Seminaarin yhteydessä on myös näyttely, jossa esillä sekä perinteisiä saamenkäsitöitä että modernia desingia. Näyttelyssä mm. Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen ja Sarvesta ytimeen -hankkeiden, DAVVI-koulutuksen, käsityöyrittäjien ja SAKK:n opiskelijoilta tuotteita ja käsitöitä.

Seminaarin tulkkauskielet ovat suomi-pohjoissaame ja pohjoissaame-suomi.

Seminaari kuuluu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen STUDIA SÁPMICA -yleisöluentosarjaan, jossa käsitellään saamelaiskulttuuriin ja muihin arktisiin kulttuureihin liittyviä aiheita ja kysymyksiä.

Seminaariin on vapaa pääsy. Kahvitarjoilu! Tervetuloa!

Ohjelma: http://www.sogsakk.fi/hotel/yhteinen/tiedotus/ajankohtaista/OHJELMA_Saamenk%C3%A4sity%C3%B6seminaari.pdf

Norjan puolella on kivaa ohjelmaa tarjolla:

Saamelaisten kansallispäivänä 6.2 järjestetään Neidenin koulun tiloissa juhlatilaisuus, jossa monenlaista ohjelmaa ja kahvittelua juhlapäivän kunniaksi. Tapahtuma alkaa klo 17 Norjan aikaa ja kestää klo 19 asti. Juhlaan on vapaa pääsy!

Keskiviikkona 8.2 klo 18 (Norjan aikaa) Neidenissä on mahdollisuus päästä oppimaan miten kutoa kolttasaamelaismalliset villasukat. Tapahtumapaikkana toimii Café at Grendehus, joka löytyy Neidenin koulurakennuksesta.

Perjantaina 2.3 klo 9.30 (Norjan aikaa) on mielenkiintoinen tapahtuma, jossa aiheena kolttasaamelaisuus ja sen moninainen kulttuuri. Tapahtumassa keskustellaan koltan kielestä, runoillaan, paikalla on myös käsityönäyttely ja tarjolla on kolttasaamelaista ruokaa lounaan muodossa.

Tähän tapahtumaan tulee ilmoittautua! Tapahtuma ilmainen.
Lisätietoa tästä tapahtumasta ja ilmoittautumisesta löytyy sivulta:

http://www.finnlitt.org/?page_id=2215   (<- Kopioi tuo linkki osoitekenttään)

Neidenissä myös koltankielen kurssi 3.-4.3! Kurssi alkaa alkeista ja ilmoittautuminen Neideniin Katharina Bartschille sähköpostiin kaba(at)svk.no

Jo etukäteen elokuva on saanut paljon huomiota mediassa.

Dokumentti oli eilen ennakkokatselussa Rovaniemellä ja Helsingissä. Lapin Kansan arvostelija Saija Holm kirjoittaa sen olevan vahva ja ravisteleva kuvaus teollisesti tuotetun säilykeruoan pitkästä matkasta kaupan hyllylle. Sen kuvaus on oivaltavaa ja tuo tarinaan syvyyttä, jota myös napakka ja tarkka leikkaus tukee.

Helsingin Sanomien Leena Virtasen haastattelussa Katja sanoo, että dokumentin tekeminen on ollut hullun kunnianhimoinen projekti, sillä tämä on vasta hänen toinen pitkä dokumenttinsa vuonna 2007 valmistuneen Huuto tuuleen elokuvan jälkeen.

Säilöttyjä unelmia elokuvan teemana ovat onni ja unelmat. Ne yhdistävät kaikkia ihmisiä asuinpaikasta riippumatta. Dokumentin tekijöille selvisi, että mitä lähempänä alkutuotantoa ihmiset ovat, sitä onnellisempia he ovat.

Katja itse kertoo kolttaradiossa, että elokuvan tekemiseen kului neljä vuotta ja se vei hänet kymmeneen maahan. Monet säilykepurkin ja sen sisällön tekemiseen osallistuneet ihmiset kertoivat aivan avoimesti elämästään. Katjan mielestä koskettavin oli erään haastateltavan lausuma, ettei hän muista elämästään yhtään onnellista hetkeä.

Katja sanoo omien silmiensä auenneen globaalin ruokatuotannon suhteen, jossa raha on se joka ratkaisee. Dokumentissaan hän ei alleviivaa eikä osoittele, vaan antaa puheenvuoron ihmisille ja kuvakerronnalle. Katsojissa hän toivoo elokuvan herättävän kysymyksiä ja keskustelua.

Säilöttyjä unelmia on mukana DocPoint dokumenttielokuvajuhlilla Helsingissä 24.-29.1. Se on saanut monia muitakin festivaalikutsuja mm. Berliinin elokuvajuhlille Culinary Cinema -sarjaan ja Tanskassa se otetaan teatterilevitykseen.

Kurssi on maksuton ja se alkaa Sevettijärven koululla helmikuun 3 pnä klo 17.00. 

Käytännön järjestelyjen takia on tärkeää ilmoittautua kurssille viikkoa ennen sen alkua.
Eila Syväjärvi puh. 040 572 8398 eila...@sogsakk.fi

Näyttely on kiertävä: Helsingin lisäksi se laitetaan esille Harstadissa Norjassa sekä Rovaniemellä ja Inarissa Suomessa. Näyttelyn yhteyteen on tarkoitus järjestää myyntimahdollisuuksia erilaisissa tapahtumissa.

Näyttelyyn tarjottavien käsitöiden tulee olla Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa viimeistään perjantaina 30.3.2012 klo 15.00. Käsitöiden valinta tapahtuu huhtikuun aikana. Valitut työt ovat Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa siihen saakka, kun näyttelyt ovat ohi.

Saamelainen muotoilu on Saamelaisalueen koulutuskeskuksen projekti jossa on yhteistyökumppanina Duodjeinstituhtta Norjasta. Suomen puolen rahoittajia hankkeessa ovat Pohjoiskalotin neuvosto ja Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Norjan puolen rahoitus tulee mm. Duodjeinstitutilta ja Saamelaiskäräjiltä.

Lisätietoja näyttelystä antaa projektipäällikkö Bigga-Helena Magga puh. 044 955 0838.

Kielileiri päättyy huomenna sunnuntaina.

Kovaa poronsarvea on kätevä käsitellä kunnon koneilla. Tässä tulevan kesänäyttelyn “myyntivalttien” aihioita.

Itkosen kirja on perusteos, jota on käytetty apuna muun muassa koltansaamen kirjakielen ja sanakirjojen kehittämisessä.

Julkaisua myy Tiedekirja Helsingissä. Osien yhteishinta on 100 euroa. Erikseen ostettuna I osan hinta on 80 e ja II osan 60 e. Seuran jäsenet saavat kirjat puoleen hintaan.

Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen – hanke on avannut tänään 15.12 uudet nettisivut osoitteessa www.skoltsami.com. Löydät näiltä sivulta yläkulmasta viiden eri lipun alta myös viisi eri kieliversiota, valittavanasi on kielet: koltta, suomi, norja, venäjä ja englanti.

Hanke on Suomen, Norjan ja Venäjän alueella toimiva projekti, jonka tehtävänä on elvyttää ja kehittää kolttakulttuuria sekä koltan saamen kieltä. 2,5 vuotta kestävä hanke toteutetaan vuosina 2010–2012.

Hankkeen toteuttaja on Suomessa Saamelaisalueen Koulutuskeskus. Yhteistyökumppanina on Østsamisk museum Norjan Neidenissä. Löydät uusilta nettisivuilta lisää tietoa hankkeesta ja sen tapahtumista.

Tervetuloa skoltsami.com sivustolle!

Kiljavan leiri kuuluu kahden leirin sarjaan, joista ensimmäinen järjestettiin Sevettijärvellä toukokuussa. Alun perin toinen leiri oli tarkoitus järjestää Nellim–Keväjärvi-alueella, mutta se peruttiin vähäisen osanottajamäärän vuoksi.

Perheleirien järjestäminen kuuluu Saa´mi Nue´ttin vuoden 2011 tavoitteisiin, joihin on määritelty painopisteeksi lapset.

Leirin ohjelma ja ilmoittautumiskaavake löytyvät täältä.

”Marraskuussa pidettiin Neidenin koululla Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen -projektimme järjestämä kolmipäiväinen kurssi, jonka aikana opeteltiin ompelemaan perinteinen kolttanaisen pusero ja sarafaani. Opettajana kurssilla oli Katri Jefremoff Nellimistä.

Kolme Tuulomasta ja Ala-Tuulomasta tullutta naista ompeli yhteisesti perinteisen kolttanaisen asun. Sen avulla he voivat innostaa omien kolttayhteisöjensä naisväkeä tekemään pukuja itselleen.

Marraskuussa Sevettijärvellä alkaneen Saamenpuku ja –asusteet kurssin opettaja Heini Wesslin toi perjantaina oppilaansa vierailulle Neideniin ja lauantaina järjestimme opettaja Venke Törmäsen vetämän avointen ovien päivän helmitöiden merkeissä.”

Nuõrttsääʹmkulttuur pâʹjjel raaji

Taar projektšurr Katharina Bartsch maainast:

”Mij õõʹnim Njauddâm škooulâst skamm-mannust kuurs, koʹst raʹjješ neezzni pihttâz, kuurta da kååut. Kurss piišti koumm peeiʹv da tõn riâššjen leäi Nuõrttsääʹmkulttuur pâʹjjel raaji –projekt. Uʹčteeʹlen meeʹst leäi Katri Jefremoff Njeäʹllmest.

Tuållmest da Vueʹll-Tuållmest leʹjje puättam mieʹldd koumm nezzned, kook raʹjje õhttsiʹžže sääʹmneezzan kuurta da kååut. Tääi veäkka sij vuäiʹtte vuäʹpsted sij peäʹlnn neezzid, što mäʹhtt sääʹmpihttsid kuärat.”

                                                                                       Sniimmâm Katharina Bartsch
Uʹčteeʹlen leäi Katri Jefremoff Njeäʹllmest.

Skamm-mannust aaʹlji Čeʹvetjääuʹrest sääʹmpihttsi kuärramkurss, koon uʹčteeʹl Heini Wesslin da kurssneeʹǩǩ jiõʹlle kõʹllʼjemen Njauddmest mij åʹrnn.

Sueʹvet meeʹst leäi äävai uus peiʹvv, koʹst uʹčteeʹl Venke Törmänen mättʼti peʹssertuâjaid.

Henna leuʹdd esitettiin kymmenen vuotta sitten marraskuussa Tosi tarina -dokumenttien sarjassa TV-1:ssä ensin suomeksi ja seuraavana päivänä koltansaameksi, mikä on historiallista televisio-ohjelmien taipaleella.

Elokuva kertoo kolttien leuʹdd -perinteen siirtymisestä nuoremmalle sukupolvelle. Hennan ukki Elias Moshnikoff ja täti Domna Fofonoff opettavat häntä leuddaamaan. Uutta taitoa voi kokeilla esityksissä amerikkalaisille turisteille, jotka ottavat ihastuneina vastaan välittömän tytön.

Henna on ensimmäisten joukossa yksi niitä harvoja nuoria, jotka ovat opetelleet leuʹddeja. Sittemmin on muutama muukin alkanut leuddata ehkäpä hänen esimerkkinsä rohkaisemana.

Mansikkamaalla mansikat luulevat kevään jo koittaneen runsaiden vesisateiden ja lämpöasteiden vuoksi. Mitenkähän kasvun käy keväällä!?

Puutarhassa pihlaja-angervojen silmut ovat puhkeamaisillaan.

Lumen sulettua orvokit sinnittelevät hengissä ja niissä näkyy yhä elinvoimaisia nuppuja. 11.11.2011. Eipä ole ennen nähty!

Ilmoittautumiset Pigga Keskitalolle (p. 0404197175) e-mail miis...@miisearvi.org.

TERVETULOA  ~  TIÕRVPUEʹTTEM !

Joensuulaiset tutkijat Tero ja Kaisu Mustonen ovat toimittaneet kirjan Eastern Sámi Atlas, Itäsaamen Atlas (2011), jossa kerrotaan osin ennenjulkaisemattomin tiedoin, kuvin ja kartoin kolttien elämästä, historiasta ja maankäytöstä Kuolan niemimaalla. Kirja on syntynyt pitkäaikaisen työn tuloksena arkistoja tutkien, muita tutkijoita haastatellen ja ennen kaikkea kolttia itseään kuullen.  

Itäsaamen Atlas julkistettiin alkuvuodesta Inarissa saamelaismuseo Siidassa, missä yhteydessä myös kolttien kieli- ja kulttuuriyhdistys Saaʹmi Nueʹtt ry kertoi valinneensa kirjan julkaisseen Lumimuutos osuuskunnan vuoden koltaksi 2011.

Itäsaamen Atlas julkistetiin koltta-alueella kesäkuussa 2011 Sevettijärven kesänäyttelyn avajaisissa. Tutkijat Tero Mustonen ja Kaisu Mustonen sekä toimittaja Nils Pajuranta julkistamistilaisuudessa.

Kalevala-seäʹbrr uuʹdi ciistid

Kalevala-seäʹbrr uuʹdi 100-eeʹjj prääʹznǩest Ruäʹvnjaarǥâst juõʹǩǩekksaž ciistid Kekripeiʹvven lååi ooumža, kook lie puârast reâuggam äʹrbbvuõđ ooudeeʹl. Tuʹtǩǩeei Tero da Kaisu Mustonen vuõǯǯu ciist Itäsaamen Atlas -ǩeeʹrj diõtt.

Tuʹtǩǩeei Tero da Kaisu Mustonen Jooǥǥnjääʹlmest lie tuåimtam ǩeeʹrj Eastern Sámi Atlas, Itäsaamen Atlas (2011), koʹst mainstet saaʹmi jieʹllmest Kuâlõõǥǥâst nåkam aaʹššid, koid jeäp leäkku ouddâl teâttam. Ǩerjja lij norrum teâđaid arkiivin, jeeʹres tuʹtǩeejain da säʹmmla lie mainstam tõn vääras.

Sääʹm-muʹzei Siida leäi vuõssmõs päiʹǩǩ, koʹst Itäsaamen Atlas taʹnni čuäʹjteš oummid. Tän õhttvuõđâst saaʹmi ǩiõll- da kultturõhttõs Saaʹmi Nueʹtt iʹlmmti, što Lumimuutos osuuskunta lij vaʹlljuum eeʹjj säʹmmliʹžžen 2011.

Paja on avoinna tiistaista perjantaihin klo 11-18 ja lauantaisin klo 11-16.

Siid tuâjjpõrtt äävai

Čeʹvetjääuʹr škooulâst lij eʹpet äävai siid tuâjjpõrtt, koon lij riâššâm Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs. Siidneeʹǩǩ vuäǯǯa mõõnnâd tok ǩiõtt-tuâjaid tuejjeed da ââʹnned juõʹǩǩnallšem mašinaid. Ouddooumšen toʹben lij Risto Buska, kååʹtt veäǩǩad mašinai ââʹnnmest da muđoi še.

