni kurssilainen joutui kaavaa vielä muokkaamaan, mutta muutamalla onnekkaalla homma onnistui kertalaakista.

 

_MG_1446x
Sari on tulossa silittämään sovituskappaleen saumoja auki.

_MG_1417x
Piia ompelee. (kuva: Mari Korpimäki)

_MG_1453x
Merja-ope katsoo, miten Marin peruskaavan sovituskappale istuu.

 

Kun peruskaava oli kunnossa, päästiin kuosittelemaan kaavaa, eli tekemään siihen kolttanaisen paidan muodot. Hihan kaarta laskemalla, muotolaskokset siirtämällä ja laskoksia leikkomalla kaava alkoi muodostumaan. Kaikilla kurssilaisilla kuositellun kaavan sovituskappaleen ompelu jäi kotihommiksi, sillä peruskaavan tekeminen kesti hieman suunniteltua kauemmin.

 

_MG_1442x
Lattia on kuin tilkkutäkki. Ja kaikki ovat todella keskittyneitä.

 

Kolttamiehen takki on muiden saamelaismiesten takkien kaltainen

Miehen takin tekijät selvisivät kaavaosuudesta hieman helpommalla, sillä heidän tarvitsi vain muokata olemassaoleva kolttatakin kaava tulevan takin saajasta otettujen mittojen mukaan. Miehen takki ei ole tyköistuva vaan hieman väljä kuten muutkin saamenpukujen miehen takit. Takin ompelijat  pääsivät ompelemaan sovituskappaletta paljon pienemmillä valmisteluilla, kun kuurtan kaavan kanssa hikoilleet.

Vaikka miehen vaatteiden kaavan tekeminen oli ihan erilainen prosessi kuin naisen kaavojen piirto, haluttiin kurssille ottaa mukaan molemmat vaihtoehdot. Kurssin tarkoituksena on saada koltille asiaankuuluvat kolttapuvut eikä eri pukujen tekijöiden jakamista eri kursseille nähty järkeväksi.

 

_MG_1347x
Saija-Riitta ottaa miehestä mittaa. Merja-ope huikkailee ohjeita vierestä. Risto toivoisi olevansa jossain muualla.

_MG_1360x
Saija-Riitta ja mittojen merkitseminen.

_MG_1456x
Pauliina surruuttaa kuositellun miehen takin sovituskappaletta kasaan.

 

Kurssi tuli tarpeeseen

Eräs osallistuja kommentoi kurssia aivan mahtavaksi, sillä hän on jo kauan halunnut itselleen kunnolla istuvan kuurtan. Hänen oma odotuksensa kurssista oli, että saa kunnollisen kaavan ja vaikka kolttamalliin muokattua kaavaa ei viikonlopun aikana ehdittykään saada ihan valmiiksi, hän uskoi, että selviää siitä itse kunhan oikein keskittyy ja muistelee opettajan ohjeita.

Toinen kurssiainen puolestaan reimuitsi siitä, että sai oman kaavan lisäksi perusoppeja kaavojen muokkaukseen, jotta pystyy jatkossa helpommin isontamaan kaavoja esimerkiksi silloin, kun lapset kasvavat ja tarvitsevat uusia kolttavaatteita. Kolttapukuihin kun pätee sama sääntö kuin muiden saamelaisten gakteihin: niitä ei saa kaupasta valmiina vaan ne on joko tehtävä itse tai teetettävä osaavalla ompelijalla.

 

IMG_1470x
Sunnuntai-ilta ja kello jo vaikka mitä. Sovituskappaleet aika lailla valmiita. Tunnelma harras ja helpottunut. (kuva: Merja Koivuranta)

IMG_1481x
Vaan eipä tämä porukka kauaa asennossa seiso. Pauliina järjestää äksöniä ja toisia huvittaa, sillä hänen pukemansa sovituskappale on tarkoitettu hieman isommalle ihmiselle, kuin mitä sen sisällä nyt on. (kuva: Merja Koivuranta)

 

Perinteisen kolttapuvun ompelukurssin järjestää City-Sámit ry. Kaavaviikonloppu oli ensimmäinen 6-päiväisen kurssin kokoontumisista. Opettajana kaavakurssilla toimi kirkkonummelainen ompelija Merja Koivuranta Ompelimo Kellohelmasta. Seuraava kurssijakso toteutetaan 22.-23.11.2014, jolloin päästään ompelemaan.

log

Kolttatyttö Sophia juhli kielipesä Máttabieggan avajaisia

Helsingin Pasilassa toimivassa pohjoissaamen kielipesä Máttabieggassa pidettiin eilen keskiviikkona viralliset avajaiset. Mukana juhlinnassa olivat niin kielipesän lapset, heidän vanhempansa sekä joukko muita kutsuvieraita, jotka ovat olleet tavalla tai toisella mukana vaikuttamassa kielipesän perustamiseen.

