Header image
Text background bars
log

Arvoisat Kolttasaamelaiset! Minulla on suuri kunnia välittää tämä arkkipiispa Leon onnittelukirje teille kaikille

 

Kuulimme perjantai-iltana 9.10.2015 iloisia uutisia kun Suonikylän kolttasaamelaisten arkisto eli meidän  kolttasaamelaisten asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre hyväksyttiin pitkällisen valintaprosessin jälkeen Unescon Maailman muisti -luetteloon!

Maailman muisti -luetteloon hyväksytään vain pieni osa esitetyistä kohteista, joten valinta osoittaa Kolttakylän arkiston poikkeuksellisen arvon maailman asiakirjallisessa kulttuuriperinnössä.

Suonikylän kolttien arkiston vanhin asiakirja on vuodelta 1601 ja nuorin vuodelta 1775. Valinnan myötä alkuperäiskansan arkisto pääsee samaan joukkoon muun muassa Magna Cartan, Gutenbergin Raamatun sekä Ludwig van Beethovenin Yhdeksännen sinfonian kanssa. Aiemmin Suomesta luetteloon on valittu A. E. Nordenskiöldin karttakokoelma (1997) sekä Radziwillin ruhtinassuvun kirjasto ja arkisto (2009; yhteistyössä Valko-Venäjän, Liettuan, Puolan, Venäjän sekä Ukrainan kanssa).

Kansallisarkiston tekemää ehdotusta tukivat Nellim-Keväjärven ja Näätämön kolttaneuvostot, Saamelaiskäräjät, Saa’mi Nue’tt ry, Kolttakulttuurisäätiö, Suomen Unesco-toimikunta ja Unescon Maailman muisti -ohjelman Suomen kansallinen komitea. Suomi sai ehdottaa Maailman muisti -luetteloon vain yhtä kohdetta, ja ehdokkaaksi valittiin Kolttakylän arkisto.

Myös Korkeasti Pyhitetty Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo iloitsee kanssamme ja lähetti meille kaikille kolttasaamelaisille seuraavanlaisen onnittelukirjeen, joka minulla on tänään ilo kanssanne jakaa:

 

arkkipiispan kirje

(Saatte onnittelukirjeen suuremmaksi napsauttamalla sitä hiirellä)

 

log

Saaʹmi sijddsååbbar pohtt õlmmsa Saaʹmi sijddkreäpast Čeʹvetjäurra da Njeäʹllma | Kolttien kyläkokous tuo kolttasaamelaisten arkiston näytille Sevettijärvelle ja Nellimiin

nettiin_Inarilainen_ilmo_kolttien kylakokous_gramota

log

Näätämöjoen yhteishallinnan kuulumisia

Kolttasaamelaiset hyväksyivät virallisesti yhteishallinnan Näätämöllä

Näätämö –joen yhteishallintahankkeen kesäkauden tutkimus- ja yhteishallintatoimet on saatu päätökseen. 3.5.2015 kolttasaamelaisten kyläkokous virallisti yhteishallinnan osaltaan toteamalla, että se edistää ja uudistaa kolttasaamelaisten vuoropuhelua viranomaisten kanssa Näätämö –joen tilaan, kulttuuriin ja pyyntiin liittyen. Yhteishallintahanke tekee saumatonta yhteistyötä Näätämö –joen valuma-alueen kolttasaamelaisten tahojen kanssa siis jatkossakin.

Kesän aikana ravinnekuormitusta ja eroosiota selvitetty

Kesän 2015 poikkeuksellisista sääolosuhteista huolimatta kenttätyöt toteutuivat hyvin. Kolttasaamelainen työryhmä keräsi perinnetietoja ja kokemusperäisiä havaintoja lohen, taimenen ja raakkujen osalta.
Hankkeen tutkijat tunnistivat joen osavaluma-alueilla ravinnekuormitusta muun muassa kasvillisuuden muutosten avulla. Ravinnekuormitus on peräisin pistemäisistä kohteista noin kolmen vuosikymmenen ajalla. Lokakuusta alkaen hankkeessa selvitetään keinoja torjua ravinnekuormaa ja sen vaikutuksia. Toimet ovat vuoden 2016 merkittävä kenttätyöteema.

Vainos -joki

Vainos -joen kunnostus jakautuu kahteen osaan. Aluksi pyritään ennallistamaan alavaluma-alueelle kolttasaamelaisten johdolla lohen ja taimenen kutusoraikkoja. Toisessa vaiheessa tavoitteena on saattaa koko Vainos –joen uoma ja osa-valuma-alue vesiensuojelutoimien piiriin. Kesän aikana yhteishallintahanke on vaihtanut aiheesta mielipiteitä Metsähallituksen kanssa ja odottaa ELY –keskuksen rahoituspäätöstä, joka mahdollistaisi kenttätöiden käynnistämisen jo tänä syksynä.

Sevettijärven lähivaluma-alue

Sevettijärven lähivaluma-alueen eroosiopisteitä on alustavasti kartoitettu. Paikallisten havainnot jo yli 20 vuoden ajalta voidaan varmistaa ranta-eroosion osalta – erityisesti Sevettijärven koulun takana sekä Martinniemen pohjoisosissa olevat rannat ovat pahasti kuluneet. Sevettijärven lähivaluma-alueen kunnostushankkeeseen etsitään rahoitusmahdollisuuksia Inarin kunnan ja mahdollisesti LEADER –rahoituksen puitteissa vuonna 2016.

Digitaaliset ”elävät” kartat

Alkuperäiskansojen tieto on noussut merkittäväksi työmenetelmäksi Näätämö –hankkeessa. Ruotsalainen AMBIO –tiedelehti julkaisi kolttasaamelaisten vesiensuojelu- ja ilmastonmuutoshavainnoista vertaisarvioidun tiedeartikkelin, jossa osoitetaan tämän uuden seurantamenetelmän soveltuvuus. Se tarjoaa laajemmaltikin Suomen saamelaisalueella uusia keinoja ympäristön ja ilmastonmuutoksen paikallisvaikutuksiin.
Digitaalisia, ”eläviä” karttoja on kehitetty koko kesän ajan, ja ne valmistunevat loppuvuodesta. Näätämö –hankkeen edustajat matkustavat 19.9. USA:an National Snow and Ice Data Center –keskukseen (Kansallinen lumi- ja jäätietokeskus) Koloradon yliopistolle keskustelemaan kartta-aineistojen yhteistyöstä ja analyysistä.

Hanke ehdolla Euroopan joeksi 2015 

Näätämö –hanke keräsi kansainvälisiä tunnustuksia kesällä. Se oli mukana Iso-Britannian ja USAn hallitusten ilmastonmuutos –riskiarviossa mallina, jolla pohjoiset yhteisöt mukautuvat muutokseen.
YK:n ilmasto-ohjelma tunnusti hankkeen Momentum For Change –semifinalistien joukkoon erityisesti kolttasaamelaisten naisten mukaan saamisesta. Lopuksi, Näätämö –hanke oli ehdolla ”Vuoden euroopalainen joki 2015” –palkintoon loppusuoralle. Viime vuonna vastaavan palkinnon finalisteja olivat Mur- ja Tonava -joet.

Näätämö –projekti on Suomen ensimmäinen yhteishallintahanke. Keskiössä on ajatus uudistaa valuma-alueen luonnonvarojen hallintaa ja tarkastelua. Se on alkanut 2011.

Lisätiedot: Tutkijatohtori Tero Mustonen
Itä-Suomen yliopisto / OSK Lumimuutos, 040 7372424, t...@lumi.fi

log

Puolustusvoimien komentaja vierailee Sevettijärvellä

 

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg vierailee Sevettijärvellä 23. 24. syyskuuta 2015. Vierailun isäntinä ovat Kolttien kyläkokouksesta kolttien luottamusmies Tanja Sanila, sekä Lapin ortodoksisesta seurakunnasta kirkkoherra Jaakko Vainio.

Kolttien luottamusmiehen kanssa käytävien keskustelujen lisäksi kenraali Lindberg tutustuu ortodoksisen kirkon työhön pohjoisessa sekä kolttakulttuuriin ja mm. Kolttakulttuurisäätiön toimintaan.

Torstaina 24.9 klo 17 alkaen on Sevettijärven p. Trifon Petsamolaisen kirkossa vierailuun liittyvä rukoushetki, minkä jälkeen seurakuntasalilla komentaja ja vierailun isännät kertovat kokemuksistaan. Tervetuloa mukaan!

 

Lisätietoja: Kolttien luottamusmies Tanja Sanila 040-6693647

log

Ylä-Tuuloman vesivoimalaitoksen rakentamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan 50 vuotta!

Ylä-Tuuloman voimalaitoksen rakennustyömaa oli yksi suurimmista Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyöprojekteista, jossa työskenteli voimalaitoksen rakennusvuosina 1961–1966 jopa kolmetuhatta suomalaista. Voimala otettiin käyttöön 27.10.1965 eli likimain tasan 50 vuotta sitten. Tämän 268 megawatin vesivoimalan rakensi kokonaisuudessaan suomalainen Imatran voima.

Ylä-Tuuloman voimalaitoksen valmistumisen 50-vuotisjuhlatapahtumaa vietettiin 14.–16.8.2015 Ivalossa ja myös paikan päällä Venäjällä Ylä-Tuulomassa. Juhlatapahtumiin osallistui kutsuvieraita, sekä kymmeniä Tuuloman tien rakentajia ja entisiä voimalaitosrakentajia niin Keväjärveltä kuin Nellimistäkin, mutta myös monilta eri paikkakunnilta pitkin Suomea.  Minulla oli myös ilo ja kunnia päästä osallistumaan juhlalliselle matkalle Ylä-Tuuloman voimalaitokselle yhdessä voimalan rakentajaveteraanien kanssa ja matkan aikana kuuntelin monia unohtumattomia tarinoita tuolta 50 vuoden takaa, kun miehet olivat rautaa ja kuorma-autojen korjaukseen riitti pelkkä jakoavain ja pajavasara. Ohessa kuvareportaasi matkalta, olkaa hyvät. P.s Kuvat suurenevat niitä hiirellä näpsäyttämällä.