Tuâjjpõrtt lij äävai mââibaargâst piâtnâc räjja čiâss 11-18 da sueʹvtin čiâss 11-16.

Mõõnni ǩiiđ oummu leʹjje korjjemen da raajjmen ǩeâlkaid tuâjjpõõrtâst.

Äänioikeutettuja vaaleissa oli yhteensä 479 henkilöä.

Annettuja ääniä oli 186.

Äänestysprosentti oli 38,8%

Tarkastuslaskennan tulokset:

Keväjärvi – Nellim äänestysalueella annettuja ääniä oli yhteensä 76.

Nro 2 Fofonoff Sergei Kp. 29 ääntä,

Nro 3 Feodoroff Veikko 47 ääntä,

ei hylättyjä ääniä.

Näätämö – Sevettijärvi äänestysalueella annettuja ääniä oli yhteensä 110.

Nro 2 Fofonoff Sergei Kp. 44 ääntä,

Nro 3 Feodoroff Veikko 61 ääntä,

hylättyjä 5 ääntä.

Yhteensä ääniä:

Nro 2 Fofonoff Sergei Kp. 73 ääntä.

Nro 3 Feodoroff Veikko 108 ääntä.

Vaalien perusteella vahvistettiin kolttien luottamusmieheksi kaudelle 1.1.2012-31.12.2014 ehdokas nro 3 Feodoroff Veikko Armas.

Kolttien luottamusmiesvaalien vaalilautakunta.

Kokoonnumme perjantaina 14.10 klo 12 Sevettijärven kyläpajan tiloihin. Mukana myös Saamelaisalueen yritysneuvoja Virpi Jääskö. Samaan aikaan on myös tällä viikolla olleen luukaiverruskurssin töiden näyttely, joihin voi tutustua kurssilaisten johdolla.

Kaikki käsitöistä kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan!

Kahvitarjoilu.

Lisätietoja: Tanja.S 040-7644517

Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen -hanke.

Saaʹmi ouddooumžen juätkk Veikko Feodoroff

Täʹbbe jiõnsteš saaʹmi oudduoummu puõʹtti kooum eeʹjj äigga. Ânnʼjõž ouddooumaž Veikko Feodoroff vuäǯǯai 108 jiõnnâd da Sergei Kp Fofonoff vuäǯǯai 73 jiõnnâd. Jiõnstemprosentt leäi pâi 37 prosentted, čuuʹt vuellǥaž.

Čeʹvetjääuʹr jiõnstempäiʹǩǩ leäi Sääʹmpõõrtâst.

Tuohisormuksen taitokset vaativat tarkkuutta ja täsmällisyyttä, jota opeteltiin aivan kädestä pitäen.

Kun Tytti oppi sormuksenteon niksin, syntyi hetkessä kymmenen sormusta!

Me teimme sen! Jokainen Sevetin koulun oppilas teki itselleen kauniin tuohiropeen, jota kelpaa näyttää muillekin.

Saamelaiskäräjävaaleissa oli 40 ehdokasta, joista valittiin 21 varsinaista ja neljä varajäsentä Saamelaiskäräjille. Heidän toimikautensa kestää seuraavat neljä vuotta 2012-2015. Tänä vuonna vaaleissa oli 5 483 äänioikeutettua ja äänestysprosentti oli noin 49,6.

Saamelaiskäräjät uudistuivat melko radikaalisti, sillä 21 valituiksi tulleista peräti 11 on kokonaan uutta jäsentä. Saaʹmi Nueʹtt toivottaa valituiksi tulleille onnea ja taitoa tehdä hyviä päätöksiä!

Arvioinnin tulokset osoittavat ilmastomuutoksen kielteisten vaikutusten kiihtyneen odotettua nopeammin. Nämä koskettavat pahimmin jo entisestään ylikuormitettuja yhteisöjä. Jo satoja vuosia kestäneen kulttuurien, maaoikeuksien ja hengen murtamisen lisäksi alkuperäiskansat ja muut paikallisyhteisöt joutuvat kantamaan globaalisti aiheutettujen ongelmien seuraukset omilla alueillaan.

Perinteiset sääkalenterit eivät enää pidä paikkaansa, ja tämä muuttaa radikaalisti luontaiselinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä. Kuitenkin juuri tämänkaltaisten yhteisöjen perinteinen tarkka luontotieto tarjoaa pohjan ilmastokriisin kestäville ratkaisuille. Tämän kaltainen tieto tulee nähdä tasa-arvoisena tieteen kanssa.

Kokous huipentui Sevettijärven julistukseen, jossa vaaditaan, että:

-Alkuperäiskansojen sekä perinne- ja paikallisyhteisöjen oikeuksiin, elinkeinoihin ja kulttuureihin kohdistuvat tuhot tulee nostaa osaksi valtioiden välisiä ja kansallisia ilmastopolitiikkaprosesseja.

-Kansallisten hallitusten tulee antaa täysi tuki alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen ohjaamille ilmastonmuutosarvioinneille, jotka tehdään yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

- Erityisesti uuteen teknologiaan perustuviin ilmastokriisin ratkaisumalleja on kehitettävä yhdessä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa heidän oikeuksiaan kunnioittaen ja varovaisuusperiaatetta noudattaen.

Lisätietoja antaa Pauliina Feodoroff puh. 040 736 44 75.

Lisätietoja voi kysyä Pauliina Feodoroffilta puh. 040 736 4475.

Kun kolttakulttuuria aletaan tuntea enemmän, sitä ruvetaan arvostamaan etenkin nykyaikana, jolloin omin käsin tekeminen on taas alkannut kiinnostaa ihmisiä.

Talon perinnepihaan on noussut uusia rakennuksia mm. lammaspuura, joka sai kesällä katon.

Perinnetalon aitan räystään alla kuivuivat kenkäheinäsormaiset.

Vuonna 1915 suoritettujen kaivausten yhteydessä poistettiin Neidenin Pyhän Yrjön kappelin viereiseltä, kolttasaamelaiselta hautausmaalta 94 kolttasaamelaisen vainajan ruumiit. Vainajien luita on säilytetty siitä asti Oslon yliopiston anatomian instituutissa, jossa sen ajan hengen mukaan tutkittiin mm. sitä, ovatko saamelaiset yhtä kehittyneitä kuin muu valtaväestö. Kolttaväestö onkin kokenut tämän erittäin surulliseksi ja alentavaksi teoksi ja siksi vainajien jäännösten palauttamista takaisin omille sijoilleen onkin haluttu jo pitemmän aikaa. Helmikuussa 2008 Oslon yliopiston lääketieteellisen instituutin hallitus teki yliopiston puolesta ehdotuksen kaikkien 94 kolttavainajan jäännösten palauttamisesta. Ja eilen – hieman vajaa sata vuotta myöhemmin – järjestettiin nämä historialliset hautajaiset, jossa uudelleen haudattiin kolttasaamelaisten jäänteet.

Juhlapaikalla oli näytteillä Sevettijärven alueen käsityöläisten perinteisiä kolttasaamelaisia käsitöitä.

Kuvat: Tanja Sanila

Pienikuvakavalkadi kertokoon esineistöstä:

Etualalla yamalilainen sani, nahkainen suopunki ja hevosen häntäjouhista tehty sääskihuisku.

Neljästä nahkasuikaleesta punottu suopunki, jossa kielan muoto on hieman erilainen kuin meillä.

Pieni näyttelyvieras kokeili tytön takkia ja taidokkaasti koristeluja kenkiä.

Pitkävartisen karvakenkien suussa on taidokas erivärisistä poronkoipinahoista ommeltu koriste.

Hupullinen umpipeski, malitsa, jossa karvapuoli on sisäänpäin ja hihansuissa ovat kiinni karvakintaat on poronhoitajien työpuku tundralla.

Koristeellinen laukku.

Muutkin pohjoisen kansat käyttävät laukkujen koristelussa helmiä, vaikka kuviot ovat jokaisessa kulttuurissa erilaiset.

Tuohinen astia, jonka sanka on punottu hevosen häntäjouhista.

Tuohirasia on ommeltu hevosen häntäjouhella eikä juurella kuten meillä.

Lapin yliopiston Arktinen keskus järjestää pienen näyttelyn ”Poronhoito: Yhteinen talous – samanlaiset ja erilaiset käytännöt” keskiviikkona 21.9. klo 15.00-18.00 Sevettijärven kyläpajan tiloissa.
Edellisellä vierailullamme Sevettijärvellä olimme hyvin inspiroituneita yhteisön omaan kulttuuriinsa liittyvistä toimista sekä kiinnostuksesta poronhoitoon muilla pohjoisilla alueilla. Osallistumisemme koltansaamen kielen peruskurssin toiseen osioon on hyvä mahdollisuus näyttää sevettijärveläisille meidän pieni, yksityinen esinekokoelmamme eri puolelta Venäjän poronhoitoaluetta.

Kokoelmassamme on esineitä mm. Kuolan saamelaisilta, Euroopan nenetseiltä ja Yamalin niemimaan nenetseiltä. Esillä on käsintehtyjä esineitä, joita poronhoitajakansat käyttävät joka päivä tundra-, metsä- ja vuoristoalueilla. Näyttelyssä vierailevat voivat kokeilla nenetsiporonhoitajien talvella käyttämää työtakkia, malitsaa. Kokoelmissamme on myös poron eri osista tehtyjä kenkiä, laukkuja, leluja sekä muita käsin tehtyjä esineitä, esimerkiksi hevosen häntä, jota käytetään sääskisuojana. Mukanamme on jopa mammutin torahampaan pala.

Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! Tarjolla on myös pullakahvit.

Anna Stammler-Gossmann ja Nuccio Mazzullo
Antropologian tutkimusryhmä
Arktinen keskus, Lapin yliopisto

Yhteistyössä:

Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen – hanke

Kolttakulttuurisäätiö

Kolttien kyläkokous

Sevettijärven päiväpalvelu

Kun Sevettijärven kurssilaiset etsivät materiaalia, huomattiin, ettei täällä kasva kuusia, joita olisi tarvittu sanin runko-osiin. Mestari hyväksyi kuitenkin kuusen tilalle haavan, joita onneksi löytyy Sevetinkin korkeudelta. Sanin muihin osiin käytetään koivua.

Saani aunnâz škooul šeelljast. Pållaz lie soojtem-muõr vueʹlnn.

Saankurss Čeʹvetjääuʹrest

Čeʹvetjääuʹrest räʹjje saanid. Uʹčteeʹlen lij määstar Viktor Filippov Luujääuʹrest, kååʹtt lij jååttam 25 eeʹǩǩed luâđast puõcceezvuiʹm da tåbdd saanid puârast. Tõn mâŋŋa ko son luâmmji sieʹljes, suʹst feʹrttai uʹvdded puõcceez suu viiʹllji hoiddu. Jiõčč son lij ââʹn uʹčteeʹlen Luujääuʹr ämmatškooulâst, koʹst son puõđi miʹjjid mättʼted. Son lij komi-ooumaž da maainast jiiʹjjes jieʹnnǩiõlin da ruõššâs, leäʹša ij säämas.

Saani aunnsen ââʹnet kuõzz da sueʹjj. Tõt pâi lij hueʹnn, ko tääiʹben jie leäkku kuõzz. Määstar leäi kuuitâǥ tõn miõlâst, što kuõzz sââʹjest vuäitt puârast ââʹned suuʹv. Tõk kâʹl käuʹnnje tääiʹben.

Uʹčteeʹl Viktor Filippov čuäjat, što täʹst âlgg võl saanjueʹlj viõrrâd.

Ko saan lij raajjâm vueʹlnn, taarbšet määŋgnallšem tuärjjõsmuõr.

Keskiviikkona startanneelle koltankielen peruskurssille on osallistunut yhteensä 13 innokasta opiskelijaa. Opettajana kurssilla toimii Tiina Sanila-Aikio. Tässä kuvaa torstai iltapäivältä, kun kurssilaiset tutustuivat toiveikkaina substantiivien taivutukseen.

Autottomat nellimläiset, suurin postiauton käyttäjäryhmä, etupäässä vanhempi väki oli tyrmistynyt. Miten nyt elämä järjestyy, kun kauppakin on sulkenut ovensa lopullisesti? Mistä evästä, entä apteekkiasiat?

Apuun tulee onneksi Inarin kunta, joka käynnistää asiointiliikenteen Nellimistä Ivaloon. Se tulee olemaan aluksi kokeiluluontoinen alkaen 14.9. ja jatkuen aina keskiviikkoisin vuoden loppuun saakka, päätti kunnanhallitus maanantaisessa kokouksessaan.

Kunnan avustuksella Ivalon taksit hoitavat ajon ja asiakas maksaa vain linja-autokyydin verran. Kokeilun tarkoituksena on tutkia, paljonko Nellimin reittiä käytetään.

 Aika näyttää millaisia kulkijoita nähdään tulevaisuudessa Nellimin tiellä. Kuva vuodelta 2008.

Ohjelmassa oli saunomista, nuotanvetoa sekä tulistelua. Mukana järjestelyissä olivat myös Rajatonta hoivaa – hanke, Kolttakulttuuri yli rajojen – hanke, Kolttien kyläkokous ja Sevettijärven päiväpalvelu.

Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa, tuumi pikku Pietu, joka Heini-äitinsä kanssa seurasi hymyhuulin nuottaamista.

Nuorempi väki oli innokkaasti mukana vetämässä nuottaa rantaan.

Saalista saatiin mukavasti ja joukossa oli muutamia ihan hyvänkokoisia siikoja.

Kyllä kelpasi saunan jälkeen istuskella tulilla ja odottaa vesi kielellä, että pääsee nauttimaan tuoreesta rantakalasta ja pannukahvista.

Kuvat Saija-Riitta Sadeoja

Tapahtuman taustalla on tapahtuma vuodelta 1915, jolloin Oslon yliopisto suoritti kaivauksia Neidenin alueella. Tällöin kaivausten yhteydessä Neidenin hautausmaalta poistettiin 94 kolttasaamelaisen vainajan jäännökset ja ne säilöttiin liki sadaksi vuodeksi Norjan anatomian instituuttiin, jossa niitä säilötty tähän päivään saakka.

Seremonia alkaa sunnuntaina 25. päivä Neidenin hotellilla, jossa tiedotetaan tapahtuman taustoista ja siihen osallistuneista tahoista. Oslon yliopisto luovuttaa arkut Neidenin kolttasaamelaisen väestön edustajille sekä Pyhän Yrjön kappelin ortodoksiselle seurakunnalle.

Tämän jälkeen järjestetään kirkollinen kulkue hautausmaalle, johon on sijoitettu 91 arkkua, ja jonne paikallisen kolttaväestön edustajat kantavat viimeiset 3 arkkua. Arkut lasketaan hautoihinsa ja peitetään. Tämän jälkeen pidetään jumalanpalvelus, jonka johtaa arkkipiispa Gabriel av Komana, Pyhän Yrjön kappelin johtaja, sekä kutsutut ortodoksisen kirkon edustajat Suomesta ja Venäjältä.