 

_MG_1112x
City-Samit ry:n puheenjohtaja Pentti Pieski (oikealla) pitää avajaispuhetta. Kuuntelemassa vasemmalta Ville Järvensivu, Suomen kulttuurirahaston entinen yliasiamies Paavo Hohti, Suomen kulttuurirahaston nykyinen yliasiamies Antti Arjava, ylitarkastaja Hanna Välimaa Vähemmistövaltuutetun toimistosta, Keijo Nuorgam, Keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala, Inkeri Lokki ja poikansa Ivvár Niillas ja Sami Hernesaho.

 

_MG_1123x
Puheiden jälkeen esiintyvät pääkaupunkiseudun koulujen saamenoppilaat opettaja Hanna Helanderin johdolla. 

 

_MG_1103x
City-koltta Mari Korpimäki lapsiensa Inkan ja Kiiran kanssa kuuntelemassa esityksiä, jotka tallentuvat myös Yleisradion Uudenmaan uutisten kuvaajan nauhalle.

 

_MG_1075x
Avajaisiin olivat saapuneet myös kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff sekä Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.

 

City-Sámit ry:n ylläpitämä kielipesä on ollut toiminnassa jo marraskuusta 2013, mutta kielipesän käynnistäminen ja arkirutiinit ovat vaatineet niin paljon huomiota, että avajaiset ehdittiin järjestää vasta nyt. Kieipesän hallinto ja esimiestehtävät hoidetaan yhdistyksessä täysin vapaaehtoisvoimin. Kielipesässä on tällä hetkellä 7 lasta.

 

Kolttasaamelainen Sophia on yksi kielipesän lapsista

Sophia on ollut kielipesässä lähes sen perustamisesta lähtien. Pian 3-vuotias pikkuneiti on äitinsä, alun perin rovaniemeläisen, mutta nyt jo helisnkiläistyneen Maarit Kiprianoffin mukaan viihtynyt Máttabieggassa erittäin hyvin. Myös kielen oppiminen on jo hyvässä käynnissä. Sophia on alkanut ymmärtää pohjoissaamea ja lisäksi hän käyttää kotona suomenkielisen puheen joukossa saamenkielisiä sanoja. Kiprianoff kertoo iloisena, miten Sophia oli eräänä iltana kysynyt häneltä ”Äiti, onko nämä kaamakat” kun hän oli kävellyt prinsessamallisilla leikkikorkokengillä.

Máttabieggan hyvistä puolista Kiprianoff mainitsee kielipesän ruoan: – Ei tavallisessa päiväkodissa syödä näin paljon poroa ja lohta! Samaan henkäykseen hän naurahtaa, että Sophia osaa enimmäkseen vaan saamenkielisiä lastenlauluja, joita hän kotona usein lauleskelee.

 

_MG_1246x
Sophia ei jaksa keskittyä aikuisten avajaispuheisiin, vaan köllöttelee mielummin kielipesän sohvalla.

 

Maarit Kiprianoff sanoo, että halusi Sophian oppivan pohjoissaamea, koska pääkaupunkiseudulla ei ole mahdollista oppia koltansaamea, joka olisi heidän perheensä ”oma saame”. Kiprianoff jatkaa, että Sophia voi sitten myöhemmin opetella myös koltansaamea, jos tähän joskus tilaisuus tarjoutuu. Hän ei kuitenkaan halunnut jäädä asian kanssa odottelemaan, vaan ilmoitti Sophian Máttabieggaan heti kun se oli mahdollista. -Ettemme vaan olisi jääneet ilman paikkaa, hän tähdentää.

Kirpianoff itse ei osaa koltansaamea, sillä hän on sitä sukupolvea, jolle ei ole puhuttu kotona kolttaa. -Koltansaame on isän äidinkieli, mutta isä ei puhunut minulle ja isoveljelleni kolttaa, Kirpianoff harmittelee. Tämä on kovin tavallista tämän sukupolven kolttasaamelaisten keskuudessa.

 

_MG_1185x
Maarit Kiprianoff kehui herkullisiksi avajaisten tarjoiluja, päreelle asetelttuja pohjoisen pikkusyötäviä.