Linja-automatkan järjestäjänä toimi Suomi-Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piiritoimisto ja Ivalon osasto, oppaanaan iki-ihana Irja Jefremoff. Rajan ylitimme Raja-Joosepista ja matkasimme läpi kolttasaamelaisten sukujen entisten asuinalueiden kulkiessamme kohti Ylä-Tuulomaa. Oppaamme Irja esitteli seutua ja kertoi samalla koko matkaseurueelle kolttien historiasta ja elämästä Petsamossa, sekä heidän kivisestä evakkomatkastaan kohti nykyisiä asuinalueitamme.

Luttojoki

Hiljaa virtaa Luttojoki.

Päästyämme Ylä-Tuulomaan, pääsimme tutustumaan voimalan historian ensimmäisenä matkaseurueena tähän 50 vuotta täyttävään vesivoimalaitokseen, jota siis pidetään edelleen ainutlaatuisena vesiteknisenä laitoksena – eikä pelkästään sen vuoksi – että se on edelleen yksi Luoteis-Venäjän suurimmista ja tehokkaimmista vesivoimalaitoksista. Ja siltä se kyllä näyttikin. Itse Ylä-Tuuloman vesilaitos sijaitsee valtavan kallion sisässä, johon suomalaiset rakentajat räjähteitä ja muita apuvälineitä käyttämällä tekivät useita tunneleita. Maan pinnalla on vain hallintorakennus, josta hallinnoidaan voimalaitoksen toimintaa sekä sähkönjakelua. Hallintorakennus oli itsessään kuin pala historiaa: kaikki laitteet tietokoneita lukuun ottamatta olivat sieltä 50 vuoden takaa ja ihmetykseksemme ne olivat edelleen täysin toimintakuntoisia ja erinomaisessa kunnossa.

 

L31A3065

Hallintorakennuksen pääsisäänkäynti

L31A3078

Tulkkina matkalla toimi Marja Suojoki-Gauriloff, joka tulkkasi voimalaitoksen johtajalle matkaseurueen kiperimmätkin kysymykset.

L31A3080

Hallintalaitteisto, suoraan 50 vuoden takaa.

L31A3085

Matkaretkuetta kiinnosti eritoten voimalaitoksen kalatie ja mahdollinen lohen nousu mm. Luttojokeen. Voimalan rakentamisessa nimittäin tapahtui kuitenkin yksi erhe: Kallioon toki tehtiin 1960 metriä pitkä kalatie ja maanalainen kalahissi, jota kautta lohen oli määrä päästä nousemaan entisille kutumapaikoilleen mm. Luttojokeen. Tämä kalahissi oli kuitenkin täysi susi ja toimiessaan hissi tuhosi enemmän lohia kuin nosti yläjuoksulle, joten kalatie suljettiin lyhyen käytön jälkeen ja lohen nousu ylävirralle ei ole ollut enään sen jälkeen mahdollista. Toki ideoita voimalan kiertävästä kalatiestä on heitelty ilmaan pitkin historiaa, mutta syystä ja toisesta se ei ole toteutunut.

L31A3089

Tästä mallia: Tee se itse vesivoimalaitos.

Seuraavana ohjelmassa oli tutustuminen Ylä-tuuloman voimalaitoksen padolle. Pato on 30 metriä korkea ja se on rakennettu aivan kosken eteen. Padon pudotuskorkeus on 60 metriä ja vesi suorastaan pudotetaan padolta suoraan neljään kallion sisään tehtyihin luoliin, jotka johtavat veden täydellä voimalla suoraan voimalaitoksen turbiineihin.

L31A3096

Laitoksen yläpuolella on nykyään liki 120 km:n pituinen ja suurimmillaan 745 neliökilometriä peittävä Ylä-Tuuloman tekojärvi. Tekojärven kohdalla on ennenmuinoin sijainnut Nuorttijärvi, jonka rannat olivat vuosisatojen ajan eli koko historiansa merkittäviä kolttasaamelaisten asuin,- ja nautinta-alueita. Mutta padon rakentaminen nosti tekojärven paikalla ennen sijainneen Nuorttijärven pintaa 32 m, muuttaen alueen yhdeksi suureksi tekojärveksi.

L31A3101

Ylä-Tuuloman voimalaitoksen padolla.

L31A3111

Matkalaiset muistelevat mielellään padon rakentamisen historiaa ja omaa elämäänsä 50 vuoden takaa. Muisteltiimpa myös 50 vuoden takaisia kalastusjuttuja kun rannoilta saattoi nähdä isojen lohien hyppäävän koskea ylös ja sitä kun lohenkalastus oli ehdottomasti padon rakennusalueella kielletty: Mutta minkä teit kun kalaan oli salaa päästävä :) Kyllä kalastukseen kuulemma keinot keksittiin. Mikäli kalastuksesta olisi jäänyt kiinni, oli rangaistuksena karkoitus työmaalta takaisin Suomeen.

L31A3113

Nykyinen mahdollinen lohen nousu kutupaikoilleen on – voitaisiin sanoa – hieman kivinen.

Niinkuin aluksi kerroin Ylä-Tuuloman vesilaitos sijoitettiin valtavan kallion sisään, johon suomalaiset rakentajat tekivät tunneleita niin konehuoneelle kuin myös voimalaitoksen turbiineille. Ja toden totta isoja tunneleita tekivätkin! Voimalan konesali sijoitettiin 50 metrin syvyyteen kallioon ja pääsimme tietysti myös tutustumaan kallion sisässä sijaitsevaan konesaliin, jonne me matkalaiset kuljettiinkin sukkelasti suoraan Kukkola Oy:n tilausbussilla.

L31A3139

Bussi kuljetti meidät suoraan konesalin etuoven eteen.

L31A3179

Vielä tänäkin päivänä Ylä-Tuuloman vesivoimalaitos näyttää kuin uudelta, näin 50 vuoden jälkeenkin! Voimala on alun perin rakennettu hyvin kauniisti ja voimalan nykyiset työntekijät pyrkivät ylläpitämään kaikin tavoinvoimalaitoksen kauneutta. Voimalan rakennustöissä mukana olleet suomalaiset ovat syystäkin yhä ylpeitä osallisuudestaan tämän voimalaitoksen rakennustöihin.

L31A3206

Yksi voimalan rakentajista on kuvassa oleva Mikko Rantala Keväjärveltä. Hän pestautui heti vastavalmistuneena rakennusmestarina vuonna 1961 Ylä-Tuuloman voimalaitontyömaalle ja osallistui tämän kyseisen konesalin tunneleiden tekoon ja räjäytystöihin.

L31A3143

Voimalaitoksen turbiini nro 1. Yhteensä niitä on voimalaitoksessa neljä kappaletta.

L31A3179

Konehuone koko komeudessaan.

L31A3166

Varoituskylttimeri.

L31A3190

Tällä turbiinilla tuotetaan sähköä vesivoimasta!

L31A3200

Voimalaitoksesta löytyy edelleen merkkejä suomalaisesta koneosaamisesta.

L31A3248

Tämä tunneli oli voimalaitoksen valmistumisen jälkeen lohen nousutie kutualueilleen ylävirtaan, mm. kohti Luttojokea ja myös Saariselkää. Kuten kerroin tämä kalatie oli kuitenkin käyttökelvoton siihen tehtävään ja se suljettiin piakkoin valmistumisensa jälkeen jonka jälkeen lohet eivät ole päässeet nousemaan ylävirroille kutemaan. Nykyään tämä entinen kalatie toimii 70 metrin syvyydessä kalankasvattamona! Jokaisessa vihreässä altaassa polskutteli satoja KIRJOLOHIA, jotka vapautetaan tasaisin väliajoin Ylä-Tuuloman tekojärveen, josta Murmanskin alueen ihmiset käyvätkin innokkaasti niitä pyytämässä. Alue tunnetaankin Murmanskin alueella oivana retkeily- ja virkistyskohteena, jonka veroisia mm. sienestysmaita saa kuulemma etsiä!

L31A3233

L31A3231

Kirjolohien polskuttelua syvällä maan sisässä.

L31A3208

Hyvästelimme voimalaitoksen konehuoneen kaiholla ja matka jatkui takaisin maanpinnalle. Kurssi otettiin kohti Murmanskia jossa vietimme seuraavan yön.

L31A3334

Murmansk.

L31A3352

Seuraavana päivänä tutustuimme Murmanskin nähtävyyksiin.

L31A3302

Pysäyttävin matkakohde Murmanskissa oli sukellusvene Kurskin muistomerkki. K-141 Kursk oli Venäjän pohjoisen laivaston palvelukäytössä ollut ydinsukellusvene, joka upposi 12. elokuuta 2000 torpedo-osastojen räjähdyksen seurauksena Barentsinmerellä. Pelastusyrityksistä huolimatta Kurskin kaikki 118 miehistön jäsentä menehtyivät onnettomuudessa. Kurskin menetys on Venäjän laivaston historian pahin sukellusveneonnettomuus. Muistomerkkinä toimii osa Kursk sukellusveneestä, joka siis nostettiin merenpohjasta vuonna 2001.

Paluumatkalla tutustuimme Ylä-Tuuloman kylään!