Tapahtuman päätteeksi hotellissa järjestetään tarjoilua ja kulttuuriohjelmaa.

Sääʹmpiârrji ǩiõll-leirr 16.-18.9. Njeäʹllmest

Saaʹmi Nueʹtt rõ da Nuõrttsääʹmkulttur pâʹjjel raaji –haʹŋǩǩõs jie vueiʹt riâššâd Njeäʹllem sääʹmpiârrji ǩiõll-leeir 16.-18.9., ko vuässõõttâmiʹlmmtõõzz jie puättam nokk iʹlmmtõõttâmääiʹj seʹst.

Lââʹssteâđ | Lisätietoja

Tiina Sanila-Aikio
ǩiõlltuâjjlaž | kielityöntekijä

Nuõrttsääʹmkulttur pâʹjjel raaji –haʹŋǩǩõs
Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen –hanke
tiina.sanila-aikio(at)sogsakk.fi

Saaʹmi ouddoummu vaali võboršeeʹǩǩi piijjmuš puuʹđi

Vaal-luʹvkååʹdd sååbbar puuʹti nuʹtt čiâʹss veeʹrd mââiårra da vuäǯǯaim kueʹhtt võboršeʹǩǩed ouddoummu vaali vääras: Sergei Kp Fofonoff (nââmar 2) da Veikko Feodoroff (nââmar 3). Vaalin jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩ lie 478 säʹmmližžed. Ouddoummu vaal ââʹnet kålggmannust.

Naisten saunavuoro 14.00–16.00

Miesten saunavuoro klo 16.00–18.00

Saunatarvikkeet mukaan! Tervetuloa!

Menossa mukana / yhteistyössä:

Rajatonta hoivaa – hanke

Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen – hanke

Kolttien kyläkokous

Sevettijärven päiväpalvelu

Ilmoittautumiset 7.9. mennessä: siiri.jomppanen(at)samediggi.fi, puh 010 839 3111 tai outi.paadar(at)samediggi.fi, puh 010 839 3119

Saamelaiskäräjien järjestämän seminaarin aiheena on saamen ja maorin kielen elvyttäminen ja voimistaminen. Seminaari on osa opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämää saamen kielen elvyttämisohjelmaa ja tukee sen suunnittelua ja toteuttamista. Elvyttämisohjelman tavoitteena on kehittää ja ylläpitää saamen kieliä sekä palauttaa kieli sen menettäneille saamelaisille sekä tehdä kielestä saamelaisyhteisöä kannatteleva kieli.

Tavoitteena on tuoda esille Uudessa Seelannissa asuvan alkuperäiskansan, maorien kielen elvyttämis- ja voimistamistoimenpiteitä. Maorin kieli sai virallisen aseman ennen saamen kieltä vuonna 1987. Maorien kielipesä ja muut elvyttämishankkeet ovat saaneet aikaan hyviä tuloksia. Sen vuoksi on korkea aika saada kuulla maorien itsensä kertomana muun muassa maorin kielen uusimmasta hankkeesta nykyaikaisen teknologian käyttämisestä maorin kielen elävöittämiseksi. Seminaarissa kuullaan myös inarinsaamen elvyttämishankkeista ja niiden tuloksista.

Lisää tietoja seminaarista:
http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=494&Itemid=39&lang=finnish

Sevettijärven kielipesässä villankäsittelyn teemaviikko muutama vuosi sitten. Myös koululaiset voivat tulla mukaan kielipesän toimintaan iltapäivisin. Matleena Fofonoff on tullut vierailemaan ja kertoilemaan villasta.

Seminaar sääʹm da maori ǩiõli jeäll’tumuužžâst riâžžât Heʹlssnest 13.9. čiâss 9.00 – 15.00 Eduskunta Pikkuparlamenttist, jååʹttemaddrõs Arkadiankatu 3.

Seminaaʹre âlgg iʹlmmtõõttâd 7.9. mõõneeʹst: siiri.jomppanen(at)samediggi.fi, 010 839 3111 leʹbe outi.paadar(at)samediggi.fi,  010 839 3119

Sääʹmteʹǧǧ reäšš seminaar Heʹlssnest da tõn teemmen lij sääʹm- da maori ǩiõli jeälltumuš da veâhssumuš. Seminaar lij bieʹǩǩ mätt’tõs- da kultturministeria altteem sääʹmǩiõl jeälltemprograamm da tuärjjeed tõn plaanumuužž da čõõđtumuužž. Jeälltemprograamm täävtõssân lij ooudâsviikkâd da ooudâsjuäʹtǩǩed sääʹmǩiõl di maaccted mååusat sääʹmǩiõl säʹmmlaid, kook liâ tõn mõõntam di tuejjeed ǩiõlâst sääʹmõhttsažkååʹdd kuõʹddi ǩiõll. 

Täävtõssân lij puʹhtted ouʹdde Ođđ Seelaantâst jälsteei alggmeer, maorneeʹǩǩi ǩiõl jeälltem- da veâhsseemtuåimid. Maori ǩiõll vuäǯǯai veerjlaž staattuuzz ouddâl sääʹmǩiõl eeʹjjest 1987. Maorneeʹǩǩi ǩiõllpieʹss da jeeʹres jeälltemhaʹŋǩǩõõzz liâ oʹnnstam puârast. Tõn diõtt lij äiʹǧǧ kuullâd maorneeʹǩǩi jiijjâz mainstumužžid maori ǩiõl aivv ođđ haʹŋǩõõzzâst da ânn’jõžäiggsaž teknologii âânnmõõžžâst maori ǩiõl jeälltem diõtt. Seminaarâst kuulât še aanarsääʹmǩiõl jeälltemhaʹŋǩǩõõzzin da tõi äiggavuäǯǯmõõžžin. 

Lââʹss teâđaid seminaar pirr:
http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=494&Itemid=39&lang=nuortta

Pihlajanmarjat alkavat pikkuhiljaa punertaa. Kuljemme vääjämättä talvea kohti.

Alkukesän runsaat sateet saivat koivun ruostesienet lisääntymään vauhdilla. Kun sitten tuli lämmin, kuiva kausi, itiöt levisivät tehokkaasti tuulen mukana ympäriinsä. Nyt monin paikoin Pohjois-Lapissa näyttää siltä kuin ruska olisi alkanut, vaikkei olekaan. Suurin osa muista lehtipuista on vielä vihreinä, mutta koivut ovat kellastuneet ja osin jo pudottaneetkin lehtensä. – Normaalisti Sevettijärven korkeudella ruska alkaa vasta syyskuussa ja on hehkeimmillään kuun puolivälissä.

Pihakoivujen lehdet peittävät nurmen paksuna mattona, vaikka ollaan vasta elokuussa.

Lieneekö tämä merkki ilmaston muuttumisesta?!

”Jokainen ihminen innostuu joskus. Jonkun innostus kestää kolmekymmentä
minuuttia, jonkun kolmekymmentä päivää, mutta se jonka innostus kestää
kolmekymmentä vuotta, menestyy elämässä.”

(Roomalaiskatolinen maallikko)

 
Sinullakin on nyt tilaisuus innostua sarven, luun, puun ja muun veistoon!

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Sarvesta ytimeen –hanke ja Kolttakulttuuria yli rajojen -hanke järjestävät yhteistyössä Sevettijärven kyläpajassa sarvi- ja luuveistostyöpajan.

 
Työpajan ohjaajana toimii lumen-, jään- ja sarvenveistäjä Jaakko Paajanen
Enontekiöltä. www.sarvijaakko.com

 
Työpajassa käytämme luonnonmateriaaleja, jotka jo itsessään ovat taidetta,
kuten sarvea, luuta, mutta kokeilemme myös muita materiaaleja kuten kynsiä,
kalan nahkaa, sisnaa, pahkaa, männyn kaarnaa ehkä jäätäkin.
Muotoilulla näistä saadaan yksilöllisiä koruja, koriste-esineitä tai näyttäviä
kokonaisuuksia, jotka eivät koskaan ole samanlaisia. Tekniikkana käytetään
pääsääntöisesti kolmiulotteista korkokaiverrusta ja työvälineinä pieniä kaiverrustalttoja ja mikroporia, mutta myös perinteisiä sarventyöstövälineitä.

 
Tarjoamme sinulle paikkaa työpajassa. Voit olla taiteilija, muotoilija, yrittäjä,
kalastaja, poromies, opiskelija, opettaja, kovien tai pehmeiden materiaalien
taitaja tai muuten kiinnostunut…. Työpajaan mahtuu yhteensä 12 osallistujaa
Työpajaan osallistuminen maksaa majoittujilta 80 € ja muilta 40 €.

 
Osallistumismaksu (40 €) sisältää tarvittavat materiaalit työpajassa, työskentelyn pajatiloissa sekä opetuksen, osallistumismaksu (80 €) sis. lisäksi majoituksen lomakylässä. Matkat ja ruokailut ovat omakustanteisia. Inarista
pyrimme järjestämään yhteiskyydin Sevettijärvelle.

 
Ilmoittautuminen viimeistään 30.9.2011 mennessä sähköpostitse.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

Sarvesta ytimeen –hanke, Kikka Laakso, puh. 040 723 1078
kikk...@sogsakk.fi
Kolttakulttuuria yli rajojen –hanke, Tanja Sanila, puh. 040-764 4517
tanj...@sogsakk.fi

KOLTANSAAMEN KIELEN INTENSIIVINEN PERUSKURSSI (ALKEISKURSSI) 1 OV

Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen –hanke järjestää koltansaamen kielen intensiivisen peruskurssin Sevettijärvellä 7.9.2011 alkaen. Kurssi on osallistujille maksuton.

Tavoitteet

Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet käyttää koltansaamea erilaisissa arkielämän viestintätilanteissa. Opintojakson aikana harjoitellaan ääntämystä, perehdytään koltansaamen ydinkielioppiin sekä tutustutaan päivittäiseen arkirutiineihin liittyvään sanastoon. Kurssin aikana keskustellaan päivittäiseen elämään liittyvistä aiheista sekä kirjoitetaan yksinkertaisia tekstejä.

Sisältö

Opintokokonaisuus sisältää erilaisia luku-, kirjoitus- ja ääntämisharjoituksia, kielioppia, tekstin- ja kuullunymmärtämiseen liittyviä harjoituksia sekä sana- ja kurssikokeet.

Paikka, aika

Kurssi alkaa Sevettijärven kyläpajassa ke 7.9.2011 klo 9-14.45.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen opettajalle 5.9. mennessä.

Opettajana toimii Tiina Sanila-Aikio

puh. 040 725 2585

e-mail tiina.sanila-aikio(at)sogsakk.fi

Opetusajankohdat, aikataulu

Kurssin kesto (1 opintoviikko/40 oppituntia) koostuu 20 tunnista lähiopetusta ja 20 tunnista itsenäistä työskentelyä. Osa itsenäisestä työskentelystä tapahtuu kurssipaikalla.

Opetusajankohdat ovat 7.-9.9. ja 21.-22.9.

Opetuksen aikataulu

09.00 – 10.30

10.30 – 11.00 lounas

11.00 – 11.45

11.45 – 12.00 tauko

12.00 – 12.45

12.45 – 13.00 kahvitauko

13.00 – 13.45

13.45 – 14.00 tauko

14.00 – 14.45

Kurssimateriaalit

Kurssimateriaali jaetaan kurssilla. Kurssin aikana tarvitaan lisäksi seuraavia kirjoja, jotka opiskelija hankkii itse:

Suomi – Koltansaame sanakirja

(Pekka Sammallahti ja Jouni Mosnikoff, 1991, Girjegiisá oy, Ohcejohka)

Pieni koltansaame – suomi sanakirja

(Jouni Mosnikoff ja Pekka Sammallahti, Uʹcc sääʹm – lääʹdd sääʹnnǩeârjaž, 1988, Jorgaleaddji oy)

Koltansaamen koulukielioppi

(Jouni ja Satu Moshnikoff, Eino Koponen, Koltansaamen koulukielioppi, 2009, Saamelaiskäräjät)

Kirjoja voi hankkia Sámi Duodji ry:n verkkokaupasta (www.samiduodji.com).

Lavalta kipattava sora tasoitetaan heti. Koska hiekkavarasto on Jääjärvellä saakka, kuorma-autot ajavat lisälavan kanssa, joten työ joutuu.

Prosessi etenee niin että vanhan öljysoran päälle ajetaan soraa, joka sitten rouhitaan entisen päällysteen sekaan. Sen päälle ajetaan lisää soraa ja hiekkaa, ja ne jyrätään tiiviiksi. Lopullisen silauksen tielle antaa uusi öljysorapinnoite.

Sopu tilaa antaa: muu liikenne puikkelehtii työkoneiden ja hiekka-autojen välissä. Malttia kuitenkin tarvitaan. Viime viikolla eräs norjalainen auto oli lähtenyt ohittamaan mutkassa täyslastista hiekka-autoa. Mutkan takaa putkahti vastaan tyhjä kuorma-auto, joka nippa nappa onnistui väistämään vastaantulijaa pientareelle. Henkilöauto ja näiden kahden massiivisen ajoneuvon väliin ja sen kyljet rytistyivät, mutta onneksi henkilövahingoilta säästyttiin.

Tänään paikkausprosessi on edennyt kylän kohdalle ja jyrä täristelee niin, että tienvarren talojen ikkunat tärisevät. Ensi viikolla on vuorossa päällystystyö. Sen jälkeen onkin sitten mukava huristella kylille tasaista tietä pitkin!

Leirien tavoitteet

Kielileirien tavoitteena on järjestää koltansaamenkielistä toimintaa lapsiperheille, kerätä yhteen kolttasaamelaislapsia ja vahvistaa heidän kieli- ja kulttuuritaitojaan sekä saamelaisidentiteettiään, vahvistaa koltansaamen kielen asemaa perheiden kotikielenä, ohjata perheitä ja antaa neuvoja kielikasvatuksessa, antaa neuvoja ja motivaatiota vanhemmille kielen oppimiseen sekä luoda tukiverkosto kielikasvatukseen.

Osallistuminen

Leirien kohderyhmänä ovat kolttasaamelaiset, koltansaamen kielen oppimiseen motivoituneet lapsiperheet, joissa on alle 15-vuotiaita lapsia. Leirit ovat perheille maksuttomia. Perheet huolehtivat itse matkajärjestelyistä sekä –kuluista.

Ohjelma

Nellimin leirin pääteema on valmistautuminen talven varalle. Leirillä järjestetään koltansaamenkielisiä työpajoja, jotka ovat perheille yhteisiä tai suunniteltu eri ikäryhmille. Jos toiminnan täyteisten päivien päätteeksi vanhemmilla on vielä voimia, on vanhemmilla mahdollisuus keskustelu- tai opetushetkiin. Ohjelmassa otetaan huomioon eritasoiset kielen osaajat.