 

Kielipesässä siirtyy myös saamelainen tapakultuuri

Pohjoissaamen kielen lisäksi Sophia oppii kielipesässä myös saamelaista kulttuuria, iloitsee Maarit Kirpianoff. Sophia on todellinen ulkoilmaihminen, joten saamelainen tapa elää luonnossa ja luonnon ehdoilla, sopii pikkuneidille erinomaisen hyvin.

Kielipesän esimies Keijo Nuorgam korostaa, että retket luontoon ovat tärkeä osa Máttabieggan arkea, sillä silloin lapset pääsevät lähelle saamelaiskulttuuria ja oppivat olemaan luonnossa. Kielipesän saamelaiset työntekijät toimivat hyvänä esimerkkinä ja heidän tekemisten kautta lapsille siirtyy saamelaisten arvojen lisäksi saamelaisia tapoja. Kielipesässähän noudatetaan saamelaista varhaiskasvatussuunnielmaa, hän vielä jatkaa.

 

_MG_1177x
Sophia kielipesäkavereineen järjesti avajaisiin vauhtia ja vipinää. Vasemmalla Áile Kirste ja oikealla Aslak.

 

_MG_1328x
City-Sámien hallituksen jäsenet Hanna Helander (vasemmalla edessä), Minna Moshnikoff, Keijo Nuorgam (vasemmalla takana), Juho Keva ja Pentti Pieski ovat tyytyväisiä kielipesä Máttabieggan ensimmäiseen vuoteen ja aikoivat jatkaa saamen kielten saavutettavuuden kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu edellä mainittujen lisäksi myös Niilo Aikio.

 

log

Inarin Näätämössä hyväntekeväisyyskävely

Tekstit Terhi Harju Yle Sápmi

Sunnuntaina 19.10. Inarin Näätämössä järjestetään hyvää tekevä kävelytapahtuma. Noin 20 ihmistä on jo ilmoittautunut kävelemään 30 kilometrin matkan Näätämöstä Sevettijärvelle Nenäpäivä-keräyksen merkeissä.

Inarin kunnan Näätämön kylässä järjestetään tänä viikonloppuna hyväntekeväisyyskävely Nenäpäivän merkeissä. Tapahtuman järjestävät Hanna-Maaria Kiprianoff Sevettijärveltä ja Tiina Kekäle Näätämöstä.

– Kaikki alkoi, kun Tiina tuli kysymään, mitä tekisimme Nenäpäivän hyväksi, kävelläänkö Näätämöstä Sevettiin. Ja siitä se ajatus sitten lähti, kertoo Hanna-Maaria Kiprianoff.

Tapahtuman ajatuksena on kävellä 30 kilometrin matka Näätämön kylästä Sevettijärven kylään. Tapahtumassa mukana olevat paikalliset yritykset lahjoittavat yhden euron jokaisesta kilometristä, jonka yksi osallistuja kävelee. Jos esimerkiksi yksi osallistuja kävelee koko 30 kilometrin matkan, lahjoittavat yritykset 30 euroa suoraan Nenäpäivä-säätiölle.

– Ei ole pakko kävellä koko matkaa, jokainen voi kävellä niin pitkälle kuin haluaa, kertoo Kiprianoff.

Hanna-Maaria Kiprianoff sanoo, että he halusivat järjestää tällaisen tapahtuman, joka yhdistäisi nämä kaksi kylää tekemään jotain hyvää yhdessä.

Kävelylle on nyt ilmoittautunut noin 20 henkilöä.

– Sunnuntaina tulee olemaan hauskaa, uskoo Kiprianoff.

säämas

Pâʹsspeeiʹv 19.10. Njauʹddmest riâššât väʹʒʒemšõddmõš pueʹrtuejjeemvuõđ diõtt. Nuʹtt 20 oummu lie juʹn iʹlmmtõõttâm vääʹʒʒed Njauddmest Čeʹvetjäurra Njuuʹnnpeivv-noorõõzz ouʹdde.

Kueʹhtt aktiivlaž neezzan Njauʹddmest da Čeʹvetjääuʹrest lie riâššmen tän pâsspeeiʹv väʹʒʒemšõddmõõžž pueʹrtuejjeemvuõđ diõtt.

Šõddmõš lij vueʹss väʹlddkååʹddlaž Njuuʹnnpeiʹvv-šõddmõžžâst.

Njauddâm Njuuʹnnpeeiʹv-šõddmõõžž reâšše Hanna-Maaria Kiprianoff Čeʹvetjääuʹrest da Tiina Kekäle Njauʹddmest.