L31A3381

Matkallamme oli mukana myös Aarre Similä, joka toimi 50 vuotta sitten Tuuloman suuntaan ajaneen postiauton kuljettajana. Aarre antoi matkalaisille tahtia haitarilla, jonka tahtiin tanssahdeltiin Ylä-Tuuloman torilla.

L31A3412

Ylä-Tuulomalla meitä tuli tervehtimään myös Zoya Nosova. Kuvassa myös Mikko Rantala ja Irja Jefremoff.

L31A3400

Nellimiläinen Kaarlo Helppi tanssittaa kävelykeppiään :)

L31A3392

L31A3386

L31A3421

Kotimatkalla pysähdyimme vielä Huuskon kylän kohdalla sijaitsevalla Neuvostoliiton ja suomalaisten sotilaiden sotamuistomerkeillä ja laskimme ruusut mm. tuntemattomien suomalaissotilaiden haudoille.

L31A3438

Kuvassa koko matkaseurueemme! Reissu oli erittäin onnistunut ja täynnä iloisia muistoja 50 vuoden takaa! Tämän kuva otti bussimme kuljettaja Tapani Kukkola, Huuskon kylän raitilla.

 

 

log

Metsähallituksen luontopalveluiden johto työntekijöineen vierailulla Sevettijärvellä 4.8.2015

Kolttien kyläkokouksella ja kolttakulttuurisäätiöllä oli ilo ja kunnia isännöidä sekä esitellä kolttakulttuuria Metsähallituksen Luontopalveluiden työntekijöille ja ylimmälle johdolle eilen Sevettijärvellä. Vierailun aikana tutustuttiin kolttakulttuuriin, kolttien historiaan ja kulttuurimme moninaisiin piirteisiin sekä tapoihin, jotka olennaisesti kuuluvat kolttien arkeen ja elämään. Samalla tutustuimme myös Saamelaismuseo Siidan hallinnoimaan kolttien perinnetaloon.

Vierailun lopuksi käytiin myös perinnetalon pihapiirin vieressä olevalla maa-alueella, jonka Metsähallitus on esisopimuksella antanut Kolttakulttuurisäätiölle käyttöön tulevaa Kolttakulttuurikeskusta varten. Sopimukseen kuuluu lisäksi myös maininta että Metsähallitus antaa ilman eri korvausta Kolttakulttuurikeskuksen rakentamiseen tarvittavat puut, sekä tarvittaessa myös soraa ja täytemaata valtion mailta.

Koskapa Kolttakulttuurikeskuksen nykytila on se, että työn alla on vasta rakennuksen rahoituksen etsintä ja tarkkaa tietoa – saati varovaistakaan arviota keskuksen rakentamisaikataulusta ei vielä ole – niin vierailijat pääsivät paikanpäällä kolttien luottamusmiehen ohjaamalle värikkäälle ajatusmatkalle tulevaan Kolttakulttuurikeskukseen ja tutustuivat näin jo etukäteen keskuksen toimintaan sekä sen tuomiin ilon aiheisiin Koltta-alueella.

Metsähallitus on aina kunnioittanut kolttakulttuuria ja kolttasaamelaisia ja pitänyt mm. kolttakulttuurikeskuksen rakentamishanketta tärkeänä ja näin ollen myös luvannut tukea sen rakentamista omalta osaltaan mahdollisuuksiensa mukaan. Metsähallitus on jo sitoutunut vuokraamaan tulevasta keskuksesta tilan esimerkiksi retkeily- ja kalastusinformaatiolle.

 

Metsähallitus

Kolttien luottamusmies Tanja Sanila ja Kolttakulttuurisäätiön asiamies Marja Suojoki-Gauriloff yhteispotretissa Metsähallituksen luontopalveluiden työntekijöiden kanssa. Vierailijoihin kuuluivat mm. ylärivistä löytyvät Luontopalveluiden luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen, sekä apulaisjohtaja Marja-Liisa Hintsanen. Joukkiosta löytyvät myös mm. Lapista aluejohtaja Jyrki Tolonen, sekä aluepäällikkö Elina Stolt ja myös puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi.

Metsähallitus2

Asiamies esittelee omalla vuorollaan mm. Kolttakulttuurisäätiön toimintaa.

log

Elämähän ei ole aina pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta onneksi huoliin löytyy myös apua: Esittelyssä Mettäterapia eli yksi päihdetyön muoto

Onko perhejäsenelläsi tai läheiselläsi päihdeongelma ja haluaisit auttaa häntä? Painitko itse syvissä vesissä alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden takia? Asian kanssa ei kannata jäädä yksin! Apua on saatavilla ja nyt sitä on saatavilla myös Koltta-alueen rajojen sisäpuolella.

Esittelen nyt teille yhden päihdehoitomuodon eli Mettäterapian. Palvelun tuottaa on SámiSoster ry:n Goaikkanas -projekti, yhteistyössä Inarin kunnan kanssa. Lisäksi kerron, kenelle palvelut on tarkoitettu, kuka maksaa hoitopalvelut ja kuinka olla yhteydessä mikäli näet että sinulla tai läheiselläsi olisi tarvetta avulle.

Haastattelen aiheesta Katja Huotaria, joka on SámiSoster ry:n Goaikkanas -projektin päihdetyöntekijä ja alan rautainen ammattilainen, jonka kanssa on helppo puhua jopa niistä elämän vaikeimmistakin asioista.

Goaikkanas -toimintaan kuuluu päihdeohjausta ja – neuvontaa, sekä asiakastyötä esimerkiksi kotikäynnein ja nyt siis myös Koltta-alueella. Katjaan voi ottaa yhteyttä jos haluatte keskustella päihteidenkäytöstä tai haluatte apua päihdeongelmaan. Myös läheiset voivat ottaa yhteyttä. Toiminta on ollut käynnissä Enontekiöllä jo useita vuosia, ja Inarissa se on aloitettu lokakuussa 2014. Goaikkanas-toimintaa rahoittaa RAY.

Goaikkanas –projektin tarjoama apu on ilmaista.

 

Katja_Huotari

Kuva: Katja Huotari kertoo ilomielin Mettäterapia – leireistä tai avusta jota on saatavilla mikäli sinä tai joku lähipiirissäsi kamppailette päihdeongelman kanssa. Voit olla häneen yhteydessä myös oma-aloitteisesti ja matka kohti raittiimpaa elämää voi alkaa vaikka heti.

 

Hankkeeseen kuuluu Mettäterapia-leirit. Mettäterapia on yhteistyössä Inarin kunnan sosiaalitoimen päihdetyön kanssa toteutettavaa sosiaalisesti kuntouttavaa pienryhmätoimintaa. Mettäterapia-menetelmä voidaan kiteyttää kolmeen pääulottuvuuteen: luonto, yhteisöllisyys ja luova toiminta. Menetelmä koostuu neljästä leirijaksosta. Leirit sijoittuvat eri vuodenaikoihin, ja kestävät 3 vuorokautta. Jaksojen välillä osallistujiin pidetään yhteyttä puhelimitse ja henkilökohtaisin tapaamisin. Inarin kunnan osalta toimintaan osallistuu päihdetyöntekijä Anu Avaskari. Tämä päihdetyön yksi muoto on osoittautunut tehokkaaksi ja se perustuu saamelaiskulttuuriin sekä luontoon. Mettäterapiassa huomioidaan niin saamelaisen tarpeet, tavat kuin myös paikallisen yhteisön – esimerkiksi kolttasaamelaisuuden erityispiirteet.

Jos sinulla tai läheiselläsi on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käytön kanssa tai jos haluaisit vähentää päihteidenkäyttöäsi tai lopettaa sen kokonaan ja haluat apua, niin voit olla yhteydessä suoraan joko Katjaan p. 040-7433064 tai sähköpostilla katja.huotari(a)samisoster.fi tai Inarin kunnan päihdetyöntekijään Anu Avaskariin p. 040-1864292 sähköposti: anu.avaskari(a)inari.fi

Läheisiänne miettiessänne on kuitenkin syytä muistaa että täysi-ikäisen ihmisen täytyy kuitenkin itse haluta päästä mukaan päihdehoitoon, eikä häntä voi sinne pakottaa. Mutta Katjan ja Anun avustuksella voimme tehdä hoitoon menemisen hänelle mahdollisimman helpoksi. Lisäksi jos oma elämäsi päihteitä käyttävän kanssa tuntuu raskaalta, muista myös että voit hakea apua ja tukea myös itsellesi.

Myös minuun voitte olla luottamuksellisesti  yhteydessä jos kynnys yhteydenottoon päihdetyöntekijän kanssa tuntuu aluksi liian korkealta. Pitäkäämme yhdessä huolta lähimmäisistämme, jokainen meistä on tärkeä!

Kolttien luottamusmies Tanja Sanila p. 040-6693647 tai tanja.sanila(a)kolttasaamelaiset.fi

 

log

Yleisurheilukilpailutapahtuma Sevettijärven urheilukentällä 18.7 klo 12.00 alkaen

Taas on tullut aika leikkimielisen urheilumittelön!

 

Tule osallistumaan ensi lauantaina 18.7 klo 12 alkaen yleisurheilutapahtumaan Sevettijärven urheilukentälle.

 

- Ohjelmassa verryttelyä, 60 tai 100 metrin juoksu, pituushyppy, pallonheitto (lapset)/ kuulantyöntö (varttuneemmat) ja keihäänheitto.

Sijoitus ratkeaa 4 lajin kokonaistuloksen perusteella.