Rahoittajat

Leirin rahoittajat ovat Saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvosto sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen hallinnoima Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen –hanke.

Tervetuloa osallistumaan kolttasaamelaisperheiden kielileirille Nellimiin 16.-18.9.2011!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 2.9.2011 mennessä

tiina.sanila-aikio(at)sogsakk.fi

Sääʹmpiârrji ǩiõll-leirr 16.-18.9.

Saaʹmi Nueʹtt rõ da Nuõrttsääʹmkulttur pâʹjjel raaji –haʹŋǩǩõs reäʹšše õõutveäkka kueʹhtt ǩiõll-leeir sääʹmpiârrjid. Vuõssmõs leirr leäi Čeʹvetjääuʹrest 27.-29.5.2011. Nuuʹbb leeir riâžžât Njeäʹllmest 16.-18.9.2011.

Leeiri täävtõõzz

Ǩiõll-leeiri täävtõssân lij riâššâd tuåimmjumuužž päʹrnnpiârrjid säämas, noorrâd õʹhtte sääʹmpäärnaid da nââneed sij ǩiõll- da kulttursilttõõzzid di sääʹmidentiteett, nââneed nuõrttsääʹmǩiõl staattuuzz piârrji dommǩiõllân, vuäʹpsted piârrjid ǩiõllpeâmmʼmumuužžâst, uʹvdded vuäʹppõõzzid da motivaatia puärrsid kiõl mättjumuʹšše di raajjâd tuärjjeemsääiʹm ǩiõllpeâmmʼmumuʹšše.

Vuässõõttmõš

Leeiri täävtõsjoukkân lie päʹrnnpiârri, kook haaʹlee mättjed nuõrttsääʹmǩiõl, da koin lie vuâlla15-ekksa päärna. Leeir lie määuʹsteʹm piârrjid. Piârri hoiʹddje jiiʹjjez reissjemplaanid da –kuulid.

Programm

Njeäʹllem leeir väʹlddteemmen lij valmstõõttâm tääʹlv vääras. Leeirest riâžžât sääʹmǩiõllsaž tuâjjpõõrtid, kook lie piârrjid õhttsa leʹbe lie plaanuum jeeʹres ââʹǩǩjooukid. Jõs puärraz vuäiʹtte veâl jeäʹǩǩääi, seeʹst lij vuäittmõš mainstem- leʹbe mättʼtõõttâmpooddid. Prograammâst vääʹldet lokku jeeʹresnallšem ǩiõl siltteejid.

Teäggteei

Leeir teäggteei lie Sääʹmteʹǧǧ, Sámiráđđi da Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz vuâlaž Nuõrttsääʹmkulttur pâʹjjel raaji –haʹŋǩǩõs.

Pueʹtted tiõrvân vuässõõttâd sääʹmpiârrji ǩiõll-leirra Njeällma 16.-18.9.2011!

Lââʹssteâđ da iʹlmmtõõttmõõžž 2.9.2011 mõõneeʹst

tiina.sanila-aikio(at)sogsakk.fi

Edellinen suuri sopulivaellus oli 1969-70. Muistan, miten silloin Sevetin koulun asuntolan jauho- ja kuivamuonavarasto, jonne jo oli hankittu talviset ruokatarpeet, joutui syksyllä sopuleiden tärvelemäksi. Siinä olikin asuntolanhoitaja lujilla hankkiessaan uuden talvivaraston ja keksiessään sille sopuliturvallisen säilytyspaikan.

Silloin joka kiven kolosta ja männyn juuren alta hyökkäsi agressiivinen, rähisevä pikkuotus. Luonnossa oli turvallisinta liikkua kumisaappaat jalassa ja marjastaessa tömistellä, ennen kuin työnsi kätensä varpujen sekaan. – Vielä ei sopuleiden määrä ole yltänyt edellisen suurvaelluksen tasolle, mutta noussee syksyn myötä.

Myyrät riesana

Myyriäkin on viime talven ja kevään aikana alkanut vilistellä joka puolella. Miten käynee kotiviljelijöiden perunasadon? Nousevatko pellosta vain tyhjät varret, kuten on parina aikaisempana myyrävuonna käynyt. Porkkanat kasvavat meillä nyt suojassa sementtikivijalkaisessa kasvihuoneessa, jotta niitä saisi itsekin napostella. Sen sijaan melkein jokaisesta avomaan kypsästä mansikasta on jo joku käynyt maistelemassa.

Petolinnut

Vielä ei ole havaittavissa petolintujen tai pöllöjen lukumäärän kasvua, mutta se näkyneekin vasta ensi vuonna. Tämän kesän poikastuotanto lienee hyvä johtuen ruuan runsaudesta.

Kalastus on ollut ja on edelleenkin tärkeää koltille. Videosta näkee juomustelua eli pyyntiä jäänalusverkoilla Suonikylässä.

Viime kesänä Perinnetalo esitteli kolttien helmitöitä, mutta tänä kesänä siellä on työnäytöksiä perinteisten juuritöiden tekemisestä.

Asuessaan Petsamossa luonnon keskellä, kaikki mitä tarvttiin tehtiin itse ja materiaalit hankittiin luonnosta. Männyn ja koivun juuret sopivat monenlaisiin käyttöesineisiin esim. sokerikot ja laukunpohjat sekä nuottien ja verkkojen pauloiksi.

Perinnetaloon voi tutustua syyskuun 25 päivään saakka joka päivä klo 9 – 17.

Käsityömestari ja kulttuuriopas Matleena Fofonoff tekee männyn juuresta perinteistä kolttien sokerikkoa.

Näyttelyä rakenneltiin kesäkuussa ja juhannuksen jälkeen pidettiin juhlalliset avajaiset. Vaikka avajaisista ei suuremmin ilmoiteltu, paikalle kokoontui runsas viisikymmentä vierasta.

Avajaispommakkimaljat kohotettiin näyttelyn kunniaksi. Mukana olevia virallisia tahoja edustivat vasemmalta alkaen Tanja Sanila, Marja Suojoki-Gauriloff ja Veikko Feodoroff. Kuvassa mukana myös Oskari Sanila sekä median edustaja Nils Pajuranta.

Avajaisten yleisö tutki mielenkiinnolla näyttelyn antia, jota on sittemmin kesän mittaan vielä täydennetty.

Avajaispäivänä julkistettiin Tanja ja Katja Sanilan kirja, joka kertoo valokuvin keväällä päättyneen käsityökisällin osatutkinnon kurssiannista, jota Kolttakulttuurisäätiön asiamies Marja Suojoki-Gauriloff esittelee.

Itä-Saamen Atlas julki koltta-alueella

Ensi esittelynsä koltta-alueella sai myös kirja Eastern Sámi Atlas, Itä-Saamen Atlas, josta sen tekijät Tero ja Kaisu Mustonen olivat tulleet kertomaan. Kirja on toistaiseksi englanninkielinen, mutta on toiveita, että siitä saataisiin tiivistelmät sekä suomeksi että koltaksi.

Illalla pidettiin Atlas-seminaari, jossa Mustoset kertoivat tiiliskiven kokoisessa kirjassaan olevista kartoista ja kuvista. Materiaali on suurimmalta osaltaan ennen julkaisematonta, arkistoista ja yksityisistä kokoelmista kerättyä aineistoa, jolla on suuri merkitys kolttakansalle. Sen avulla nuorempi kolttasukupolvi saa paljon tietoa juuristaan ja alkaa ymmärtää uudella tavalla esivanhempiensa elämää ja luonnon merkitystä sille.

Petsamon alueen kolttien asuinalueiden kartat kiinnostivat ja niistä kekusteltiin vilkkaasti.

Näyttely on ollut nyt auki muutaman viikon ja päivittäinen kävijämäärä pyörii kahdenkymmenen molemmin puolin. Nähtävänä on sekä modernia että perinteistä käsityötä. Esillä on myös Ahti Vuotin keväällä Kolttakullttuurisäätiölle lahjoittama kolttien perinteisten tuohiesineiden kokoelma, jonka toivotaan innostavan tuohityötaitojen elvyttämisessä.

Kolttaraanuperinne tutuksi

Näyttelyssä voi seurata kolttaraanun kutomista perinteisissä pystykangaspuissa. Raanumestarina toimii Nasti Sverloff.

Kenties pääsee itsekin kokeilemaan raanun kudelangan kiertämistä värttinällä. Kuten tässä Minna tekee Nastin opastuksella.

Käsityönäyttelyyn voi käydä tutustumassa elokuun 28 päivään saakka maanantaista lauantaihin klo 11-17. Tervetuloa katsomaan!

Paatsjoen laulut – Pââšjooǥǥ laulli (1988) oli hänen ensimmäinen kirjasensa ja se ilmestyi myös äänikirjana. Siinä on sekä runoja että kertomuksia, joiden kirjailija sanoo tulevan kaukaa Petsamon Suonikylän ajoilta. Kymmenen vuotta myöhemmin (1998) ilmestyi hänen koltankielinen runokirjansa Jânnam muttum nuuʹbbioori, joka julkaistiin suomeksi v 2008 nimellä Maa muovattu toisin päin, johon kuuluu myös äänikirja. Vuonna 2004 ilmestyi tarinakirja Vuäʹmm Jeeʹelvueiʹvv, joka ilmestyi suomenkielisenä v 2008 Vanha Jäkäläpää –nimisenä. Siihen kuuluu myös kaksi cd-levyä, joilta tekstin voi kuunnella. Apurahojen turvin Kati-Claudia Fofonoff kirjoitti kirjan Suonikylän poluilta (2009), joka ilmestyi Tarja Sanilan kuvittamana ja Davvi Girjin kustantamana koltaksi nimellä Suõʹnnʼjel pälggsin v 2010. Suomenkieliseen kirjaan kuuluu myös kolmen cd:n äänikirja. Kirjailijan viimeiseksi teokseksi jäi historiallinen romaani Seidan kirous (2010), jota hän oli alkanut kääntää koltansaameksi, mutta se työ jäi häneltä kesken.

Kati-Claudia Fofonoff käänsi v 2005 koltansaameksi Antoine de Saint-Exupéryn klassikkokirjan Pikku prinssi, joka sai koltankieliseksi nimekseen Uʹcc priinsâž.

Vuonna 2010 Saamelaisneuvoston kulttuurilautakunta myönsi Kati-Claudia Fofonoffille 20.000 euron työskentelyapurahan koltankielisen romaanin Seidan kutsu kirjoittamiseksi. Aiempina vuosina hän oli saanut eri tahojen pienempiä apurahoja kirjallisen työskentelyn tukemiseen.

Taidokkaasti sanoilla maalaillen Kati-Claudia Fofonoff loihtii teksteillään eteemme entisajan kolttaelämää. Kirjojen välityksellä avautuu nuorille kolttalukijoille uudenlainen ikkuna heidän vanhempiensa ja esivanhempiensa elämään, asuinympäristöön ja tapoihin. Kolttakansa kokee hänen poismenonsa suurena menetyksenä.

 
Snimldõk: Davvi Girji 2004

Kati-Claudia Fofonoff lij mõõnnâm tunâlmma

Odinakai sääʹmǩiõllsaž ǩeʹrjjneǩ da tivttneǩ Kati-Claudia Fofonoff mõõni tunâlmma 12.6.2011. Son leäi šõddâm Âʹvvlest 8.12.1947 vääin mâŋŋa evakkoääiʹj. Siõm niõđžen son jälsti Njeǯǯjääuʹr reeddast. Toʹben son jooʹđi pukvessa Lääʹddjânnmest, leâʹša puõʹđi mââimõsân mååust Âʹvvla, koʹst son ǩeʹrjjti mââimõs ǩiiʹrjeez.

Paatsjoen laulut – Pââšjooǥǥ laulli (1988) leäi suu vuõssmõs ǩeerjaž da tõt iʹlmstõõvi jiõnnǩeʹrjjen še. Tän ǩeeʹrjest lie tiivt da mainnâz, kook puäʹtte kuʹǩǩen Peäccam Suõʹnnʼjelsiid ääiʹjin. Lååi eeʹǩǩed mõõni da suu nuʹbb sääʹmǩiõllsaž tivttǩeʹrjj Jânnam muttum nuuʹbbioori (1998) šõõddi maailma. Tõt iʹlmstõõvi lääddas eeʹjj 2004 da nõmmân leäi Maa muovattu toisin päin. Tõzz še kooll jiõnnǩeʹrjj. Eeʹjj 2004 iʹlmstõõvi maainâsǩeʹrjj Vuäʹmm Jeeʹelvueiʹvv, koon nõmm lääddas leäi Vanha Jäkäläpää (2008). Tõzz kuʹlle kueʹhtt cd-bliinned, kooi âʹlnn vuäitak kuvddled teeʹkstid. Veäʹǩǩtieʹǧǧi veäkka Kati-Claudia Fofonoff ǩeʹrjjti ǩeeʹrj Suonikylän poluilta (2009), koozz kooll jiõnnǩeʹrjj še. Tõt iʹlmstõõvi säämas eeʹjj 2010 Suõʹnnʼjel pälggsin –nõmmsen. Tõʹst lie Tarja Sanila kaart da čõõđteejen lij Davvi Girji. Ǩeʹrjjneeǩ mââimõs ǩeʹrjj lij histoorlaž maainâs Seidan kirous (2010), koon son leäi alttääm jåårǥlâʹtted säämas. Tät tuâjj kuuitâǥ kuâđđji suʹst valmmša tuejjeekani.

Kati-Claudia Fofonoff jåårǥlõõtti säämas eeʹjj 2005 Antoine de Saint-Exupéryn ǩeeʹrj Uʹcc priinsâž.

Eeʹjj 2010 Sámiráđđi kultturluʹvddkåʹdd uuʹdi Kati-Claudia Fofonoʹffe 20.000 eurrod, što son ǩeʹrjjteʹčči ǩeeʹrj Seidan kutsu. Ääiʹjab eeʹjjin son leäi vuäǯǯam uuʹccab veäʹǩǩtieʹǧǧid ǩeʹrjjtem vääras.

Sääʹnnčeäʹppen Kati-Claudia Fofonoff ǩeʹrjjteeʹl pohtt mij čõõʹlmi ouʹdde tuâlʼjõžääiʹj sääʹmjieʹllem. Suu ǩeeʹrji veäkka nuõrr sääʹmmlookkjid ävvan ođđnallšem ikkân sij puärrsi da maaddârääiʹjji jeällma, jälstemsõõʹjid da jieʹllemvueʹjjid. Saaʹmid lij jõnn peʹccel, ko son lij mõõnnâm tunâlmma.

Kuvia päivältä:

Toivotamme kaikki tervetulleiksi Käsityönäyttelyn avajaisiin 27.6 klo 12 alkaen kyläpajan tiloihin. Paikalla käsityöläisten lisäksi myös Itä-Saamelainen Atlas -teoksen esittelyä, esittelijänä Tero Mustonen. Kahvitarjoilu.