– Tät aaʹlji tõʹst, ko Tiina puõʹđi muu årra da kõõʹjji, što mâiʹd mij tueʹjjeep tän Njuuʹnnpeeiʹv pirr, väʹʒʒep-a Njauʹddmest Čeʹvetjäurra. Da tõʹst tõt joʹrddmõš de vuõʹlji, mušttal Hanna-Maaria.

Jurddân lij, što oummu väʹʒʒe 30 ǩilomettar määʹtǩ Njauʹddmest Čeʹvetjäurra. Pääikla põrggâz šǩieʹŋkke õõut euro juõǩǩ ǩilomeʹttrest, koon õhtt ooumaž väʹʒʒ. Šõddmõõžž puåttjid mâʹnne vuõiʹǧǧest Njuuʹnnpeeiʹv-foʹndde.

– Ij leäkku päkk väʹʒʒed obb määʹtǩ, juõǩǩkaž vuäitt väʹʒʒed nuʹtt kookkas, ko haaʹlee, ceälkk Hanna-Maaria Kiprianoff.

Hanna-Maaria Kiprianoff särnn, što suäna haaʹlee riâššâd näkam pueʹrtuejjeem-šõddmõõžž tõn diõtt, što täk kueʹhtt siid tueʹjjeʹčče õõutâst mâiʹd-ne šiõǥǥ.

Väʹʒʒmen lie ååʹn iʹlmmtõõttâm nuʹtt 20 ooumžed.

– Pâsspeeiʹv meeʹst lij kâl hääʹšǩ, åskk Kiprianoff.

snimmldõõǥǥ

nenapaiva_191014-copy
Lähtö Näätämöstä. Kuva Tanja Sanila

Kuvia matkan varrelta
nena_tanja+muut-copy
Ja niin matka alkoi! Kuva Tanja Sanila

hanna+nena-copy
Hannan selfie Lauttajärven kohdalla.

kavelijat_aty-copy
Ei ole ylen helppo kävellä liukasta, lumista piennarta pitkin.  Kuva Aty Gerasimoff

vaihtokengat_tiina-copy
Vaihtokengät odottavat 10 kilometrin päässä. Kuva Tiina Kekäle

eeva_tiina-copy
Eeva kävelee korkkareilla. Taakse jäi kaikkiaan 15 km!  Kuva Tiina Kekäle

nena_tauko_jasmin-copy
Väsyttää: jaksaako vielä jatkaa? Kuva Marjo Semenoff

nena_hanna_20-copy
Hannan voimat loppuivat tyystin 20 kilometrin kohdalla.

sirkka_sepe_20-copy
Sepe käveli 20 km samoin kuin isäntäväkensä Sirkka ja Armas.  Kuva Sirkka Hakkola

nena_pauliina+tiina-copy
Pauliina ja Tiina perillä taukoineen runsaan 8 tunnin uurastuksen jälkeen. Kuva Marjo Semenoff

Kaikkiaan 4 henkilöä käveli koko matkan Näätämöstä Sevettiin. Yhteensä käveltyjä kilometrejä kertyi 352.23, ja niiden keräämiseen osallistui 26 henkilöä.

Nenäpäivän keräystavoitteeksi oli asetettu 500€, mutta pottiin kertyi kaikkiaan vähän yli 1.300€! Hieno homma!

 

 

 

 

log

Kotuksen nauhoitearkistosta voi tilata koltansaamenkielistä materiaalia

Kotimaisten kielten keskus, Kotus, ylläpitää arkistoa, josta löytyy paljon nauhoitteita, joille on tallennettu erilaisia koltaksi puhuttuja kertomuksia ja muisteluksia. Kotus nimittää nauhotteilla puhuvia henkilöitä kielenoppaiksi. Koltansaamenkielistä kielenoppaiden puhumaa materiaalia on arkistossa useita kymmeniä tunteja. Arkiston tiedoista ei tietosuojasyistä suoraan näe, kuka puhuja on kyseessä, mutta sen sijaan esimerkiksi kielenoppaan kotikylä, haastattelijan nimi ja puhujan syntymävuosi näkyvät. Nämä tiedot auttavat oikean nauhoitteen valinnassa niitä, jotka haluavat tarkistaa, löytyisikö arkistosta tilattavaksi omien sukulaisten, vaikkapa ä´jjin tai ä´kkin, puhumaa materiaalia. Nauhoitteita löytyy 1960-luvulta alkaen.