- Aikuisilta peritään 2 €:n osallistumismaksu

- Kentällä on myynnissä nuotiopannukahvia, hiillosmakkaroita grillistä, muurinpohjalättyjä muurinpohjapannulta ja limsaa

 

- Tapahtumassa myydään tavara-arpajaisarpoja (100 kplà 2 €). Pääpalkintoina 2 kalastustarvikesettiä (yhteisarvo 98 €).

 

Tämä tapahtuma Sevettijärvellä on osa Inari-viikon (16.-26.7.2015) tapahtumia.

Kaikki ovat tervetulleita mukaan!

 

Järjestäjänä Sevetin Peurat ry

log

Näätämöjoen kalaporras tarkastettiin Norjan Neidenissä Kolttakönkäällä

Suomen ja Norjan välillä tehdyssä sopimuksessa liittyen kalastukseen Näätämöjoen kalastusalueella on sovittu että Näätämöjoen kalastusalueella tehdään vuosittain heinä-elokuussa yhteinen Näätämöjoen lohiportaan tarkastus josta laaditaan pöytäkirja ja jonka pohjalta asianomaiset ministeriöt Suomessa ja Norjassa voivat esittää tarvittavia toimenpiteitä. Lohiportaiden valvomisen ja tarkastuksen suorittavat erikseen nimetyt asiantuntijaryhmä, johon kuuluu myös kolttien luottamusmies.

Kalaportaan tarkastukseen Norjan Neidenissä 30.6.2015 osallistui Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön kalatalousasiantuntija Kare Koivisto, Norjan Finnmarkin lääninhallituksen kalastuksen asiantuntija Harald Muladal ja sekä Tiia Kalske, kolttien luottamusmies Tanja Sanila ja Näätämöjoen kalastuksenvalvojat Suomesta Tapani Vierelä ja Ari Kosunen, sekä Norjan puolelta kalastuksenvalvoja Inge Arvola. Kalaporras todettiin toimivaksi ja kaikki normit täyttäväksi.

 

Näätämöjoen kalaporras

Kalaportaan tarkastuksen aluksi kalaportaan luukku suljetaan jotta veden pinta portaissa laskee ja tarkastus helpottuu.

L31A2450

Tarkastukseen osallistuneet vasemmalta lähtien: Kalastuksenvalvojat Ari Kosunen, Tapani Vierelä, sekä koivun takana Norjan puolen valvoja Inge Arvola. Etualalla Norjan Finnmarkin lääninhallituksen kalastuksen asiantuntija Harald Muladal ja hänen takanaan tulkkina toiminut Tiia Kalske, sitten Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön kalatalousasiantuntija Kare Koivisto ja kolttien luottamusmies Tanja Sanila.

L31A2439
Näätämöjoen lohiportaaseen kuuluu 9 porrasta ja lohiporras on rakennettu Kolttakönkäälle 60-luvun alussa. Porras helpottaa ennenkaikkea kuivan kesän aikana lohen nousua yläjuoksulle, mutta myös varsinkin pienempien tinttien nousua kun vettä joessa on normaalia enemmän ja Kolttakönkään virtaus on suuri.

L31A2463
Kalastuksenvalvoja Tapani Vierelä on toiminut kalastuksenvalvojana Näätämöllä jo pitkään ja kuluva kesä on hänen 17. kerta tässä toimessa. Vierelä on jäänyt eläkkeelle Rajavartiolaitokselta ja työuransa 14 viimeisintä vuotta hän palveli Rajajoosepissa. Vierelä tietää Näätämöjoen lohen liikkeistä ja myös sielunelämästä paljon, hän on tutustunut mm norjalaisten tekemiin tutkimuksiin, kuullut paljon tarinoita, sekä nähnyt ja kokenut paljon myös itse lohen vaellusta seuratessa aitiopaikalta Näätämöjoen rannalta.

Vierelä kertoo että lohen nousu Näätämöjokeen alkaa jo toukokuun puolivälin kieppeillä. Ensiksi jokeen nousevat isot lohet ja kesäkuun puolivälin jälkeen jokeen tulevat myös tintit. Vaeltavalla lohella on Näätämönjoessa yksi tavoite: päästä kutemaan siihen paikkaan jossa on itse syntynyt. Kutuaika lohella on syys-lokakuun vaihteessa ja pääosin kutu tapahtuu Iijärven lähellä olevilla koskilla mutta myös tietysti pitkin jokea, riippuen siis kalan syntymäpaikasta.

Lohi elää 4-vuotiaaksi asti Näätämönjoessa ja sen jälkeen lohi menee kasvamaan mereen. Kun sukuvietti viimein saavuttaa lohikalan, noin kolmasosa näistä sukuvietin omaavista lohista lähtee vaeltamaan kutupaikalle Näätämönjoelle. Esimerkiksi tänä kesänä 25.6 Neidenistä saatu 18,2 kg lohi oli Vierelän arvion mukaan neljännellä kutuvaelluksellaan Näätämönjoella. Lohi ei siis nouse joka kesä kutemaan Näätämölle vaan tietyin väliajoin noin 4 vuoden välein. Pääosa Jäämeren lohesta pyydetään jo merellä, Näätämönjoella tapahtuva kalastus verkosteluineen ei ole suinkaan se suurin lohikantoja pienentävä pyyntitapa, vaan lohikantoja rokotetaan pääosin troolarein merellä.

Lohen nousuvauhti joessa ei ole välttämättä päätä huimaava, jokunen lohi saattaa uinua jopa yhden kuukauden paikallaan odotellessaan sopivaa hetkeä lähteä jatkamaan matkaansa yläjuoksulle. Tutkittu tosiasia on myös se että lohi on koko kutumatkansa – eli jopa noin 4 kuukautta jonka se Näätämöjoessa viettää – syömättä yhtään mitään! No miksi lohi sitten iskee kiinni perhoon tai vieheeseen, jota kalastaja toiveikkaana mm. Näätämöjoen koskien kallioilta veteen heittelee? Vierelä kertoo että norjalaisten tutkimusten mukaan syitä on kolme: 1. Lohi puolustaa leporeviiriään 2. Lohi säikähtää tai 3. Lohi leikkii. Lohi nappaa kalastajan tarjoamaan onkeen vain pysähdyksissä ollessaan, vaeltava lohi ei välitä siiman päässä olevista houkuttimista.

Ely-keskuksen kalatalousyksikkö vastaa Suomen puolella kalastuksen valvonnasta. Valvojia Näätämöjoella on Suomen puolella tänä keskänä kaksi ja Norjan puolella kalastuksenvalvojia Näätämönjoella on kolme. He kaikki tekevät myös rajat ylittävää yhteistyötä eli myös Norjan puolen valvojat tekevät tarkastusmatkoja Suomen puolelle ja toisinpäin.

Viehekalastus päättyy Näätämöjoella ulkopaikkakuntalaisilta 20.8 ja paikallisilta 31.8. Paikalliset saavat verkostella lohta Näätämöjoessa heinäkuun loppuun asti.

Näätämöjoen kalastusta säätelee Näätämöjoen kalastussopimus Sopimuksen mukaan on laadittava 3 vuotta kerrallaan voimassa oleva kalastussääntö, joka jatkuu automaattisesti, ellei siihen haluta neuvotella muutoksia. – Kalastussäännössä määritellään muun muassa pyyntiajat ja pyydysten lukumäärä, säädetään kalastuksen valvonnasta sekä Norjan puolella olevan kalaportaan kunnossapidosta. Tämä Suomen Tasavallan ja Norjan Kuningaskunnan välinen sopimus kalastuksesta Näätämöjoen kalastusalueella löytyy täältä:

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1978/19780018

log

Chiara Seristä kolttakulttuurisäätiön uusi asiamies

kolttakulttuurisaatio_logo

Kolttakulttuurisäätiön hallitus on valinnut Chiara Serin kolttakulttuurisäätiön asiamieheksi. Hänet valittiin neljän hakijan joukosta. Hän aloittaa tehtävässä 17.8.2015. Koulutukseltaan Seri on oikeustieteen maisteri. Asiamies hoitaa hallituksen alaisuudessa kolttakulttuurisäätiön juoksevia asioita sekä vastaa hallintorutiineista ja taloushallinnosta.

Chiara Serin mukaan on erittäin mielenkiintoista päästä seuraamaan kolttasaamelaista kulttuurielämää sekä edistämään koltankieltä ja kolttakulttuuria suoraan aitiopaikalta. Seri asuu perheineen Näätämössä.

– On hienoa, että saamme asiamiehen, jolla on monipuolinen kulttuuritausta sekä monipuolinen työkokemus sekä toimivat verkostot koltta-alueella, toteaa kolttien luottamusmies ja kolttakulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Tanja Sanila.

 

Chiara_seri

Kolttakulttuurisäätiön hallitus on valinnut Chiara Serin kolttakulttuurisäätiön asiamieheksi.

log

Kolttien luottamusmies kävi kuulemassa Etelä-Suomen kolttasaamelaisia

Kolttien luottamusmies Tanja Sanila kävi tänään kuulemassa, millaisia toiveita Etelä-Suomen koltilla on luottamusmiehelle vietäväksi Kolttien kyläkokoukselle. Saameolohuoneelle Helsingin Porintielle oli kutsuttu kaikki pääkaupunkiseudun ja osin myös Etelä-Suomen kolttasaamelaiset. Paikalla oli yhteensä 16 osallistujaa. Tilaisuuden järjestivät Kolttien kyläkokous ja kaupunkisaamelaisten yhdistys City-Sámit ry yhteistyössä.

IMG_4699
Tanja Sanila (vas.) ja Minna Moshnikoff sekä Riiko 1,5 vuotta kolttapukupotretissa.