Ohjelma jatkuu Klo 17 alkaen Atlaksen esittelytilaisuudella Sevettijärven koulun tiloissa: Itä-Saamelainen Atlas – Itä-saamen heimojen maankäyttöä ja perinnekulttuuria. Tero Mustonen, YTT, Osuuskunta Lumimuutos.

Tervetuloa mukaan!
Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen – hanke

Kolttakulttuurisäätiö

Saa´mi Nue´tt Ry

Kolttakulttuurisäätiö hakee rahoitusta tallennusprojektille, ja siksi se haluaa selvittää saatavilla olevien filmien ja muun materiaalin määrän 15.8.2011 mennessä. Ota yhteyttä Kolttakulttuurisäätiöön joko tulemalla paikan päälle Kolttataloon Sevettijärvelle tai puhelimitse Marja Suojoki-Gauriloffiin 040 7243 815 tai Sonja Hofslagareen 050 5263 165.

Kolttakulttuurisäätiö on tekemässä esiselvitystä Kolttakulttuurikeskuksen rakentamisesta ja keskuksen rahoituksesta niin rakentamisen ajaksi kuin tulevalle toiminnallekin. Kolttakulttuurikeskuksen sijoituspaikaksi on suunniteltu Sevettijärveä. Kolttakulttuurikeskukseen on alustavasti suunniteltu erilaisia toimintoja museosta monitoimitilaan.

Tule jakamaan ajatuksesi siitä, millaisena sinä näet yhteisen keskuksemme. Tarjoamme teetä ja kahvia.

Terveisin
Veikko Feodoroff
Kolttakulttuurisäätiön puheenjohtaja

Perjantaina ohjelmassa oli kielipolku, ”minuuttipeliä” sekä naruverkkojen laittaminen. Lauantaina tehtiin metsäretki geokätköilyn merkeissä sekä kuvattiin kasveja digikameroilla. Lauantai-iltana vielä koettiin naruverkot, tehtiin koltansaamenkielinen kasvio sekä kokkailtiin saaduista kaloista ilta-palaa. Sunnuntaina jokainen perhe teki julisteen ihmisen kehon osien nimityksistä.

Kiitos osallistujille, ohjaajille ja avustajille!

Šõõddi ǩiõll-leeirest

Saaʹmi Nueʹtt rõ da Nuõrttsääʹmkulttur pâʹjjel raaji –haʹŋǩǩõs rieʹšše ǩiõll-leeir sääʹmpiârrjid Čeʹvetjääuʹr Kirakkajääuʹrest 26.-29.5. Nellj piârri vuässõʹtte leirra. Lââʹssen Čeʹvetjääuʹr škooul škooulneeʹǩǩ leʹjje mieʹldd leeirest piâtnâc. Leirroʹhjjeejen tuåimmje Katri Fofonoff, Rauno Semenoff, Seija Sivertsen, Tanja Sanila da Tiina Sanila-Aikio. Leirrveäʹǩǩteejen tuåimmje Anna-Katariina Feodoroff da Leena Fofonoff.

 
Piâtnâc prograammâst leʹjje ǩiõllpääʹljes, “minuttsiõr” da nueʹrrsääiʹmi piijjmõš. Sueʹvet leäi meäʹccreiss, koʹst oʹcce geopeittsââi da sniʹmme šââddid digisniimmâm-mašinaivuiʹm. Sueʹvetjeäʹǩǩää  veâl njaʹvve nueʹrrsääiʹmid, tuejjee sääʹmǩiõllsaž kasvio di pävvrõʹšše jeäʹǩǩesveär koʹddum kueʹlin. Pâʹsspeeiʹv juõʹǩǩ piâr raaji plakaatt oummu vaard vuäʹzzi nõõmtõõzzin.

 
Späʹsseb vuässõõttjid, oʹhjjeejaid da veäʹǩǩteejaid!

Tänään puhkesivat hiirenkorvat Sevettijärvellä. Ivalossa ne ovat olleet näkyvissä jo runsaan viikon. Opukasjärvellä näkyvissä ovat paisuneet silmut, mutta lumen ovat jo sateet ja ajoittainen auringonpaiste sulattaneet.

Vuodesta 1978 alkaen olen merkinnyt muistiin hiirenkorvien puhkeamisajankohdan. Varhaisimmillaan ne ovat puhjenneet Sevettijärvellä 15.5.1989 ja myöhäisimmillään 19.6.1996. Yleisin puhkeamisaika näyttää olevan toukokuun loppu/kesäkuun alku.

Kansainvälinen kieliseminaari

Hän sanoo, että lähitulevaisuuden suunnitelmana on koltan kielen seminaarin järjestäminen yhdessä Kolttakulttuuri yli rajojen –hankkeen kanssa. Siitä kaavaillaan laajaa kansainvälistä tapahtumaa, joten sen pitopaikaksi sopisi parhaiten Inarissa sijaitseva Sajos, joka valmistunee lähiaikoina.

Seminaari järjestettäisiin noin vuoden kuluttua ja se katsoisi vanhojen muistelemisen sijaan eteenpäin keskittyen koltan kielen pelastamiseen ja elvyttämiseen. Luennoitsijoiksi kutsuttaisiin henkilöitä, joilla on kokemusta kielten pelastamisesta hyvänä esimerkkinä inarinsaame.

“Seminaari suunnataan henkilöille, jotka työskentelevät koltan kielen parissa ja kaikille muillekin, jotka ovat asiasta kiinnostuneet,” jatkaa Veikko Feodoroff.

Kolttakulttuurikeskus

Säätiön päätavoitteen Kolttakulttuurikeskuksen aikaansaaminen on siinä vaiheessa, että sen esiselvityshankkeelle on saatu lisäaikaa elokuun loppuun saakka. ”Säätiö on palkannut henkilön, jonka tehtävänä on saada esiselvitystyö valmiiksi määräaikaan mennessä,” kertoo Feodoroff ja jatkaa: ”Myös Kolttakulttuurikeskusta tukemaan lupautuneilta tahoilta on tarkoitus pyytää kirjalliset sitoumukset.”

”Kyläläiset pääsevät osallistumaan Keskuksen suunnitteluun, sillä kesäkuun 16 päivä klo 18.00 alkaen pidetään Saaʹmi Põõrtâst palaveri, jossa kerrotaan Keskuksen tämän hetkisestä tilanteesta ja kysellään heidän mielipiteitään esimerkiksi siitä, että minkälaisia toimintoja sinne haluttaisiin,” mainitsee Feodoroff.

Tulevaa Kolttakulttuurikeskusta ennakoiden on jo valmiina mm. Suonikylän aikainen kesäpaikan pirtti ja sekä jalka-aitta.

Nuõrttsääʹmkultturfoond sååbbar

Nuõrttsääʹmkultturfoond halltõõzzâst leäi täʹbbe eeʹjjsååbbar Čeʹvetjääuʹr Saaʹmi Põõrtâst. Takai eeʹjjsåbbar aaʹšši lââʹssen mainsteš meeraikõskksaž sääʹmǩiõl seminaar da Nuõrttsääʹmkultturkõskkõõzz pirr, maainast Foond saaǥǥtuõʹllʼjeei, saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff.

Meeraikõskksaž ǩiõllseminar

Son ceälkk, što ååʹn plaaneet sääʹmǩiõl seminaar õõutsââʹjest Nuõrttsääʹmkulttur pâʹjjel raaji –haʹŋǩǩõõzzin. Seminaarâst šâdd nuʹtt veeidsõs meeraikõskksaž šõddmõš, što ââʹnnempäiʹǩǩen lij vaʹlljuum Sajos Aanrest, kååʹtt šâdd sõrgg valmmša.

Seminaar ââʹnet eeʹjj ǩeeʹjjest da tõʹst jie leäkku vuäʹmm ääʹšš da ääiʹj mušttlemnalla. Seminaarâst ǩiõččât ooudårra, što mäʹhtt sääʹmǩiõl peälštet da jeällʼtet. Mainsteejen kååččât nåkam oummid, kook lie leäm mieʹldd koon-ne ǩiõl jeällʼtumuužžâst, ouddmiârkkân aanarsääʹmǩiõll.

Seminar lij jurddum nåkam oummid, kook reâugga sääʹmǩiõlin da pukid jeärrsid še, kook peʹrstte sääʹmǩiõlâst, juâtkk Veikko Feodoroff.

Nuõrttsääʹmkultturkõõskõs

Foond šuurmõs täävtõs Nuõrttsääʹmkultturkõskkõõzz raajjmõš lij ååʹn tõn rääʹjest, što mij leäp vuäǯǯam lââʹss ääiʹj påʹrǧǧmannu loopp räjja, što raajjâp vuõssmõs čiõʹlǧǧtemtuâi valmmša. “Fondd lij paʹlǩǩääm oummu, koon tuâjjân lij vuäǯǯad tän tuâi valmmša mieʹrrääiʹj seʹst,” maainast Feodoroff da juâtkk: “Nåkam organisatiain, kook lie låppõõttâm, što tueʹrjjee Nuõrttsääʹmkultturkõskkõõzz, raaukât ǩeeʹrjlaž čõnnõõttmõõžžid.”

“Sijddoummu še peäʹsse mieʹldd Kõskkõõzz plaanmõʹšše, ko ǩieʹssmannu 16 peeiʹv čiâss 18.00 ââʹnet Saaʹmi Põõrtâst såbbar. Såbbrest mainstet, što mõõn rääʹjest Nuõrttsääʹmkultturkõõskõs ååʹn lij da kõõjjeet seeʹst, što mâid sij tuäivva,” ceälkk Feodoroff.

Puolen päivän aikaan seurakuntatalon pihalle kerääntyi väkeä Neidenistä, Pykeijasta, Ivalosta, Inarista ja tietenkin paikan päältä Sevetistä. Järjestäjiltä oli jo mennä sormi suuhun, kun väkeä tuli niin mahdottomasti. Mutta sopu tilaa antaa ja kuurnikkaa riitti kaikille ainakin maistiaiset.

Kahvin ja elokuvien jälkeen oli tilaisuus tutustua Sevettijärven Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen kirkkoon ja kauniiseen hautausmaahan. Myös Perinnetalo oli opastetusti avoinna samoin kuin kyläpaja, joihin voi käydä tutustumassa.

 
Tapahtuman järjestelyt aloitettiin jo alkuviikosta, kun Juha piti verkkoja, jotta saatiin kalaa kuurnikoita varten.

 
Leipomistalkoissa oli hauskaa. Olgan, Senjan ja monen muun taitavat kädet pyöräyttivät monta herkullista kuurnikkaa.

Pihalla nähtiin koululaisten kahdella parilla (valitettavasti suurin osa oppilaista oli hammaslääkärissä Inarissa) esittämä katrilli, jota pääsivät sitten vieraatkin  kokeilemaan.

Salissa leikittiin muutama laululeikki ja loruiltiin Seijan ja koululaisten johdolla.

Kahvistellessa katsottiin pari kolttien elämästä kertovaa elokuvaa.

Vilkas puheensorina täytti salin, jonka seinät melkein pullistelivat väenpaljoudesta.

Eteläänpäin tien vartta siivosivat Hannele, Aaro, Pete ja Miina.

Pohjoisen suunnalta roskia keräsivät Juuso, Oskari ja Leena.

Eilen oli vuorossa piipun korjaaminen. Talkoisiin oli kerääntynyt kahdeksan aktiivista kylän nuorta miestä. – Jiânnai späʹsseb tiʹjjid!

Rajakaupassa ei ollut saatavana tiiliä muuten kuin tilaamalla, mutta Clovis pelasti tilanteen lahjoittamalla tarvittavat tiilet.

Muurarimestareina toimivat Arttu ja Tauno hanslankarinaan Veikko.

Tiilet saatiin katolle kätevästi: Jaakko heitti ja Veikko otti kopin. Eikä yhtään tiiltä särkynyt!

Uusi kiuas on jo paikoillaan.

Ilta-aurinko valaisi uuden piipun, joka oli päivällä talkoiltu tihkusateessa.

Kymmenkunta aiheesta kiinnostunutta kyläläistä oli tullut kuuntelemaan arkeologi Eija Ojanlatvaa ja ’Ealli biras – Elävä ympäristö’ –hankkeen projektikoordinaattori Päivi Maggaa, jotka kertoivat omista aihealueistaan.

Esille tuodut seikat herättivät vilkasta keskustelua. Karttoja katseltiin ja niihin merkittiin jo joitain kohteita, joista tiedetään löytyvän muinaisjäännöksiä. Monella kyläläisellä on tiedossa maastokohteita, joista saatetaan löytää entisiä kotasijoja, hautoja, pyyntikuoppia jne. Eija Ojanlatva korosti kuitenkin, ettei niitä pidä mennä yksin kaivelemaan, vaan ilmoittaa ne hänelle, jotta tutkiminen suoritettaisiin asianmukaisesti.

Myös se koettiin tärkeäksi, että tällä uudella kolttien asuinpaikkakunnalla ihmisten hyödyntämät alueet ja niillä mahdollisesti olevat rakennelmien jäänteet tulevat merkityiksi, koska ne osoittavat, millaista maankäyttö koltta-alueella on ollut ja on osin edelleenkin. Kulttuuriympäristö on muutakin kuin rakennettua ympäristöä korosti Päivi Magga. Se on etenkin saamelaisalueella myös kulttuurimaisemaa.

Samanlainen tiedotustilaisuus pidetään huomenna Nellimissä.

Luottamusmies Veikko Feodoroff, arkeologi Eija Ojanlatva ja entinen luottamusmies Pekka Fofonoff tutkivat netistä kartoista jo löytyviä kohteita koltta-alueella.

Tehtäväjako valtioiden kesken

Tällä hetkellä terveydenhoitajan työtehtävät on jaettu siten, että hän on Neidenissä tiistaisin ja torstaisin sekä Sevettijärvi-Näätämön alueella maanantaisin ja keskiviikkoisin. Perjantaisin tehtävät vievät hänet milloin minnekin.

Sevettijärveltä hänet tavoittaa varmimmin maanantaisin ja keskiviikkoisin puhelimella 040 – 8463078 klo 9 – 10.00, jolloin voi varata tapaamisajan, sillä hän ei ole välttämättä aina paikalla terveysasemalla. Sevettijärvi-Näätämön alueella hänen tehtäviinsä kuuluvat lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, aikuisvastaanotto, kotisairaanhoito ja laboratorionäytteiden ottaminen eli hän toimii nk. väestövastuuterveydenhoitajana.  

Terveydenhoitajan työ mitoitetaan mm. väestöpohjan ja työn sisällön mukaan. Koska väestömäärä ei ole Sevettijärvi-Näätämön alueella kyllin suuri, katsotaan, että tänne riittää osa-aikainen terveydenhoitaja samoin kuin Neideniinkin. Osa-aikaisuuden välttämiseksi on kokeilumielessä päätetty yhdistää molempien seutujen terveydenhoito.