Nauhoitteita voi tilata itselleen kuunneltavaksi esimerkiksi kielenoppimistarkoituksissa. Nauhoitteet toimitetaan cd-levyllä, yhden levyn tilaaminen maksaa 20 euroa ja siihen mahtuu noin 10 tuntia ääntä. Nauhoitteiden tilaaminen tapahtuu Kotuksen nettisivuilla. Tilaamisesta on tehty kuvitetttu ohje, joka löytyy myös Saa’mi Nue’ttin kotisivuilta. Tilauslomakkeelle pääsee suoraan tästä.

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos ja siellä koordinoidaan saamen kielten lautakuntien työtä. Kotus on perustettu 1976.

log

Koltan perusopinnot Oulun yliopistossa

Koltansaamen perusopinnot alkavat Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa vuoden 2015 alussa

Giellagas-instituutissa alkavat koltansaamen perusopinnot vuoden 2015 alussa. Opinnot koostuvat viidestä kurssista, joiden laajuus on yhteensä 25 opintopistettä. Opetus järjestetään netissä ilta- ja viikonloppuopetuksena. Hakuaika opintoihin päättyy 31.10. Hakemukset on postitettava niin, että postileiman päiväys on viimeistään 31.10. Hakulomakkeet lähetetään osoitteeseen: Humanistinen tiedekunta, Opintopalvelut, PL 1000, 90014 OULUN YLIOPISTO.

Koltansaamen perusopinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on äidinkielenomainen tai sujuva vieraan kielen taito koltansaamessa. Opintoihin järjestetään lähtötasokoe 28.11. Lähtötasokokeessa on kirjallinen ja suullinen osio. Koekysymyksiin vastataan koltansaameksi. Lähtötasokokeen tulokset ilmoitetaan viikolla 50.

Pääsykoekirja: Kåʹllmuõrâž nuõrttsaaʹmi mainnâz. Aanar. Sääʹmteʹǧǧ 2011
Lisätietoja: Anna-Liisa Väyrynen, Giellagas-instituutti
anna...@oulu.fi, p. 0294483498
www.oulu.fi/hutk/erillinenopintooikeus

Hakulomake: www.oulu.fi/sites/default/files/Erillinen_koltansaame.pdf

säämas:

Nuõrttsääʹmǩiõl vuâđđmättjumuužž äʹlǧǧe Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituuttâst eeʹjj 2015 aalǥâst

Giellagas-instituuttâst äʹlǧǧe nuõrttsääʹmǩiõl vuâđđmättjumuužž eeʹjj 2015 aalǥâst. Mättjumuužžid koʹlle vitt kuurs, kooi vaaidâsvuõtt lij õhttsiʹžže 25 mättjemceäkksed. Mättʼtõõzz riâžžât inteneeʹttest jeäʹǩǩes- da neäʹttel-loppmättʼtõssân. Ooccâmäiʹǧǧ mättjumuužžid poott 31.10. Ooccmõõžžid âlgg kueʹđđed pååšta mââimõõzzâst nuʹtt, što pååʹštštemppal peiʹvvmieʹrren lij 31.10. Ooccâmblaaŋkid vuõltteet addrõʹsse: Humanistinen tiedekunta, Opintopalvelut, PL 1000, 90014 OULUN YLIOPISTO.

log

Miika Lehtinen ja Markus Juutinen saivat Vuoden koltta 2014 -palkinnon

Vuoden koltta 2014 -palkinto jaettiin tänään Helsingissä Kolttakino-tapahtuman yhteydessä. Palkinnon saivat Miika Lehtinen ja Markus Juutinen. Molemmat miehet ovat opiskelleet viime talven koltansaamea Inarissa.

_MG_0760_net
Miika Lehtinen (vasemmalla) ja Markus Juutinen saivat arvostetun tittelin lisäksi kunniakirjat sekä hienot sarvikoristeiset kuksat.

Palkinnon jakamisen perusteet olivat seuraavat:

”Jos koltansaamen kieli ei ole siirtynyt kotoa eikä lapsi ole käynyt koulua Sevettijärvellä, on näihin päiviin saakka toitotettu yleisenä totuutena, ettei koltansaamea voi oppia missään. Vieraana kielenä koltansaamea lukevat aikuisopiskelijat ovat saaneet suhtautua kielitaitoon kuin suureen mysteeriin, johon vain harvat ja valitut ovat vihittyjä. Hurjia huhuja Japanissa kirjoitetuista kielioppiteoksista on toki liikkunut, mutta pääsy niihin on koskenut vain kielitieteilijöiden kapeaa joukkoa.

Kirjoitusasun saanut kieli on kuitenkin normitettu tietyille lainalaisuuksille, jotka ovat kaikille samat, ja opittavissa.