 

_MG_4710
Tilaisuus aloitettiin komeasti kuohuviinillä. Tanja Sanilaa kaatamisessa auttamassa Katja Sanila.

_MG_4719
City-Sámit toivotti luottamusmiehen tervetulleeksi pääkaupnkiseudulle ja toivoi, että tapaamisesta voisi tehdä jokavuotisen perinteen.


_MG_4721

Paikalla oli pääkaupunkiseudulla asuvia kolttia.

 

_MG_4716
Tervetuliaismalja tarjoiltiin myös pienimmille paikalla olijoille.

 

_MG_4717
Mitri ja mehu.

 

_MG_4724
Luottamusmies Tanja Sanila ehdotti kaupunkikoltille ison kolttatapahtuman järjestämstä pääkaupunkiseudulla ensi vuoden toukokuussa. Tapahtuman tarkoituksena olisi lujittaa yhteenkuuluvuutta, löytää uusia kaupunkikolttia ja välittää tietoa koltista suomalaisille ja muille saamelaisille.

 

_MG_4731
Riiko heiluttaa äidille. Suussa taitaa olla suklaata.

 

_MG_4732
Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa koltansaamenkieliseen päivähoitoon, kielikylpyyn ja kouluopetukseen liittyvistä asioista. Kaikki läsnäolijat olivat sitä mieltä, että tässä asiassa tiedonvälitystä ja tietoa tarvitaan sekä käytännöistä että oikeuksista. Luottamusmies lupasi toimittaa aiheen kolttanäkökulmasta pienen tietopaketin liitettäväksi City-Sámit ry:n syksyllä uudistuville kotisivuille.


_MG_4736

Katja Sanila kertoo omia kokemuksiaan lastensa koltan opiskelusta.

 

_MG_4739
Piia Gauriloff, Päivi Laakkonen-Kosonen ja Mari Korpimäki kuuntelevat.

 

_MG_4741
Esille otettiin myös Sevettijärven ja Nellimin alueen vanhustenhoito. Se koskettaa kaupunkikolttia, koska aika monen vanhemmat asuvat vielä kotiseudulla.

 

_MG_4747
Mari Korpimäki ja Minna Moshnikoff kertoivat City-Sámit ry:n kolttatoiminnasta sekä yhdistyksen muista aktiviteeteista.

 

_MG_4750
Ruokailuun valmistautumista ja kuulumisten vaihtoa. Samalla todettakoon, että Arbetets Vännerin omistamat Porintien tilat ovat sopivan kokonsa ja sijaintinsa vuoksi oivallinen paikka tällaisten tapahtumien pitämiseen.

 

_MG_4753
Ruoaksi tarjottiin käristystä ja pottumuusia sekä poulukkasurvosta. Ruoka oli hyvää ja sai kovasti kiitosta.

 

7586_10153081871959858_1824280848553328963_n
Jälkiruokana oli leipäjuustoa, muscovado-kastiketta ja hilloja. (Kuva: Päivi Laakkonen-Kosonen)

 

_MG_4760
Vipinää buffet-pöydän ympärillä.

 

_MG_4785
Ruoan valmistamisesta vastasi Pekka Väänänen Green Window Oy:stä.

 

_MG_4779
Ruokatauon jälkeen Jack Rueter esitteli netissä toimivaa koltankielen kielioppisovellusta.

 

_MG_4792
Tässä vaiheessa pienimpiä alkoi jo vähän väsyttää.

 

_MG_4772
Lopuksi otettiin vielä ryhmäkuva, vaihdettiin yhteystietoja ja sanottiin hei-heit.

log

Iʹlmmtõõđ päärnai sääʹmǩiõllsaž jieʹllikarttleirra – Ilmoittaudu lasten saamenkieliselle elokuvaleirille!

Iʹlmmtõõđ päärnai sääʹmǩiõllsaž jieʹllikarttleirra!

Meäcchalltõs reäšš pårggmannust Čeʹvetjääuʹrest juʹn kuälmad vuâra sääʹmǩiõllsaž jieʹllikarttleeiʹr. Leeiʹrest tobdstõõđât vuuʹd luõttu da kulttuuʹre da tuejjeet teâđast jieʹllikaartid.


Jieʹllikarttleiʹrr ââʹnet 10.-12.8. Čeʹvetjääuʹrest. Eeʹjj 2015 vuâđđjurddjen leeiʹrest lij nuõrttsääʹmkulttuur.

Leirra liâ Tiõrvv pueʹttmest nuʹtt sääʹmvuuʹdest ko jeeʹres åʹrnn Lääʹddjânnmest jälsteei päärna. Leeiʹr äiʹggen tõbdstõõđât tuâjjpõõrtin jm. jäuʹrrkueʹllšeellmõʹšše sääiʹmin, nuõrttsääʹmkultuuʹre da sij histooʹre di jieʹllikaart raajjmõʹšše. Päärna peäʹsse ǩeeʹrjted jiõčč jieʹllikartt teeʹkst da leeʹd jieʹllikaartâst čuäʹljdõsneʹǩǩen. Jieʹllikaartid čuäʹjtet Yle Sápmi sääʹmǩiõllsaž Unna Junná –päärnaiprograammâst da lââʹssen tueʹjjeet vuäʹnkõs fiiʹlmid Meäʹcchalltõõzz jiijjâs âânnmõʹšše.

Leeiʹrest tuåimmjummuš riâžžât aanarsäämas, nuõrttsäämas da tâʹvvsäämas. Leeiʹrest liâ päärnaid õhttseʹžže 20 päiʹǩǩed: aanar- da nuõrttsääʹmǩiõllsaž päärnaid liâ kuʹtt pääiʹǩ kuhttže da tâʹvvsääʹmǩiõllsaid päärnaid kääuʹc päiʹǩǩed. Pääiʹǩid tiuddeed iʹlmmtõõttâmriâššâm mieʹldd da teʹlko ko koon-ne ǩiõl beäʹlnn kuâđđje kuâras pääiʹǩ, teʹl peäʹsse vääʹrrsâjja jeeʹres ǩiõllsaž päärna jieʹllikarttleirra. Čeʹvetjäurra riâžžâd jååʹđtummuš Âʹvvel da Uccjooǥǥ beäʹlnn pueʹtti vuässõõttjid. Leiʹrr lij vuässõõttjid määusʹteʹmes.

Iʹlmmtõõttmõõžž leirra liâ älggam da tõt poott 31.7. Leirra iʹlmmtõõđât neʹttpååʹštest da saaǥǥâst âlgg peäggted päärna nõmm, ââʹǩǩ, ǩiõll di peâmmai õhttvuõđteâđ. Iʹlmmtõõttmõš lij põõšši. Iʹlmmtõõttjid vuõltteed tääʹrǩab iʹlmmtõõttâm blaŋkk da leeiʹr programm. Leirra Iʹlmmtum päärnaž, kååʹtt lij puäʹđǩani loʹsses määintää 2.6. suʹst peʹrrjet 50 € pääiʹǩvaʹrrjem-mähss.

Tiõrvv pueʹttmest Čeʹvetjäurra tobdstõõttâd luõttu, kulttuuʹre da jieʹllikaart raajjmõʹšše!

Iʹlmmtõõttmõõžž: Ida Ikonen, ida.ikonen(at)metsa.fi, 040 557 45 16

Lââʹssteâđaid leeiʹrest: Ida Ikonen, ida.ikonen(at)metsa.fi leʹbe Pentti Pieski, pentti.pieski(a)metsa.fi

***

Ilmoittaudu lasten saamenkieliselle elokuvaleirille!

 
Metsähallitus järjestää elokuussa Sevettijärvellä jo kolmatta kertaa saamenkielisen elokuvaleirin. Leirillä tutustutaan alueen luontoon ja kulttuuriin ja tehdään tietysti elokuvia.
Elokuvaleiri pidetään 10.-12.8. Sevettijärvellä. Vuoden 2015 teemana leirillä on kolttakulttuuri.

 
Tervetulleita ovat niin saamelaisalueella kuin muuallakin Suomessa asuvat lapset. Leirin aikana tutustutaan työpajoissa muun muassa järvikalastukseen verkoilla, kolttakulttuuriin ja kolttien historiaan sekä elokuvan tekoon. Lapset pääsevät itse käsikirjoittamaan ja näyttelemään elokuvissa. Elokuvia esitetään Yle Sápmin saamenkielisessä Unna Junná -lastenohjelmassa ja lisäksi tehdään lyhyitä filmejä Metsähallituksen omaan käyttöön.

 
Leirillä toiminta järjestetään inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi. Leirillä on tilaa yhteensä 20 lapselle: inarin- ja koltansaamenkielisiä lapsia mahtuu mukaan kuusi kumpiakin ja pohjoissaamenkielisiä kahdeksan. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja mikäli jonkun kielen osalta eivät kaikki paikat tule täyteen, pääsevät varasijalla olevat muunkieliset lapset mukaan. Sevettijärvelle järjestetään kuljetus sekä Ivalon että Utsjoen suunnalta. Leiri on osallistujille täysin maksuton.

 
Ilmoittautuminen leirille on alkanut ja se päättyy 31.7. Leirille ilmoittaudutaan sähköpostitse ja viestissä tulee mainita lapsen nimi, ikä, kieli sekä huoltajan yhteystiedot. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi ilmoittautumislomake ja leirin ohjelma. Peruutuksesta ilman painavaa syytä 3.8. jälkeen peritään 50 € peruutusmaksu.

 
Tervetuloa Sevettijärvelle tutustumaan luontoon, kulttuuriin ja elokuvantekoon!