Sevetin uusi terveydenhoitaja

Sofia Parviainen on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja puhuu suomen lisäksi englantia ja ruotsia sekä jonkun verran venäjää. Hänen aiemmat työtehtävänsä ovat vieneet hänet Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon, Ruotsiin ja Saudi-Arabiaan saakka.

Työstään Sofia Parviainen kertoo: ”Tämä on aivan uudenlainen työ. On haasteellista toimia kahden puolen rajaa ja kahdessa toisistaan eroavassa kulttuuriympäristössä.” Hän jatkaa: ” Pitkät välimatkat asettavat omat vaatimuksensa työlle, paljon aikaa menee ajamiseen. Samoin tavaran- ja lääkkeidentoimitukset ym. on ennakoitava hyvin aikaisin ja on mietittävä, kuinka ne saadaan tänne Sevettijärvelle. Työni on vaihtelevaa ja mielenkiintoista, mutta on vielä liian aikaista sanoa mitkä ovat sen hankalimmat puolet ja mitkä parhaimmat.”

”Aikaisemmin olen käynyt Inarissa saakka, joten tämä on minulle uutta ympäristöä, jossa sekä kulttuuri että luonto ovat erilaiset. Odotan kovasti lumien sulamista ja maaston kuivumista, että pääsen lenkkeilemään. Aiemmin olen kävellyt useimmat työmatkani, mutta täällähän se on mahdotonta, joten on lähdettävä kävelemään aivan asiakseen,” hän sanoo ja lisää: ”Kotiutuminen ja uuteen työhön perehtyminen vie aikansa, mutta uskon että tulen viihtymään täällä.”

Nyt tarjolla mahdollisuus ilmaiseen bussikuljetukseen Sevetin alueelta Nellimin praasniekkaan, joka järjestetään Nellimissä 11-12.6.2011.

Lähtö Sevetistä jo perjantaina 10.6, paluumatka alkaa sunnuntaina 12.6.

Ohjelmassa tutustumista mm. Nangujärven sodanjälkeisille asuinpaikoille, sekä Ortodoksisen seurakunnan ohjelmaa.

Ilmoittautuminen Sevetin suunnalta järjestettävään kuljetukseen viimeistään 27.5 mennessä Tanja Sanilalle 040-7644517 tai tanja.sanila(a)sogsakk.fi

Lisätiedot retkistä, majoitusmahdollisuuksista ja ruokailusta Ritvalta 040-7651614 tai Irjalta 040-7741048

Lisätietoja myös: http://www.saaminuett.fi/tapahtumakalenteri/

Tutkijat kertoivat lohijoen tilaa koskevista tukimukistaan, emokalojen määristä, poikatuotannosta, saalismääristä jne. Tarkempaa tietoa näistä asioista saa kirjasista Riista- ja kalatalous –selvityksiä numero 18/2010 Näätämöjoen lohenkalastuksen tunnuslukuja sekä numero 22/2010 Näätämöjoen lohenkalastuksen luonteet ja kalastussäännöt.

Smolttien tulevaisuus

Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff toi seminaarissa esille kolttien huolen smolttien tulevaisuudesta, sillä ne altistuvat Kirkkoniemen kaivoksen myrkkypäästöille Bokfjordenvuonossa matkallaan joesta mereen.

Kaivosyhtiö Sydvaranger Gruve AS käyttää kiisteltyä Magnafloc 1707 –nimistä kemikaalia louhintajätteensä saostamiseen ja on saanut luvan syytää neljä miljoonaa tonnia louhintajätettä suoraan Kirkkoniemen vieressä sijaitsevan Bokfjordenvuonon pohjaan sen sijaan, että hautaisi sen maahan.

Seminaari ei ottanut kantaa myrkkypäästöihin varmaankin sen takia, että kaivos on suurin alueen työllistäjä. Sen sijaan Sevettijärvellä 15.5 pidetty kolttien kyläkokous suhtautuu myrkkypäästöön vakavasti ja esittää, että myrkkyjen päästäminen mereen on lopetettava.

Kolttaköngäs elokuun lopulla 2010. Kuvan oikeassa ylänurkassa näkyy nyt kuivillaan oleva lohiporras ja vasemmalla käpälän heittopaikka.

Kokemuksia vapaaehtoisista rajoituksista

Vuodeksi 2010 oli sovittu vapaaehtoisista rajoituksista, joita Näätämöjoen kalastuksessa toivottiin noudatettavan. Yleisenä huomiona kalastajat kertoivat pääsääntöisesti rajoituksia noudatetun. Tietysti on aina poikkeuksiakin, mutta onneksi vähemmän.

Suomen puolella tarkastettiin yli 200 kalastajaa kesän 2010 aikana eikä havaittu yhtään rikettä, kaikilla olivat asianmukaiset luvat kunnossa.

Tulevana kesänä Suomen puolella kalastuksenvalvojina toimivat Tapani Vierelä ja Ari Kosunen kuten edellisenäkin kesänä. Myös Norjan kanssa yhteistä jokipartiointia tullaan järjestämään.

Seminaarissa päätettiin edelleen noudattaa kalastuksen vapaaehtoista sääntelyä:

NORJA

*Käpäläpyynnin saaliskiintiö on noin 1000 kg.
*Naaraslohet, joiden pituus on yli 60 cm lasketaan vapaaksi 1.8. alkaen.
* Turistien vapakalastus loppuu 15.8. sillan yläpuolella. Paikalliset voivat kalastaa muuta kalaa elokuun loppuun myös sillan yläpuolella. Turistikalastuksen saaliskiintiö on 2 kalaa tai 4 tittiä/vuorokausi. Saa käyttää vain yhtä vapaa. Kalastajat velvoitetaan ilmoittamaan saaliinsa.

SUOMI

*Lohen verkkopyynti lopetetaan 10.8. alkaen.
*Viehekalastus (turistit ja paikalliset) lopetetaan 20.8. alkaen.
*Verkkopyyntiin asetetaan lisärauhoituspäivä torstaista perjantaihin.
*Yli 60 cm:n pituiset naaraslohet vapautetaan 1.8. alkaen
*Suomen puolella turistikalastusta säätelee Metsähallitus. Turistikalastus loppuu 20.8., lupia myydään rajoitetulle alueelle, jossa on mukana rauhoitusalueita. Kalastaja saa ottaa yhden lohikalan/vuorokausi. Näätämön kylän asukkaat ja muut Inarin kuntalaiset kalastavat kalastussäännön mukaisesti.

Lohiseminaarin tauolla Neidenelvens Fiskefellesskapin puheenjohtaja Karl Magne Arvola ja kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff vaihtoivat mielipiteitä. (Kuva on julkaistu Sør-Varanger avisissa 10.5.11 kuvaaja Birgitte Wisur Olsen)

Näätämön alueen vaalilautakuntaan valittiin (suluissa henkilökohtainen varamies) Helmi Haataja (Juha Feodoroff), Illeppi Jefremoff (Riiko Fofonoff) ja Matti Semenoff (Heini Wesslin).

Nellim-Keväjärven vaalilautakuntaan valittiin Kauko Feodoroff (Mari Lappalainen), Vladimir Feodoroff (Elina Vuoti) ja Tauno Haltta (Helena Määttä).

Luottamusmies

Kolttalain mukaan luottamusmies valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan kolttien yhteisten asioiden hoitamista ja kolttien etujen valvomista varten. Luottamusmies valitaan vaaleilla, jotka toimitetaan molemmissa kylissä ja valituksi tulee henkilö, joka on saanut eniten ääniä, kun kummankin kylän vaalitulokset lasketaan yhteen.

Luottamusmieheksi valittavan tulee olla koltta-alueella asuva koltankielentaitoinen kolttalain 4§:n tarkoittama henkilö, joka on tehtävään kykenevä. (Kolttalain 4§: Koltalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään kolttana, edellyttäen, että hän itse tai hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan ainakin yksi on oppinut koltan kielen ensimmäisenä kielenään tai hän on tällaisen henkilön jälkeläinen taikka että hän aikaisemman lainsäädännön tarkoittama syntyperäinen koltta tai tällaisen koltan jälkeläinen.)

Vaalilautakunta

Kummankin alueen kyläkokoukset valitsevat erikseen luottamusmiesvaalin toimittamista varten kolme jäsentä vaalilautakuntaan ja heille kullekin henkilökohtaisen varamiehen. Vaalilautakunnan jäsenen tulee asua vakinaisesti asianomaisessa kylässä ja suostua tehtävään, johon hänet valitaan.

Molempien kylien vaalilautakunnat kokoontuvat yhteiseen järjestäytymiskokoukseen, jossa valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Äänioikeutetut

Kolttien luottamusmiesvaaleissa äänioikeus on Inarin kunnassa asuvalla täysivaltaisella koltalla ja hänen aviopuolisollaan. Vaalilautakunta laatii äänioikeutetuista luettelon ja jokaisella Inarin kunnassa asuvalla koltalla ja hänen aviopuolisollaan on oikeus tarkistaa vaaliluettelo.

Seuratkaa paikallislehti Inarilaisen kuulutuksia, joissa syksymmällä kerrotaan tarkemmin vaaliluettelon tarkistamispaikoista ja ajoista sekä luottamusmiesvaalien ajankohdasta.

Sevettijärven kyläkokous pidettiin ortodoksisella seurakuntasalilla 15.5.2011.

Vaall-luʹvddkååʹdd lie vaʹlljuum

Mõõnni neäʹttel õʹnneš Njeäʹllem-Keväjääuʹr da Njauddâm vuuʹdi sijddsåbbrid, koin vaʹlljeeš luʹvddkååʹddid ouddoummu vaʹlljumuužž vääras, kååʹtt šâdd puõʹtti čõõuč.

Njauddâm vuuʹd vaal-luʹvddkåʹdd (kâurrcertldõõǥǥi seʹst väärrooumaž): Helmi Haataja (Juha Feodoroff), Illeppi Jefremoff (Riiko Fofonoff) ja Matti Semenoff (Heini Wesslin).

Njeäʹllem-Keväjääuʹr vuuʹd vaal-luʹvddkåʹdd (kâurrcertldõõǥǥi seʹst väärrooumaž): Kauko Feodoroff (Mari Lappalainen), Vladimir Feodoroff (Elina Vuoti) ja Tauno Haltta (Helena Määttä).

Ouddooumaž

Sääʹmlääʹjj mieʹldd vaʹlljeet saaʹmi ouddoummu, koon tuåimmjempââʹjj peštt koumm eeʹǩǩed. Ouddooumaž håidd saaʹmi õhttsaž aaʹššid da vuåpp saaʹmi ouddõõzzid. Suu vaʹlljjeet vaalivuiʹm, koid ââʹnet kuhttu siidin. Ouddooumžen šâdd ooumaž, kååʹtt lij vuäǯǯam jäänmõs jiõnid, ko kuhttu siidi jiõnid laʹsǩǩeet õʹhtte.

Ouddooumž âlgg siltteed sääʹmǩiõl da suʹst feʹrttai jälsted sääʹmvuuʹdest, võl son âlgg leeʹd nåkam ooumaž, kååʹtt pâstt håiddad tän tuâi da teâudd sääʹmlääʹjj 4 §:z õõlǥtumuužžid. (Sääʹmlääʹjj 4 §: Tän lääʹjj mieʹldd säʹmmliʹžžen ǩiõčât nåkam oummu, kååʹtt jiõjjâs ǩeäčč säʹmmliʹžžen, õõlǥõsân lij, što son jiõčč leʹbe suu puärrsin leʹbe ääʹjjin da ääkkain õhtt lij mättjam sääʹmǩiõl suu vuõssmõs ǩiõllân leʹbe son lij näkam oummu kåårmlač leʹbe son lij ooudab lääʹjjšiõttõõzz mieʹrrääm šâddvuõđlaž säʹmmlaž leʹbe näkam säʹmmla kåårmlač.)

Pauliina Feodoroff da Helena Määttä leʹjje Njeäʹllem-Keväjääuʹr siidsåbbrest piizren da saaǥtuõʹllʼjeejen. (sniimi Eeva Nykänen)

Vaal-luʹvddkåʹdd

Kuhttu siidin siidsåbbar vaʹlljee jiiʹjjes siid vaal-luʹvddkådda koumm vuässla da siʹjjid vääʹrroummu. Vaal-luʹvddkåʹddneʹǩǩ âlgg jälsted põõžžeeʹl tän siidâst da suʹst feʹrttai låppõõttâd tän tuõjju.

Kuhttu siidi vaal-luʹvddkååʹdd såbbrõʹšše õõutsââʹjest saaǥǥtuõʹllʼjeei da vääʹrrsaaǥǥtuõʹllʼjeei vaʹlljeem diõtt.

Jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩ

Jiõnstemvuõiggâdvuõtt saaʹmi ouddoummu vaalin lij juõʹǩǩ tiuddvääldlaž säʹmmlast da suu pieʹllkueiʹmest. Vaal-luʹvddkåʹdd rääjj loǥstõõǥǥ jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩin da juõʹǩǩ Aanar kååʹddest jälsteei säʹmmlast da suu pieʹllkueiʹmest lij vuõiggâdvuõtt taʹrǩǩeed tõn.

Ǩiõččâd kuultõõzzid pääiklaž gaʹzeâʹt Inarilaisest. Tõin mainsted čâhčča tääʹrǩben vaal-loǥstõõǥǥ taʹrǩǩeempaaiʹǩin da -ääiʹjin da ouddoummu vaali ääiʹjest.

Näätämön kyläyhdistys piti vuosikokouksensa Sevettijärvellä 12.5.2011.

Todettiin, että yhdistyksen toiminta on kuluneena kautena ollut aktiivista ja talous on kunnossa, joten tästä on hyvä jatkaa. Päätettiin panostaa erityisesti siihen, että sisäistä ja ulkoista tiedottamista tehostetaan. Kyläläisten ja muiden toimijoiden on hyvä tietää, mitä yhdistyksessä tapahtuu, jotta vältytään turhilta päällekkäisyyksiltä.

Yhdistyksen suunnitelmissa on rakentaa yhdessä Kolttakulttuurisäätiön kanssa Sevettijärvelle laavu, jossa voitaisiin tulistella tai viettää vaikkapa syntymäpäiviä, häitä tai muita tilaisuuksia. Laavun sijoituspaikka on vielä harkinnassa. Kyläyhdistys toivoo, että sevettiläiset kertoisivat mielipiteitään siitä. Kommentteja voi lähettää osoitteeseen naat...@gmail.com. Kun rakennuspaikka on ratkaistu, voitaisiin järjestää arkkitehtikilpailu laavun ulkonäöstä, jotta se ei olisi samanlainen kuin mikä tahansa laavu, vaan paikkaansa sopiva ainutkertainen rakennus.