Muille kielille on itsestään selvää, että esimerkiksi diftongivaihtelu on säännönmukaista, että astevaihtelullisten verbien astevaihteluille löytyy logiikka, että kielen rakenne on joustava, elävä ja silti hahmotettava. Tämän kielen avaamisen kaikille mahdollistavan ajatusmaailman ovat etelän virkeät kielioppimestariveikot, Markus Juutinen ja Miika Lehtinen tuoneet myös koltansaameen.

Koltansaamen kielen ja kulttuurin linjalla opiskellut kaksikko ei tyytynyt missään vaiheessa opintovuottaan vain oppimaan itse, vaan heti alkuviikoista tämän ajan Nickul ja Itkonen ryhtyivät pohtimaan, kuinka koltansaamen oppimista vieraana kielenä voisi tehostaa, järkeistää ja terävöittää. Siinä missä puuttuvaa äidinkieltään opiskelevat kurssikaverit tahkosivat kieliopin perusteita, korjasivat kieliniekat kieliopin puutteita, tarkistivat sanastoja ja kehittelivät tapoja tehdä kielenoppimisesta helpompaa. Erityisenä saavutuksena voidaan mainita vokaali- ja diftongivaihtelutaulukko sekä astevaihtelutaulukko, joiden tekeminen koltansaameen on mullistanut kielen opetuksen sekä kielityön täysin.

Loppumaton into, innostavuus, kannustavuus ja omistautuminen ovat tunnusomaisia piirteitä Miikalle ja Markukselle, sammumisuhanalaisten kielten ritareille, suomalais-ugrilaisten kansojen todellisille herrasmiehille.

Juutinen ja Lehtinen ovat löytäneet koltansaamen kielestä kielitieteilijän raivaamattoman erämaan, johon jättää oma, vahva jälkensä. Jo nyt nämä nuoret kielenelvyttäjät ovat saaneet kielityössä aikaan enemmän kuin monet kolttasaamelaisista koko elämänsä aikana ja siksi he ovat Vuoden kolttia 2014.”

_MG_0774_net
Saa’mi Nue’tt ry:n varapuheenjohtaja Minna Moshnikoff palkintoa jakamassa.

_MG_0797_net
Kilistys Kuohuvalla kuusenkerkällä kruunasi palkinnonjaon.

_MG_0821_net
Vuoden koltat, Miika Lehtinen ja Markus Juutinen, yhteispotretissa kaikkien tapahtumaan osallistujien kanssa.

Vuoden koltta -palkinto on syntynyt halusta ja tarpeesta kannustaa, kiittää sekä huomioida tekoja, joilla on arvoa kolttayhteisölle. Palkinto pyrkii innostamaan toimiin koltansaamen kielen ja kulttuurin hyväksi. Palkinnonsaaja voi olla joko kolttayhteisön jäsen tai muu ulkopuolinen henkilö tai taho.

Palkinto jaettiin nyt 8. kertaa. Aikaisemmin palkinto on myönnetty mm. Yle Sápmille (2013), Ville-Riiko Fofonoffille (2012) ja Lumimuutos osuuskunnalle (2011).

log

Helsingissä katseltiin kolttadokumentteja

Tänään Annantalolla Helsingissä pidetty elokuvatapahtuma Kolttakino veti kiitettävästi väkeä. Paikalla oli nelisenkymmentä kolttaelokuvista kiinnostunutta katselijaa. Tapahtuma oli järjestetty pääkaupunkiseudulla asuva kolttasaamelaisia ajatellen, mutta paikalle oli saapunut kiitettävän paljon myös muuta väkeä.

_MG_0710
Elokuvatapahtuma alkoi lasten osuudella, jossa katseltiin koltansaameksi juonnettu Unna Junna -lastenohjelma.

_MG_0850_net
Tapahtumaa emännöi Minna Moshnikoff.

_MG_0840_net
Annantalon auditorioon kertyi lisää väkeä tapahtuman edetessä.

_MG_0837_net
Tapahtuman nuorin osanottaja, Ivvár Niillas, isänsä City-Sámit ry:n puheenjohtaja Pentti Pieskin sylissä katselemassa valkokankaalle.

_MG_0858_net
Toiseksi nuorin osallistuja, Riiko, oli myöskin aikuisten kanssa katselemassa elokuvia. Isommille lapsille oli järjestetty elokuvien ajaksi muuta puuhaa.

_MG_0855net
1998 valmistunut dokumentti Kieletön muttei juureton esitettiin julkisesti 15 vuoden tauon jälkeen.