 
Ilmoittautumiset: Ida Ikonen, ida.ikonen(at)metsa.fi, 040 557 45 16
Lisätietoja leiristä: Ida Ikonen, ida.ikonen(at)metsa.fi tai Pentti Pieski, pentti.pieski(a)metsa.fi

log

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä järjestää kyläkierroksen Sevetti-Näätämö suunnalla 25.6.2015

Huom Sevettijärventienvarren asukkaat! Nyt on elämäsi mahdollisuus päästä eroon pihalle ja taloon keräntyneestä metalli/sähkö/vaarallisesta jne rojusta ja jätteestä!

 

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä järjestää kyläkierroksen INARISSA viikolla 26 ja Sevettijärventielle romunkeräysauto tulee torstaina 25.6.

 

 

Kierroksen aikana kylistä kerätään vaaralliset jätteet, rautaromut sekä sähkölaitteet. Romuautot noudetaan tarvittaessa myös

pihalta. Pihalta noudettavista ajoneuvoista on sovittava erikseen.

 

 

Aikataulu

 

Torstai 25.6.

9.00 – 9.30 Näätämö kaupan piha-alue

10.00 – 10.30 Kirakkajärvi Kirakkajärven tienhaara

11.00 – 11.30 Sevettijärvi kaupan piha-alue (Sevettijärventie 9040c)

12.00 – 12.30 Supru P-paikka

13.00 – 13.30 Nitsijärvi Nitsijärven postilaatikon kohdalla

14.00 – 14.30 Partakko ent. kaatopaikan tienhaara

15.00 – 15.30 Hietajoki P-paikka

16.00 – 16.15 Väylä Väylän tienhaara

16.45 – 17.00 Jolnivuono Aikion kohdalla (Jolnintie 621)

17.30 – 18.00 Kaamanen Kievarin kohdalla (Kaamasentie 2855)

 

 

 

Keräilyn yhteydessä otetaan veloituksetta vastaan

yksityistalouksien vaaralliset jätteet:

ajoneuvojen akut, maalit, liimat ja lakat, puunkyllästysaineet, öljyt (nestemäiset), öljyn ja

veden sekoitukset, öljynsuodattimet ja öljyiset rätit, liuottimet (likaiset polttonesteet ja

liuotinpesuaineet sekä ohenteet), jarru- ja jäähdytinnesteet, vanhentuneet lääkkeet (Jodi ja

elohopeapitoiset lääkkeet erikseen), elohopeakuumemittarit, paristot, loisteputket ja

energiansäästölamput (tavalliset hehkulamput saa laittaa roskiin), torjunta-aineet, hapot ja

emäkset, valokuvauskemikaalit.

 

 

Vaaralliset jätteet tulee pitää erillään toisistaan. Esim. lääkkeitä ja paristoja ei laiteta samaan

pussiin. Myös öljyt ja kiinteä öljyinen jäte tuodaan eri astioissa keräysautoon.

 

 

Lisäksi keräilyautoihin otetaan veloituksetta vastaanrautaromu sekä sähkölaitteet:

televisiot, jääkaapit, pakastimet, metalliromu, rom

uautot (öljyt ja polttoaineet tulee olla poistettu).

Romuajoneuvot noudetaan tarvittaessa kuorma-autoonmyös kotipihalta reitin niin salliessa.

 

 

Noudoista pitää sopia aina etukäteen: asiakaspalvelu, puh. 040 3511 771.

 

Mikäli romuajoneuvosi noutaminen ei onnistu tämän keräyksen yhteydessä, voit tilata

noudon myös yhteistyökumppaniltamme Kajaanin Romu Oy:ltä

www. kajaaninromu.fi/noutopalvelu.php.

 

 

Yhteistyössä UFF-vaatekeräyksen kanssa otetaankäyttökelpoiset vaatteet

myös vastaan keräilyn yhteydessä. UFF:n keräykseen voi tuoda puhtaat käyttökelpoiset

aikuisten ja lastenvaatteet, kengät, vyöt ja muut asusteet. Keräykseen

voi tuoda myös ehjät lelut,urheiluvälineet ja kodintekstiilit.

Keräilyn yhteydessä otetaan veloituksetta vastaan myös

yksityistalouksien sellaiset jätteet,jotka eivät sovellu astia- eikä aluekeräykseen.

 

 

Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi:

sohvat ja muut irtokalusteet, pienet remonttijäte-erät, puutarhakalusteet yms.

Kotitalouksien sekajätteitä ei oteta kuljetettavaksi. Kierroksella vastaanotettava

maksimimäärä on 1 henkilöauton peräkärry/kotitalous. Jätteiden jättäjän on ilmoitettava

tietonsa kuljettajalle kirjattavaksi. Mahdolliset väärinkäytöt laskutetaan.

Jätteet tulee luovuttaa suoraan keräysautoon aikataulussa ilmoitettuun aikaan. Mitään

jätteitä ei saa jättää pysähdyspaikoille etukäteen.

 

 

 

Kuntayhtymä tulee järjestämään jatkossa kyläkierrokset kunnittain joka toinenvuosi.

 

 

 

LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ

www.lapeco.fi

asia...@lapeco.fi

puh. 040 35 11 771

 

log

Avoimet kylät -tapahtuma

Äävsiid –šõddmõš Čeʹvetjääuʹrest

Sueʹvet 6.6.2015 lij väʹlddkååddlaž Äävsiid –peiʹvv. Čeʹvetjäuʹrr še äävad uusees da kåčč tiʹjjid pukid mieʹldd Nuõrttsääʹmkultturfoond ǩieʹssčuäʹjtõõzz da Saaʹmi äʹrbbvuõttpõõrt äävumuʹšše da ǩiõččâd, što mäʹhtt raajât võnnsid Čeʹvetjääuʹr Siid Tuâjjpõõrtâst.

Äävsiid –peeiʹv programm Čeʹvetjääuʹrest:

čiâss 10      Nuõrttsääʹmkultturfoond ǩieʹssčuäʹjtõõzz äävumuš da Tuõddri Peeʹrel –lõõst čõõđtumuš Čeʹvetjääuʹr Siid Tuâjjpõõrtâst. Čuäʹjtõs lij äävai čiâss 16. räjja.

čiâss 11-14 Hääʹsǩâʹttmõš Saaʹmi äʹrbbvuõttpõõrt šeelljast

čiâss 12      Čeʹvetjääuʹr škooulneeʹǩǩi bändd såitt da läull Saaʹmi äʹrbbvuõttpõõrt čuäʹjtemšââʹld âʹlnn. Sij seäʹrre kaʹdreeʹl še.

čiâss 14-16 Čeʹvetjääuʹr Siid Tuâjjpõõrtâst võõnâskuursâst lij tuâjjčuäʹjtõs, koʹst raajât vuõddsin kuårrum võnnâz.

Pueʹtted tiõrvân!

Suomeksi

Avoimet kylät -tapahtuma Sevettijärvellä 6.6.

Lauantaina 6.6.2015 vietetään valtakunnallista avoimet kylät -päivää. Sevettijärvikin avaa ovensa ja kutsuu kaikkia osallistumaan mm. Kolttakulttuurisäätiön kesänäyttelyn ja Kolttien perinnetalon avajaisiin sekä tutustumaan veneen rakentamiseen Sevettijärven Kyläpajalla.

Avoimet kylät -päivän ohjelma Sevettijärvellä:

klo 10             Kolttakulttuurisäätiön kesänäyttelyn avajaiset sekä Tuõddri Peeʹrel -lehden julkaisutilaisuus Sevettijärven Kyläpajalla. Näyttely on avoinna kello 16:een asti.

klo 11−14       Markkinatunnelmaa Kolttien perinnetalolla

klo 12             Sevettijärven koulun oppilaiden bändi soittaa ja laulaa Kolttien perinnetalon lavalla, katrilliesitys

klo 14−16       Veneenrakennuskurssilla avoimet ovet: työnäytös perinteisen juuriommellun veneen rakentamisesta (Sevettijärven Kyläpaja)

Tervetuloa!

 

log

Itä-Saamen Atlas vuoden kirja USA:ssa

Tutkijat Tero ja Kaisu Mustonen ovat kansainvälisesti tunnettuja arktisen alkuperäiskansatutkimuksen kärkinimiä. He ovat kirjoittaneet ja toimittaneet englanninkielisen kirjan Eastern Sámi Atlas, Itä-Saamen Atlas, joka kertoo osin ennenjulkaisemattomin tiedoin, kuvin ja kartoin kolttien elämää, historiaa ja maankäyttöä Kuolan niemimaalla. Kirja on syntynyt pitkäaikaisen työn ja kenttämatkojen tuloksena arkistoja tutkien, muita tutkijoita haastatellen ja ennen kaikkea kolttia itseään kuunnellen.
Itäsaamen Atlas julkistettiin alkuvuodesta 2011 Inarissa saamelaismuseo Siidassa. Kirjan kustantaja on Lumimuutos-osuuskunta.

 

Atlas1-copy

 

Tänä vuonna Itäsaamen Atlas –teos on palkittu Yhdysvalloissa vuoden kirjana. Palkinnon myönsi arvostettu Kansainvälinen Rajaseutututkimuksen Seura. Perusteluna oli muun muassa se, että Itä-Saamen Atlas on ainutlaatuinen ja rikas tutkielma rajat ylittävästä saamelaisesta kulttuurista ja historiasta. Kirja on laajamittainen yritys elvyttää, dokumentoida, koota ja kuvata saamelaisten elämää ja kokemuksia uudella tavalla.

 

Atlas_karttasivu
Kirjassa on monia mielenkiintoisia karttoja, jotka valottavat kolttasaamelaista elämää ja sen dramaattisiakin tapahtumia.