Sevettijärven porokisoissa Näätämön kyläyhdistys vastasi järjestelyistä. Suhari lähdössä omalle ratakierrokselleen.

Kyläyhdistyksen pilkkikisoissa Nitsijärvellä kerättiin varoja Sevettijärven vanhusten päiväpalvelulle, jotta siellä kävijöille voidaan järjestää jotain extraa jalkahoito tms.

Monet kyläläiset kävivät katsomassa, mitä pajalla touhuttiin, vaikka eivät itse osallistuneetkaan tekemiseen. Kaiken kaikkiaan pajalla kävi kolmisenkymmentä henkeä joko työssä tai tutustumassa.

Työpajassa kaikui löylykauhojen takominen suomalais-norjalaisessa yhteisymmärryksessä.

Työpajan nikkaroijia opasti Arttu Niemenmaa. Venke Törmänen, joka itse ohjasi vinopaulan sormeilua poraa tässä reikää poronsarveen vierellään Christina Mathisen.

Norjan Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen –hankkeen projektikoordinaattori Katharina Bartsch sormeilee vinopaulaa.

Paulan sormeileminen tuntui aluksi vaikealta, mutta tekniikan oppi nopeasti ja työ alkoi sujua. Ohjaaja Venke Törmänen toinen oikealta.

Kolttaradion toimittaja Eeva Nykänen haastattelee Janne Näkkäläjärveä ja Merja Heikkistä, jotka teemäpäivä oli houkutellut Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta tutustumaan kyläpajan toimintaan.

Suolarakeet elävöittävät silkkihuivin kostean maalipinnan.

Hallitukseen valittiin:
Tiina Sanila-Aikio, puheenjohtaja
Pauliina Feodoroff, varapuheenjohtaja
Erkki Feodoroff, jäsen
Minna Moshnikoff, jäsen
Tanja Sanila, jäsen
Katja Gauriloff, varajäsen
Seija Sivertsen, varajäsen
Heini Wesslin, varajäsen

Vuosikokous valitsi toiminnantarkastajaksi Marja-Riitta Lukkarin ja varatoiminnantarkastajaksi Mervi Semenoffin.

Uusi hallitus kiittää edellistä hallitusta sekä muita toiminnan tukijoita vuoden 2010 saavutuksista! Tästä on hyvä jatkaa.

Ohjelmassa oheisia TEE SE ITSE -työpajoja:

- Kuparisen saunakauhan valmistus, ohjaajana Arttu Niemenmaa.

- Ison silkkihuivin maalaus kevätsävyihin, ohjaajana Tanja Sanila.

Edellä oleviin työpajoihin pääsee mukaan vain 20 ensimmäiseksi paikalle tullutta, osallistumismaksu on 10€. Kaikki omin pikkukätösin valmistetut tuotteet saa ottaa mukaan kotiinsa.

Ohjelmassa lisäksi myös avaimenperän tekoa poron sarvesta – ohjaajana Aki Moshnikoff, sekä nauhan sormeilua – ohjaajana Venke Törmänen.

Tervetuloa mukaan!

Kolttakulttuurisäätiö ja Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen – hanke.

 Sevettijärvelle terveydenhoitaja

Hankkeen puitteissa Sevettijärvelle saatiin kokopäivätoiminen terveydenhoitaja, kun Inarin kunta maksaa puolet hänen palkastaan ja Etelä-Varangin kunta toisen puolen.

Saija-Riitta Sadeoja kertoo: ”Sevettijärven uusi terveydenhoitaja, Sofia Parviainen, on aloittanut työnsä 1.3.2011 ja tekee puolet työajastaan Norjan puolella Neidenin kylässä kotisairaanhoitajana. Toisen puolen työajastaan hän toimii väestövastuuterveydenhoitajana Sevettijärvi-Näätämön alueella. Tällainen toimenkuva on kokeilu ja osa Rajatonta hoivaa -hanketta, jonka tavoitteena on löytää Sevettijärvi-Näätämön ja Neidenin alueille uusia rajat ylittäviä ratkaisuja terveydenhuollon käytännön toimintaan.”

 Uusia neuvotteluja

 ”Inarin kunta neuvottelee parhaillaan Etelä-Varangin kunnan kanssa lääkäripalvelujen järjestämisestä Kirkkoniemessä  ja lomahoidon järjestämisestä Pykeijan hoivakodissa. Hoitomahdollisuudet Inarin kunnassa tulevat pysymään kuitenkin ennallaan mahdollisesta sopimuksesta huolimatta. Näin ollen sopimus syntyessään lisäisi valinnanvapautta hoitopaikan valinnassa Ivalon ja Kirkkoniemen ja/tai Pykeijan välillä,” jatkaa Sadeoja.

”Sevettijärven seurakuntasalissa järjestetään torstaina 26.5.2011 klo 12 alkaen tapahtuma, jonka järjestävät Norjan ja Suomen vapaahtoisjärjestöt yhteisesti, mutta siitä tiedotetaan tarkemmin tuonnempana,” kertoo Sadeoja.

Monta tukijaa

Rajatonta hoivaa hanke saa tukea EU:n Interreg IV A-ohjelmasta, Lapin Liitolta, Pohjois-Kalotin neuvostolta sekä Inarin ja Etelä-Varangin kunnilta. ”Annan mielelläni lisätietoja projektista. Ottakaa yhteyttä!” sanoo hankekoordinaattori Saija-Riitta Sadeoja, jonka yhteystiedot ovat sähköposti saij...@inari.fi, puhelin 040 170 6867, osoite Sevettijärventie 9080, PL 17. Terveydenhoitajan puolestaan tavoittaa puhelinnumerosta 040 846 3078.

Tän tueʹlää projektkoorninattor Saija-Riitta Sadeoja vuâlgg Njauddma saǥstõõllâd.

Tiõrvâsvuõđhuõll pâʹjjel raaji Aanrest da Saujj-Varjjelest

Raajteʹmes håidd –haŋǩǩõõzz projektkoordinator Saija-Riitta Sadeoja lij tän ǩiiđ siirdčõõttâm Âʹvvlest Čeʹvetjäurra Saaʹmi Põʹrtte. Ååʹn suʹst lij pueʹrab håiddad aaʹššid Taar peäʹlnn õhttsažtuâjjtaaurõõžživuiʹm, ko mäʹtǩǩ lij vuännʼnam čueʹđin ǩilomettrin pâi muäʹddlo ǩilomettra.

Tiõrvâsvuõđhoiʹddjeei Čeʹvetjäurra

Haʹŋǩǩõõzz mieʹldd Čeʹvetjäurra lij vuõǯǯum obbpeiʹvvsaž tiõrvâsvuõđhoiʹddjeei, koon pääʹlǩest Aanar kåʹdd mähss peäʹl da Sauʹjj-Varjjel kåʹdd nuuʹbb peäʹl. Tiõrvâsvuõđhoiʹddjeejin vuäitt mainsted soittjeeʹl nââmra 040 846 3078.

Saija-Riitta Sadeoja maainast: ”Čeʹvetjääuʹr ođđ tiõrvâsvuõđhoiʹddjeei, Sofia Parviainen lij alttääm tuâjas 1.3.2011. Son lij pieʹll ääiʹj tuâjast Neidenist dommpuõccihoiʹddjeejen da nuuʹbb pieʹll ääiʹj son reâugg oummin vaʹstteei tiõrvâsvuõđhoiʹddjeejen Čeʹvetjääuʹr-Njauddâm vuuʹdest. Näkan juõkkum tuâjj lij ǩiõččlõddâm vueʹlnn Raajteʹmes håidd -haʹŋǩǩõõzzâst da tõn täävtõsân lij kaunnâd ođđ kueiʹt peäʹlnn raai šõõddi tiõrvâsvuõđhuõl kääzzkõõzzid Čeʹvetjääuʹr-Njauddâm da Neiden vuuʹdid.”

Ođđ saǥstõõllmõõžž

”Aanar kåʹdd sagstââʹll Saujj-Varjjel kooʹddin, što dåhttarkääzzkõõzzid vuäitči vuäǯǯad Ǩeârkknjaarǥâst da hååid frijjääiʹj vääras Pykeija hoiʹddjempõõrtâst. Aanar kååʹddest ååʹn õnnum hoiʹddjempääiʹǩ lie kuuitâǥ õin âânnemnalla tõʹst huõlkani, što šâdd-a suåppmõš avi ij. Teʹl ko mâka suåppmõš šâdd, oummu vuäiʹtte vaʹlljeed hoiʹddjumuužž Âʹvvlest, Ǩeârkknjaargâst leʹbe Pykeijast,” juâtkk Sadeoja. ”Čeʹvetjääuʹr sieʹbrrkåʹddpõʹrtte riâššât såbbar nelljdpeeiʹv 26.5.2011 čiâss 12. Tõn reäʹšše Taar da Lääʹddjânnam organisatia õhttsiʹžže, leâʹša tõʹst teâđtet tääʹrǩben mâʹŋŋlest,” särnn Sadeoja.

Tuärjjeei

 Raajteʹmes håidd –haŋǩǩõs vuäǯǯ tuärjjõõzz EU Interreg IV –prograammâst, Lappi Leettast, Pohjois-Kalotti soveetest da võl Aanar da Saujj-Varjjjel kooʹddin. ”Muʹst vuäǯǯveʹted lââʹss teâđaid tän ääʹššest. Soiʹttjeʹǩed leʹbe pueʹtted kõõjjtõõllâd!” kåčč projektkoordinattor Saija-Riitta Sadeoja. Suu õhttvuõđteâđ lie neʹttpååʹšt saij...@inari.fi, teʹlfon 040 170 6867, addrõs Sevettijärventie 9080, PL 17.

Kulttuuriohjelmaa Sevettijärven koululla
Vähemmistövaltuutettu Biaudet avustajineen pääsi näkemään Sevettijärven koulun oppilaiden kahdella parilla tanssitun vauhdikkaan katrilliesityksen. Koulun oppilas Juuso Fofonoff myös leuddasi vieraille, ja kielipesän lapset puolestaan esittivät lastenlaululeikin.

Vähemmistövaltuutettu tutustui Sevettijärven koululla toimivaan koltansaamen kielipesään, jonka toiminnasta vastaa Saaʹmi Nueʹtt ry. Tapaamisessa todettiin, että kielipesän ja koulun yhdistelmä on esimerkillinen, puhumattakaan samassa pihapiirissä olevista vanhusten palveluasunnoista. Koulun pihapiirissä on hieno koltansaamenkielinen ympäristö, jossa kaikki ikäryhmät ovat edustettuna.

Yhdistys nosti tapaamisessa esille riittävän ja pysyvän kielipesärahoituksen puuttumisen, saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten mukaan saamisen saamen kielen ja kulttuurin perusopetukseen sekä YLE Sámi Radion koltansaamenkielisen toimituksen ja Unna Junná -lastenohjelman resurssien lisäämisen.

Tapaaminen kolttaneuvostojen kanssa
Vähemmistövaltuutettu Biaudet tutustui Kolttien kyläkokouksen toimintaan ja kokousti kolttien luottamusmiehen ja kolttaneuvostojen kanssa. Kolttaneuvostot nostivat esille mm. Nellimin tieasian, tietoliikenneyhteyksien parantamisen koltta-alueilla sekä ajankohtaisen ympäristöuhan koskien Näätämöjoen lohta.

Eläkepäivinään tuohitöihin perehtynyt ja melkoiseksi tuohimestariksi kehittynyt Ahti Vuoti kiinnostui jokin aika sitten kolttien perinteisistä tuohiesineistä. Hän alkoi kysellä niistä ikäihmisiltä sekä tutkia kirjallisuutta ja museoiden kokoelmia löytääkseen tietoa niiden tekotavoista ja käyttötarkoituksista. Hän sanoo, että esineitä oli enää mahdoton löytää muualta kuin museoista ja niissäkin oli vain muutamia. ”Tuohi kestää aikansa, ja kun esine särkyy, se heitetään pois, mutta jos vielä jostain aitan nurkasta löytyy vaikka huonokuntoisiakin tuohiesineitä, tuokaa minulle. Niistä näkee muodon ja tekotavan, joiden mukaan voisi tehdä uuden samanlaisen,” hän sanoo.

Lahjoittaja toivoo, että kokoelmaa säilytetään Sevettijärvellä, ja että se siirretään Kolttien Kulttuurikeskuksen valmistuttua sinne. Kolttakulttuurisäätiön asiamies Marja Suojoki-Gauriloff kertoi, että juuri tänään oli tullut kirje Suomen Kulttuurirahaston Lapinrahastolta, jossa kerrotaan säätiön saavan 5.000 euroa kolttaesineistön kokoamiseen ja näyttelyn rakentamiseen. Hän iloitsee: ”Kun nyt on saatu näyttelyn pesämunaksi hieno tuohiesinekokoelma sekä näyttelyn kokoamisen alkupääoma, tästä on hyvä jatkaa. Toivottavasti muutkin noudattavat Ahtin esimerkkiä ja lahjoittavat kolttakulttuuria esittelevään näyttelyyn käsitöitä, työvälineitä, tarvekaluja ja muuta perinteistä esineistöä!”

Keväjärveläinen tuohimestari Ahti Vuoti kertoi tämäntyyppisen tuohikaaran (luâstt) olleen käytössä vielä Suomen puolella Näätämöjoella 1960-luvulla. Suurikokoisena ja tukevana se sopi hyvin lohille.

Nuõrttsääʹmkultturfondd vuäǯǯai kaallšõs sǩiâŋk

Täʹbbe leäi Saaʹmi Põõrtâst prääʹzniǩ, ko Ahti Vuoti Keväjääuʹrest sǩiâŋki Nuõrttsääʹmkultturfoʹndde saaʹmi peäʹsstuâjaid, koid son leäi raajjâm vuäʹmm maalli mieʹldd. Foond saaǥtuõʹllʼjeei, saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff cieʹlǩi, što tät leäi samai vääžnai da kaallšõs sǩiâŋkk saaʹmi kulttuuʹre.

Ahti Vuoti aaʹlji tuejjeed peäʹsstuâjaid, ko piâzzi jeältõʹǩǩe. Sõrgg suʹst šõõddi samai peäʹssčeäʹpp da son täättai tieʹtted jäänab saaʹmi peäʹsstuâjain. Son kõõjji tõi pirr puäʹrrsab oummin da looǥǥi ǩeeʹrjid da tuʹtǩǩii muʹzeejai norldõõǥǥid, što vuäǯǯči teâđaid tõi maallin da raajjâmvueʹjjin. Son ceälkk, što ij kaunnâm peäʹsskaauʹnid ko pâi occnja muʹzeejain. ”Peäʹss muärrai, ko tõn âânn da muärrjam täʹvvrid laʹǧǧstet meädda. Ko pâi koʹst-ne äiʹttčuõppâst käunnje peäʹsstäʹvver, puhttet tõid muʹnne. Tõin mon vuäinam maall da raajjâmvueʹjj da vuäitam raajjâd tõid oʹđđest,” son ceälkk.