_MG_0821_net
Kolttakinon yhteydessä jaettiin Vuoden koltta 2014 -palkinto, jonka saivat Miika Lehtinen ja Markus Juutinen. Tässä heidän kanssaan potretissa kaikki tapahtuman osanottajat.

_MG_0861_net
Elokuvien jälkeen juotiin kahvia sekä saikkaa samovaareista. Pöytä oli muutenkin koreana ja tarjoilun kruunasi Vuoden koltta -täytekakku. Yksi tapahtuman järjestäjistä, Mari Korpimäki, laittaa tässä samovaareja kuntoon.

_MG_0870_net
Maija Lukkari tyttärensä Piretin kanssa kahvipöydän ääressä.

_MG_0868_net
Kahvistelun lomassa oli aikaa seurustella ja vaihtaa kuulumisia. Kuvassa keskellä Miika Lehtinen jutustelemassa.

Tapahtuman järjestelyista vastasi pääkaupunkiseudun saamelaisyhdistys City-Sámit ry yhteistyössä Sukukansojen ystävät ry:n sekä Kolttakulttuurisäätiön kanssa.

log

Tanja Sanila kolttien luottamusmieheksi

Koltat tekivät vaaliuurnilla historiaa, kun äänestivät ensimmäisen kerran luottamusmieheksi naisen, Tanja Sanilan. Hän sai 45 % annetuista äänistä ja hän tulee hoitamaan luottamusmiehen tehtävää 1.1.2015 – 31.12.2017.

5.10. pidettyjen virallinen vaalien tulos julkistettiin tänään molemien kolttakylien Nellimin ja Sevettijärven vaalilautakuntien pitämän yhteisen kokouksen jälkeen.

Kolttakansa kävi nyt vilkkaammin äänestämässä kuin viime vaaleissa, jolloin äänestysprosentti  jäi 37 % ja nousi nyt 48 %.  Ehdokkaina oli kolme sevettijärveläistä nykyinen luottamusmies Veikko Feodoroff, entinen luottamusmies Sergei Kp. Fofonoff sekä uusi yrittäjä Tanja Sanila.

Ehdokkaan saamat äänimäärät olivat Tanja Sanila 103, Veikko Feodoroff 95 ja Sergei Kp. Fofonoff 29 ääntä. Ääniä annettiin yhteensä 228.

Saa´mi Nue´tt onnittelee Tanja Sanilaa ja toivottaa hänelle menestystä hänen hoitaessaan uutta vaativaa tehtäväänsä!

tanja2104-copy

Luottamusmiehen tehtävänä on:

  • huolehtia kolttien kyläkokousten ja kolttaneuvostojen koolle kutsumisesta ja niiden tekemien päätösten täytäntöönpanosta
  • seurata lainsäädäntöä, viranomaisten päätöksiä ja muita toimenpiteitä, joilla voi olla vaikutusta kolttien elinolosuhteisiin
  • tehdä aloitteita viranomaisille epäkohtien poistamiseksi
  • tiedottaa sekä antaa neuvoja koltille myönnettävien etujen hakemisessa ja käyttämisessä
  • lisäksi luottamusmiehen tulee hoitaa ne muut tehtävät, joita tälle on lainsäädännössä, ohjesäännössä tai kyläkokouksen tai kolttaneuvoston päätöksellä annettu

Lähde: Finlex; Kolttalain 46 § ja Koltta-asetuksen 41 §

Saaʹmi ouddoummuvaali 2014 veerjlaž vaalšõddmõš

Saaʹmi ouddoummuvaali vaal-luʹvddkåʹdd lij såbbrest 6.10.2014 taʹrǩǩääm jiõni laʹsǩǩumuužž da raavääm saaʹmi ouddoummuvaali 2014 veerjlaž vaalšõddmõõžž.

Vaalin leʹjje õhttsiʹžže 475 jiõnstemvuõiggâdvuõttneʹǩǩed. Jiõnid uʹvddeš 228, de jiõnstemprosentt leäi 48 %.

Taʹrǩǩeemlaʹsǩǩumuužž šõddmõš:

Keväjääuʹr-Njeäʹllem jiõnstemvuuʹdest uʹvddeš 104 jiõnnâd, koin Tanja Sanila vuäǯǯai 42 jiõnnâd, Veikko Feodoroff 47 jiõnnâd da Sergei Kp Fofonoff 15 jiõnnâd.

Njauddâm-Čeʹvetjääuʹr jiõnstemvuuʹdest uʹvddeš 124 jiõnnâd, koin Tanja Sanila vuäǯǯai 61 jiõnnâd, Veikko Feodoroff 48 jiõnnâd da Sergei Kp Fofonoff 14 jiõnnâd da õhtt jiõn laʹǧǧsteš.