 

Muitakin palkintoja

Kirjan tekijät vastaanottavat palkintonsa myöhemmin syksyllä Yhdysvalloissa. Myös Suomessa Itä-Saamen Atlas on saanut useita palkintoja. Se sai Kalevala -seuran Kekrinpäivän perinteentutkijoiden ja –tallentajien tunnustuspalkinnon vuonna 2011. Samana vuonna myös kolttasaamelainen kieli- ja kulttuuriyhdistys Saa´mi Nue´tt huomioi sen Vuoden kolttasaamelainen –tunnustuspalkinnolla.

log

Tanja Sanila on kolttien luottamusmies

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on tänään antanut ratkaisunsa viimesyksyisen kolttien luottamusmiehen valintaa koskeneessa valitusasiassa. Se on hylännyt kaikki vaalia koskeneet valitukset, joissa epäiltiin valituksi tulleen Tanja Sanilan koltan kielen taitoa. Tanja Sanila voi toimia  nyt virallisesti kolttien luottamusmiehenä.
Viime vuoden lokakuussa pidettiin kolttien luottamusmiesvaali, jossa valituksi tuli eniten ääniä saanut Tanja Sanila vaalikaudeksi 2015-2017. Vaalin tuloksesta tehtiin kolme valitusta, joissa vaadittiin Sanilaa osoittamaan koltan kielen taitonsa. Peruskoulun todistuksen numero, koltankielinen suku- ja kasvuympäristö eivät riittäneet valittajien mielestä näytöksi kielitaidosta.

Hallinto-oikeuden perustelut

Hallinto-oikeus katsoo, ettei kolttalaissa ja sitä koskevassa hallituksen esityksessä ei ole määritelty luottamusmiehen koltan kielen taidon laatua ja laajuutta. Myöskään Saamen kielilaki ei koske kolttien luottamusmiestä.
Hallinto-oikeus huomauttaa päätöksessään myös siitä, että luottamusmiesvaalien vaalilautakunnan pöytäkirjan mukaan kaikki ehdokkaat ovat täyttäneet kolttien luottamusmiehelle asetetut kelpoisuusehdot ja näin ollen ovat olleet kelpoisia ehdokkaiksi.
Kun otetaan huomioon Sanilan esittämä selvitys peruskoulussa ja muuallakin kertyneestä koltan kielen taidoistaan ja se, ettei luottamusmieheltä vaadittavan kielitaidon määrästä ja laadusta ole täsmällisiä säännöksiä, Sanilaa on pidettävä kolttalain tarkoittamana koltan kielen taitoisena henkilönä, hallinto-oikeus perustelee.

kyläkok_tanja-copy

Tanja Sanila tyytyväinen ratkaisuun

Tuore kolttien luottamusmies iloitsee, että asia on viimeinkin saatu päätökseen. Näyttää siltä, että me tulkitsemme hallinto-oikeuden kanssa kolttalakia samalla lailla, hän sanoo.
Nyt pääsen toimimaan 100 prosenttisesti luottamusmiehenä. Tosin jo valitusprosessin aikana olen toiminut vt. luottamusmiehenä muun muassa järjestämällä perinteiset kyläkokoukset Sevettijärvellä ja Nellim-Keväjärven alueella.
Jää nähtäväksi jatkavatko valittajat vielä korkeimpaan oikeuteen, pohtii Sanila ja sanoo toivovansa, että asia olisi jo loppuunkäsitelty.

log

SAKK:n koltan kielen linja vaikeuksissa

Tän teeʹkst lie ǩeeʹrjtam Erkki Gauriloff da Sara Wesslin Yle sääʹmođđâz vääras.

Sääʹmǩiõl da -kulttuur mättjumuš kõʹhtte puõʹtti čâhčča – Vääʹnn mättʼtõõđjin di uʹčteeʹlin

Puõʹtti lookkâmpââʹjest sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz nuõrttsääʹmǩiõl da -kulttuur linnj serdd klaassâst prååstas internetta, särnn Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz rehtor Liisa Holmberg. Vääʹnn lij uʹčteeʹlin di mättʼtõõđin še.

Eeʹjj 2013 sääʹmǩiõl da -kulttuur liinjest leʹjje 13 ooccjed.

Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz nuõrttsääʹmǩiõl da -kulttuur linnj serdd klaassâst prååstas internetta puõʹtti lookkâmpââʹjest. Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz rehtor Liisa Holmberg maainsti ääʹššest Yle Sääʹmjânnam vuõigg radiovuõlttõõzzâst 20.5.2015.
Holmbeerg mieʹldd vääʹn lij uʹčteeʹlin di mättʼtõõđin še. Mättʼtõs juätkk kuuitâǥ ougglesmättʼtõõttmõʹšân.
– Mättʼtõs riâššât puõʹtti čõõuč ougglesmättʼtõõttmõʹšân interneeʹtt mieʹldd, rehtor Liisa Holmberg ceälkk.

Pâi kutt ooʒʒi tän eeʹjj nuõrttsääʹmǩiõl škoouʹlʼjumuʹšše

Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs lij riâššâm eeʹjj piʹštti sääʹmǩiõl da -kulttuur škoouʹlʼjumuužž klassmättʼtõʹšan eeʹjjest 2012 ääʹljeeʹl. Teʹl mättʼtõʹšše leʹjje leämma jiânnai ooʒʒi, joba 32 ooumžed.
Ooʒʒji mieʹrr lij occnam eeʹjjest ekka: eeʹjj 2013 leʹjje 13 ooccjed, 2014 kääuʹc ooccjed da tän eeʹjj pâi kutt ooʒʒi.
Uʹčteeʹl ij leäkku, ko tän räjja mättʼtõõzz jååʹđtam Tiina Sanila-Aikio tuåimm ååʹn sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥtuõʹllʼjeejen. Tän diõtt škooul lij mieʹrrääm, što puõʹtti eeʹjj ââʹnet  kõhttpââi âʹlddmättʼtõõzzâst.

log

Nellim-Keväjärven alueen kyläkokous

Tän teeʹkst lie rajjâm Pirita Näkkäläjärvi da Sara Wesslin Yle sääʹmođđâz vääras. Säämas tõn lij jåårǥlõttâm Terhi Harju.

Njeäʹllem-Keväjääuʹr sääʹmsuåvtõʹsse vaʹlljeeš Harju, Feodoroff, Määttä da Jefremoff

Vuõssmõs Njeäʹllem-Keväjääuʹr vuuʹd saaʹmi siidsååbbar såbbrõʹššeš pâʹsspeeiʹv Njeäʹllemest. Såbbrest vaʹlljeeš vuuʹd ođđ sääʹmsuåvtõʹsse Tero Harju, Vladimir Feodoroff, Helena Määttä da Simo Jefremoff. Vt. saaʹmi ouddooumaž Tanja Sanila jååʹđtam såbbrest leʹjje mieʹldd 12 oummu.

Sääʹmsuåvtõõzz 2015-2017
Čeʹvetjääuʹr vuuʹd sääʹmsuåvtõs
Veikko Feodoroff
Tapio Kiviniemi
Sirkka Hakkola
Heini Wessli
Vääʹrrvuässla: Tuomas Semenoff da Hanna-Maaria Kiprianoff.

Keväjääuʹr-Njeäʹllem vuuʹd sääʹmsuåvtõs
Vladimir Feodoroff
Tero Harju
Helena Määttä
Simo Jefremoff
Vääʹrrvuässla: Mari Lappalainen da Maija-Liisa Raasakka

Tän vaalpââi vuõssmõs Njeäʹllem-Keväjääuʹr vuuʹd saaʹmi siidsååbbar såbbrõʹššeš pâʹsspeeiʹv Njeäʹllem Erähotellist.
Veeʹrjest tuåimmjeei saaʹmi ouddooumaž Tanja Sanila jååʹđti ååʹn nuuʹbb vuâra siidsåbbar.
Pääiʹǩ âʹlnn leʹjje 12 ooumžed, ko Čeʹvetjääuʹr siidsåbbrest vueʹssmannu aalǥâst leʹjje 21 ooumžed.
Siidsååbbar vaʹlljii õõutmiõʹlle Njeäʹllem-Keväjääuʹr vuuʹd sääʹmsuåvtõõzz eeʹjjid 2015-2017. Vuässlain vaʹlljeeš Njeäʹllmest Simo Jefremoff da Helena Määttä, de Keväjääuʹrest Tero Harju da Vladimir Feodoroff. Vääʹrrvuässlain vaʹlljeeš Maija-Liisa Raasakka da Mari Lappalainen.
Njeäʹllem-Keväjääuʹr siidsåbbar aalǥâst pääiʹǩ âʹlnn leʹjje pâi kääuʹc ooumžed, leâʹša looppâst såbbra puõʹtte 12 siid ooumžed da sååbbar põõsti vaʹlljeed ođđ sääʹmsuåvtõõzz. Saaʹmi siidsåbbrest âʹlǧǧe leeʹd uuʹccmõsân lååi siidâst jälsteei säʹmmla leʹbe sij pieʹllkueiʹm, što tõt leʹčči mieʹrreemvääldlaž.

Tero Harju jurddi sääʹmsuåvtõõzz pirr

Njeäʹllem-Keväjääuʹr sääʹmsuåvtõõzz ođđ vuässlaž Tero Harju tuäivv, što Keväjääuʹr siid oummu jååʹđče jeänab såbbrin siʹjjid leʹčči pueʹrab teâđtumuš.
– Keväjääuʹr vuuʹd ǩiõččâmvueʹjjest leʹčči vääžnai, što siid oummu jååʹđče såbbrin aktiivjab. Tõt lij hueʹnn, ko ođđ puõlvvõk ij jeäʹl såbbrin ni vooʹps, ij-ǥa tieʹđ täi pirr, što mâiʹd täin šâdd. Leʹčči tuõđi šiõǥǥ, što oummu puäʹđče jeänab mieʹldd, Harju ceälkk.
Tero Harju vuârdd tõn še, što ouddooumaž reâuǥči vuässõõttmõõžž pueʹreem diõtt.
– Jeänab õõlǥči teâđted aaʹššin mediast. Tõt leʹčči muu miõlâst šiõǥǥ äʹšš.
Harju jiõčč jäälast Keväjääuʹrest. Täi koumm eeʹjj vääras suʹst lie miõlâst måtam vääžnai ääʹšš.
– Teâđast Njeäʹllem čuâǥǥas lij õhtt jõnn äʹšš da tõn pirr-i lij jiânnai mainstum juʹn ouddpeäʹlnn juõʹǩǩ õhttvuõđâst. Teʹl Keväjääuʹrest tõt lij hueʹnn, ko ij leäkku päiʹǩǩ, koʹst vuäitči norrõõttâd, siidpõrtt leʹbe mii-ne tõnnallšem. Jõs nåkam leʹčči, de toʹben še vuäitči såbbrõõššâd da tõnnalla vuäǯǯad keväjäuʹrrneeʹǩǩ pueʹtted såbbrid. Puk jie viižž kuuitâǥ vueʹlǧǧed Njeällma leʹbe Čeʹvetjäurra kuʹǩes maaʹtǩi diõtt.
– Keväjääuʹrest lie jiânnai päʹrnnpiârri da nuõrr oummu, tõt ođđ puõlvvõk, kååʹtt lij puättam tok. Ååskam, što vuäʹmm puõlvvõõǥǥ eeʹttǩeei tuäivvjeʹče še, što nuõrroummu vääʹldče vaʹsttõõzz täin aaʹššin.
Tero Harju kuuitâǥ jiõčč låʹppad leeʹd aktiivlaž.
– Põõrǥam leeʹd nuʹtt aktiivlaž ko pâi vuäitam da põõrǥam tuejjeed puk mâiʹd mon silttääm täi õhttsaž aaʹšši ouʹdde. Tõt lij vääžnai.

Ođđ ouddoummu lij šiõǥǥ miõlin

Veeʹrjest tuåimmjeei ouddooumaž Tanja Sanila Čeʹvetjääuʹrest låʹppad teâđted pueʹrab. Da son lij seämma miõlin Tero Harjuin Njeäʹllem-Keväjääuʹr vuuʹd aktiivʼvuõđâst.
– Leäm šiõǥǥ miõlin tääiʹben Njeäʹllmest da leäm älššai kuvddled, što mâiʹd oummu haaʹleče, što mâiʹd mon tän vuuʹdest äälǥčem viikkâd ooudâs. Siõmmna põõlam tõn, što õhttsažtuâi vuuʹd sääʹmsuåvtõõzzin iʹlla čuuʹt aktiivlaž, leâʹša põõrǥam reâuggad tõn ouʹdde, što suåvtõs moʹttjeʹči jeänab aktiivlaž, Sanila ceälkk.
Tanja Sanila vuäinn tõn še, što lij vääžnai kulstõõllâd vuuʹd oummid.
– Sååbbar lij tuõđi vääžnail! Tät lij nåkam päiʹǩǩ, koʹst vuäitt kaaunõõttâd oummivuiʹm da mainsted õõutsââʹjest aaʹšši pirr. Tuäivv mieʹldd vuäǯǯap aivv ođđ aaʹššid ǩiõttʼtõõllâmnalla. Ođđ Njeäʹllem-Keväjääuʹr vuuʹdi såbbrest viikkâp aaʹššid õõutsââʹjest ooudårra.
– Muʹnne kuâsttai, što oummu haaʹlee muttõõzz. Sij haaʹlee, što ääʹšš mâʹnne ooudårra. Jiõčč še tuäivam, što äälǥčep ǩiõččâd måtam aaʹššid šuurab perspektiivi čõõđ. Tuäivat, što rääuhast da naʹzvaanvuõđin viikkâp aaʹššid ooudårra.
Čeʹvetjääuʹr-Njauddâm da Njeäʹllem-Keväjääuʹr siidsåbbri mâŋŋa Tanja Sanila reäšš pannveerjlaž gååradsiidsåbbrid da Âʹvvlest še ouddoummu kuullâmpooddid.
– Täättam tieʹtted siõmmna jeeʹres Sääʹmjânnam saaʹmi vuäinalmid. Vuârdam, što sääʹm-meer oudd muʹnne ođđ jurddjid de ǩiõččâp, što mâiʹd tõin šâdd.
– Jiõččääʹššest muʹst lie määŋgnallšem jurddi, leâʹša mâŋŋlest tõn vuäinn, što mii tõin lij pueʹrmõs vaajtõsmäiʹnn. Kâʹl mon vuâlǥam tõʹst, što teâđtumuš âlgg tuåimmad še.

log

Uusi koltankielinen kirja

Vuõssmõs dohat sääʹnned säämas

Vuõssmõs dohat sääʹnned -ǩeʹrjj lij jåårǥlõttum eŋgglõsǩiõllsaž ǩeeʹrjest ”The First Thousand Words in English”. Nuõrttsääʹmǩiõʹlle tän ǩeeʹrj alggtuâi lie raajjâm Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz nuõrttsääʹmǩiõl da -kulttuur mättʼtõõtti (2013-2014) uʹčteeʹlez Tiina Sanila-Aikio jååʹđteʹmen. Ǩiõltaʹrǩǩumuužž lij tuejjääm Merja Fofonoff.

Ǩeeʹrj vueiʹtet ââʹnned nuʹtt jieʹnnǩiõllsaž päärnai mättʼtõõzzâst ko nuõrttsääʹm veeʹres ǩiõllân lookki mättʼtõõttjivuiʹm še. Stephen Cartwright kaartin vuäitt vuâmmšed håʹt mâiʹd da nääiʹt ǩeʹrjj älšmâtt pääʹrnaid, što sij mättješkuäʹtte ođđ saaʹnid da ǩeeʹrjteškuäʹtte še. Uʹčteeʹl vuäitt saǥstõõllâd mättʼtõõttjivuiʹm ǩeeʹrj hääʹsǩes kaarti pirr leʹbe päärna vuäiʹtte håʹt mâka ǩeeʹrjted mainnâz lieʹvvjum seeidai kaart pirr.

sanakirja1-copy

suomeksi

Vuõssmõs dohat sääʹnned –kirja on käännetty englanninkielisestä kirjasta ”The First Thousand Words in English”. Koltankielisen kirjan käännöksen ovat tehneet Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koltankielen ja –kulttuurin opiskelijat oppilastyönä (2013-2014) opettajansa Tiina Sanila-Aikion johdolla. Kieliasun on tarkistanut Merja Fofonoff.

Kirjaa voidaan käyttää niin äidinkielisten lasten opetuksessa kuin koltansaamea vieraana kielenä opiskelevien opetuksessakin. Stephen Cartwright´n kuvien avulla lapsille voi opettaa uusia sanoja. Opettaja voi keskustella oppilaiden kanssa kirjan hauskojen kuvien pohjalta tai lapset voivat itse kirjoittaa tarinan aukeamakuvasta.

Tilaukset:
ISBN 978-952-441-288-9
15,00 €
Mättʼtemaunnâz juâkkmõš / oppimateriaalien jakelu:
Ritva Tammela, tel. 010-839 3122
ritva.tammela (at) samediggi.fi

log

Koululaiset koulumuistojen kerääjinä

Saamelaisarkisto Inarin Sajoksessa järjestää saamelaisten kotiseutualueen koulumuistojen keruuta tänä keväänä. Tästä innostuneena Sevettijärven koulun johtaja Johanna Nieminen ja muutamat oppilaat kutsuivat koulun entistä henkilökuntaa muistelemaan työaikaansa.

koulu_06-copy
Koulunjohtaja Johanna Nieminen (oik.) vieressään haastattelijat Helmi, Lilja, Henri ja Henry (selin).

Oppilaat Lilja, Helmi, Henry ja Henri olivat hyvissä ajoin harjoitelleet haastattelukysymyksiä ja äänittämistä, jotta kaikki sujuisi luonnikkaasti sitten H-hetkellä.

Sevettijärven koulussa aikoinaan vuosikymmeniä työskennelleet Martti, Kirsti, Tyyne ja Satu tulivat innnoissaan ja jännityneinä paikalle. Heitä taisi haastattelu jännittää yhtä paljon kuin haastattelijoitakin.

koulu_01-copy
Ennen haastattelua kahvilla opettajahuoneessa Martti Loimo, Satu Moshnikoff, koulun nykyiset opettajat Johanna Nieminen sekä Seija Sivertsen, Kirsti Kaarret ja Tyyne Sverloff. Täältä otettiin vauhtia muisteloihin. Kahvi kirvoittikin kielenkannat mukavasti!

Kaikki sujui todella hyvin: laitteet toimivat eivätkä kysymykset olleet hankalia. Tapahtumaa varten oli varattu pari tuntia, mutta kun muistelemisessa oli päästy alkuun, olisi aikaa kulunut enemmänkin.

koulu_04-copy
Henri tarkistaa, että äänitys on onnistunut.

koulu_02-copy
Oli mielenkiintoista todeta, että syrjäseudullakin ollaan ajan hermolla: oppilaat työskentelevät seisten pöytien äärellä. Kalustoon kuuluu myös suuri pallo, jonka päällä istuen voi työskennellä.

 

 

Text background bars
Divider