Tanja Sanila vuäǯǯai õhttsiʹžžže 103 jiõnnâd, Veikko Feodoroff 95 jiõnnâd da Sergei Kp Fofonoff 29 jiõnnâd.

Vaali vuâđđan saaʹmi ouddooumžen pâjja 1.1.2015-31.12.207 vaʹlljeeš võboršeeʹǩǩ nââmar 2 Tanja Natalia Sanila.

 

log

Kalastusperinnefestivaali toi siperialaiset, saamelaiset ja suomalaiset yhteen

Teksti Tero Mustonen
Kuvat
Chris McNeave

Ammattikalastaja Olli Klemolan ideasta lähtenyt kehityskaari sai päätöksensä viime viikolla, kun laaja ammattikalastajien, tutkijoiden ja virkamiesten sekä alkuperäiskansojen ryhmä tutustui koko viikon pohjoisiin kalastusperinteisiin.

Osallistujat saapuivat Amerikasta, Englannista, Siperian Hanti-Mansiasta, Kuolan niemimaalta ja Ruotsin saamelaisalueilta.

lake-puruvesi-karelia[1]
Puruvedellä koetaan muikkurysää.

Aluksi vierailtiin Kerimäellä Kalastusmuseosäätiön vieraana. Vierailusta raportoi Savonmaa-lehti. Sitten Kesälahdella, Puruveden ammattikalastajien kanssa käytiin rysillä muikkuja pyytämässä ja tutustumassa nuottaukseen. Matkalla pohjoiseen oli yhden päivän pysähdys Lokan kylässä, jossa tekoaltaan ammattikalastus tuli selkeästi esille.

Matkan päätös oli Näätämö-joen valuma-alueella ja Sevettijärvellä. Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff toivotti kaikki Sevettiin tervetulleeksi. Sevettijärven koululla lapset esittivät koltankielisiä lauluja ja Siperian hantit vastasivat omilla ”lokki”- ja ”kaamos” –lauluillaan.

Vieraat kävelivät yhteensä yli 20 kilometriä kolttasaamelaisten isännöimänä Opukasjärvelle ja Näätämölle tutustumaan Näätämö-joen yhteishallintahankkeen toimiin ja kolttien perinnekalastukseen. Yhteishallintahanke, ensimmäinen laatuaan Suomessa, nojaa ajatukselle, että saamelainen kulttuuri ja perinnetieto yhdistettynä viimeisimpään tieteesen, tarjoaa uusia mahdollisuuksia huolehtia siitä, että sekä joki, että joen ihmiset voivat hyvin myös jatkossa.

lake-trout-and-tero[1]
Tero Mustonen rysäpyynnissä Inarin Nitsi-järvellä.

Näätämö-joelta siirryttiin rysäpyyntiin Nitsi-järvelle. Siellä tutustuttiin korkeisiin taimenverkkoihin ja rysäpyyntiin pohjoisessa.

khanty-pulling-the-seine[1]
Hanti-poromies ja ammattikalastaja Stepan Ketsimov vetää nuottaa
Sevettijärvellä.

Festivaali huipentui lauantaina Kolttakulttuurisäätiön järjestämään nuottaus- ja käsityöpäivään. Aamulla kymmenen aikaan kokoonnuttiin Sevettijärven koulun lähistölle, ja nuotta potkettiin veteen. Veto saattoi alkaa.

seining1[1]
Festivaaliosallistujat vetävät nuottaa Sevetissä laulun voimin.

Kansainvälinen vierasjoukko inspiroitui laulamaan lastenlorunakin Suomessa tunnettua perinnelaulua – ”veetään nuottaa, saadaan kalaa”.

seining2[1]
Laulu nosti apajan, apaja nosti laulun.

Ja niin järvi kuuli – normaalisti ranta-apaja on vain näytöksiä varten, mutta toisin kävi. Kaikkien yllätykseksi nuotan perässä potki parvi siikoja, joita sitten yhdessä valmistettiin, ja samalla vaihdettiin ajatuksia pohjoisten kalastuskylien ja –perinteiden tulevaisuudesta. Siperialaiset, nähtyään Heini Wesslinin mahtavat kolttakäsityöt, innostuivat lupailemaan, että kesällä 2015 festivaali jatkuisi Hanti-Mansiassa. Kaiken kaikkiaan noin neljäkymmentä ihmistä osallistui festivaaliviikon tapahtumiin kolmessa eri kylässä.

 

Text background bars
Divider