Sǩiâŋkkuʹvddi tuäivv, što tän norldõõǥǥ ruõkkât Čeʹvetjääuʹrest tõn räjja ko ođđ Sääʹmkultturkõõskõs valmštââvv da seeʹrdet tok. Nuõrttsääʹmkultturfoond äʹššooumaž Marja Suojoki-Gauriloff mainsti, što täʹbbe leäi puättam ǩeʹrjj Lääʹdd Kultturfoond Lappifoondest da tõʹst leäi, što Fondd vuäǯǯ 5.000 eurrod sääʹmkaauʹni noorrâm diõtt da čuäjtõõzz raajjâm diõtt. Son rämmaš: ”Ååʹn meeʹst lij pueʹrr algg čuäjtõʹsse, ko vuäiǯǯaim täid mooččâs peäʹsstäʹvvridnid da siõmmna tieʹǧǧid. Täʹst lij šiõǥǥ juäʹtǩǩed tuâi. Tuäivam, što jeärraz tuejjee seämmanalla ko Ahti da sǩieʹŋǩǩe miʹjjid ǩiõtt-tuâjaid, tuâjjneävvaid, jeeʹres neävvaid da saaʹmi jeeʹrenallšem tiiŋgid!”

Kolttakulttuurisäätiön asiamies Marja Suojoki-Gauriloff ja säätiön puheenjohtaja Veikko Feodoroff vastaanottivat kolttien perinteisten tuohiesineiden kokoelman kiittäen lämpimästi Ahti Vuotia hänen merkittävästä lahjoituksestaan.

Tervetuloa tutustumaan Koltansaamen kielipesään
(os. Kinttupolku 2 C 16, Ivalo)
torstaina 5.5.2011 klo 17.00-18.00

Inarin kunta
Kolttien kyläkokous
Saaʹmi Nueʹtt ry
Saamelaiskäräjät

Leäk-a perstam sääʹmǩiõllsaž ǩiõll-laauǥpeiʹvvhååidast?

Tiõrv pueʹttem tobdstõõttâd Âʹvvel ǩiõllpeässa
(add. Kinttupolku 2 C 16, Âʹvvel)
neljdpeeiʹv 5.5.2011 č 17.00-18.00

Aanar kåʹdd
Saaʹmi sijddsååbbar
Saaʹmi Nueʹtt rõ
Sääʹmteʹǧǧ

Kielileirin ohjelmassa on otettu huomioon eri tasoiset koltansaamen osaajat, joten myös niiden perheiden, joiden lapset tai vanhemmat eivät osaa kolttaa tai joiden kielitaito on hyvin passiivinen, toivotetaan tervetulleiksi. Myös kolttaa aktiivisesti kotikielenä käyttävät perheet on huomioitu. Pääsyvaatimuksena leirille on motivaatio oppia/käyttää koltansaamen kieltä.

Leirille mahtuu mukaan 15 perhettä, joissa on alle 15-vuotiaita lapsia. Leiristä on tiedotettu myös Norjan -ja Venäjän alueen kolttaperheille, joita  odotetaan osallistujiksi noin kolmasosa.

Leirin rahoittajia ovat Saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvosto sekä Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen -hanke

Lisätietoa leiristä löytyy suomeksi, koltaksi ja englanniksi Saa’mi Nue’ttin kotisivuilta tästä.

Lumesta alkoi olla uupelo hiihtokisassa ja latu jouduttiin lyhentämään muutamaan sataan metriin, mutta ei se tahtia haitannut, sillä leikkimieli ja huumori korvasivat puuttuvat kilometrit. Lisäksi yleisö voi seurata kilpailua intensiivisesti miltei hiihtäjien iholla.

Lumen vähyyden vuoksi riitti pälviä oleiluun. Ladun tapahtumat näkyivät hyvin tulipaikaltakin.

Hauskinta oli seurata ja varmaan hiihtääkin suopunkiviestihiihtoa, sillä siinä olivat käytössä mäystinsukset ja suopungit, jotka olivat monelle uusi tuttavuus.

Miesten voittajajoukkueeseen kuuluivat: Jan Johansen, Veikko Feodoroff ja Juha Kinnunen, aika 14.18 ja kaksi osumaa suopunginheitosta.

Naisten sarjan voitti joukkue, johon kuuluivat: Anette Sivertsen, Maria Mäkinen ja Seija Sivertsen. Aika 18,48 oli ylivoimaisesti paras, vaikka suopungilla ei saatu yhtään osumaa, joten jokainen joutui kiertämään ahkerasti sakkorinkiä.

Naisten suopunkiviestin ensimmäiset hiihtäjät lähdössä.

Annelta hajosi mäystin kesken kaiken. Yhden kierroksen sakkorinkiä hän ehti hiihtää yhdellä suksella, ennen kuin avustaja toi tilalle korjatun. Suksirikosta huolimatta joukkue hiihti komanneksi.

Seija osasi itse vyyhdetä suopunkinsa heittokuntoon eikä tarvinnut siinä apua kuten moni muu naistensarjalainen.

Runsaat kuusikymmentä henkeä vietti leppoisaa lauantaita kisoja seuraten sekä lättyjä, makkaraa ja kahvia nautiskellen.

Rankan hiihtosuorituksen jälkeen makkara maistui ja palautti energiatasapainon.

Perille päästyämme lapset kirmasivat heti jäälle katsomaan hyvät pilkkipaikat. Siellä olikin hyvä juosta ja leikkiä, kun jään päällä ei ollut vettä ja luntakin vain sentin verran. Sää oli lämmin ja pilvinen. Kaikki lapset jaksoivat reippaasti pilkkiä, kalaakin retkellä saatiin.

Rannalla oli laavu, jossa nautittiin runsaat ja herkulliset eväät. Suopunkia heitettiin ja hippaa juostiin pälvillä. Retki oli kaikinpuolin onnistunut, jokainen sai nauttia leppoisasta päivästä.

Ǩiõllpieʹzz vuäggamreiss

 Âʹvvel sääʹmǩiõl ǩiõllpieʹzz päärna da hoiʹddjeei jiõʹlle Rahajääuʹrest vuäggmen jiõŋŋ âʹlnn. Tammela autt viiǥǥi miʹjjid da Násti, tâʹvvsääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååiʹd päärnaid tok.

Ko mij puõđim Rahajäurra, päärna tâʹlles-i uʹrčče ooccâd šiõǥǥ vuäggamsõõʹjid. Jiõŋ âʹlnn leäi samai pueʹrr uʹrččâd da siõrrâd, ko toʹben illeäʹm čääʹcc da muõtt leäi pâi muäʹdd sentted.

Leäi põʹlvves, pakk ǩiđđpeiʹvv. Puk päärna vuåggu viiššlânji de kueʹlid še koʹddeš. Reeddast leäi kååvas, koon seʹst mij poorim jeäʹvvsid. Kâʹl tõk leʹjje šiõǥǥ. Piõulin uuʹrčiim da njuärstiim še čâustõõǥǥin. Mij vuäggamreiss oʹnnsti puârast da juõǩǩʹkast leäi hääʹsǩ tõn peeiʹv.

Teksti ja kuvat Sanna Valtonen

Pitkin Sevetintien tienvarsia on siistejä kasoja, jotka kertovat yhden aikakauden päättyneen.

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten yhteydet toimivat langattomina.

Kokous hyväksyi vuoden 2010 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kuultuaan tilintarkastajien lausunnon. Samoin hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 sekä hyväksyttiin yleissuunnitelma.

Jäsenmaksuja päätettiin hieman korottaa eli aikuisten jäsenmaksu on 7 euroa ja nuorten 13 – 25 v jäsenmaksu on 2,50 euroa. Kannattajajäsenten vähimmäisjäsenmaksuksi vahvistettiin 20 euroa. Liittymismaksua ei edelleenkään peritä.

Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Veikko Feodoroff ja jäseninä Matti Semenoff, Tuomas Semenoff ja Kari Toivola. Varajäseninä jatkavat Jaakko Porsanger ja Tuulia Rekilä. Erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin Juha Feodoroff, Tanja Sanila ja Lauri Semenoff.

Tilintarkastajiksi valittiin Eeva Hannula ja Raimo Moshnikoff sekä varatilintarkastajiksi Heli Utriainen.

Seuran varsinaista harjoittelu- ja urheilutoimintaa toteuttaviin jaostoihin valittiin etupäässä entiset henkilöt ja muutama uusi.

Yleisurheilu-, palloilu- ja talviurheilujaosto ’kilpaurheilujaosto’: Pj Veikko Feodoroff, Tuomas Semenoff, Wille-Akseli Feodoroff, Oskari Sanila, Tiia Semenoff, Kari Toivola, Lauri Semenoff, Petteri Feodoroff ja Tuula Heimonen.

Naisliikunta- ja pienten monitoiminnallinen jaosto ’kuntourheilujaosto’: Pj Mariia Feodoroff, Tinja Semenoff, Heli Mäki, Anna-Katariina Feodoroff, Mirva Haataja, Hilkka Semenoff, Heli Utriainen ja Miina Sanila.

Vuoden 2012 liikunta- ja urheilulajeiksi vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti: yleisurheilulajit ja kuntourheilumuodot, palloilulajit, talviurheilulajit, pienten monipuolinen harjoituttaminen yhteistoimintaan ja yhdessäoloon, naisten liikuntamuodot, tanssiliikunta, uinti ja soutu, pyöräily, Saamelainen Urheiluliitto Suomessa/ Sámi Valastallanlihtu Suomas (SVL-S) järjestön urheilulajit, itsepuolustus- ja kamppailulajit, ammunta sekä suunnistus. Lisäksi päätettiin, että seurassa voidaan harrastaa ampumaurheilua jo vuoden 2011 aikana.

Päätettiin hakea Inarin kunnalta perustoiminta-avustusta 1000 euroa vuodelle 2011 sekä kesätyöllistämistukea kesäksi 2011 neljälle nuorelle.

Suunniteltiin erilaisia yhdessätekemisen ja arkiliikunnan muotoja perheitä ja eläkeläisiäkään unohtamatta mm. sauvakävelytempausta, soutukilpailuja, saappaanheittoa, köydenvetoa eri kyläkuntien kesken sekä potkukelkkailua seuraavan kevään hangilla.

Sevetin Peurojen vuosikokouksessa oli vain muutama aktiivinen jäsen, vaikka seuran järjestämissä tapahtumissa on yleensä mukana melkein koko kylän väki.

Tervehdys alueen kaikki Koltta-alueen käsityöläiset! Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus osallistua ensi kesänä Sevetin Kylätyöpajan tiloissa pidettävään käsityönäyttelyyn!

Mikäli saamme kasaan sopivan määrän käsityöläisiä ja myytäviä tuotteita, rakennamme yhdessä tuumin Sevettijärvelle oman käsityönäyttelyn, jossa voi myös myydä omia tuotteitaan. Kaikki hyvällä maulla tehdyt käsityöt ja muut itse tehdyt tuotteet ovat tervetulleita!

Osallistumisessa on yksi ehto: Käsityöläisen on osallistuttava talkoilla myyntinäyttelyn myyntityöhön noin 1-5 arkipäivän ajan. Tämä aika määräytyy sen mukaan paljonko Teitä käsityöläisiä on tässä mukana. Myyntitalkoisiin voi osallistua myös pareina! Toiveissa on että voisimme pitää näyttelyä auki kesä-elokuun ajan, eli 12 viikkoa. Myyntitilat saamme ilmaiseksi käyttöömme Saamelaisalueen koulutuskeskukselta.

Tiloihin on mahdollista saada näyttelyn ajaksi myös kirpputori!

Nyt tarvitsen sitovia ilmoittautumisia tähän näyttelyyn! Eli ilmoita allekirjoittaneelle osallistumisesi joko sähköpostitse osoitteeseen tanja.sanila(ät)sogsakk.fi tai puhelimitse 040-7644517. Ja tärkein: 21.4 klo 16 mennessä! Tämän jälkeen voitte alkaa riemumielin tekemään tuotteitanne myyntiin!

Tapaaminen – johon kaikki ilmoittautuneet parhaansa mukaan kokoontuvat – on keskiviikkona 27.4 klo 13 Kolttatalon tiloissa. Tällöin sovitaan mm. talkooajoista ja näyttelyn pystyttämisestä.

Kannustan kaikkia tarttumaan mukaan tähän hienoon tilaisuuteen!

Iloisin kevätterveisin:

Tanja Sanila

Projektityöntekijä

Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen – hanke

Hän on lähettänyt valokuvia ja kertoo näyttelyn avajaisista:

“The opening of the exhibition at Gallery Pasvik in Svanvik was at Saturday april 9^th. The exhibition will be present there until Wednesday april 27^th. There were over 50 visitors coming to the opening. Svein Sørensen welcomed everybody to the gallery. I presented the project and the background for that exhibition.

We were especially glad that visitors from Sevettijärvi were present that day.  Unfortunately Elias Moshnikoff could not come to leu’dd. Instead Oksana Lapitskaya presented some Russian song. We both sang together a song to the holy Mary from the Russian orthodox liturgy. The exhibition was official opened in Norwegian and Finnish by Olav Beddari.

After the opening, Venke Tørmænen held a short introduction course in fingerveaving of belts. The Finnish visitors got a guiding in Svanvik area by Svein Sørensen, telling  about the Skolt Sámi history of Pasvik.”

 
Čuäjtõõzz äävumuš leäi Pasvik Galleriast Svanvikist sueʹvet njuhččmannu 9 peeiʹv.

Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjčuäjtõs Svanvikist

Mõõnni neäʹttel-looppâst ääveeš saaʹmi ǩiõtt-tuâjjčuäjtõõzz Pasvik Galleriast Taar Svanvikist. Sääʹmkulttur pâʹjjel raaji –haʹŋǩǩõõzz projekt-tuâjjlaž Katharina Bartsch Taar peäʹlnn leäi riâššâm tõn.

Son lij vuõlttääm miʹjjid snimldõõǥǥid da maainast nääiʹt äävumuužž pirr:

“Čuäjtõõzz äävumuš leäi Pasvik Galleriast Svanvikist sueʹvet njuhččmannu 9 peeiʹv. Čuäjtõs lij äävai seärad njuhččmannu 27 peeiʹv räjja. Pâʹjjel 50 ooumžed leʹjje puättam äävumuʹšše. Svein Sørensen tuäivti pukid tiõrv pueʹttem galleriia. Mon mainstem haʹŋǩǩõõzz pirr da tõʹst še, što mäʹhtt tät čuäjtõs lij šõddâm.

Miʹjjid leäi jõnn rämm, ko nuʹtt määŋg čeʹvetjäuʹrneeʹǩǩ leʹjje puättam mieʹldd. Elias Moshnikoff leäi õlggâm leuʹddjed miʹjjid, leâʹša son ij piâssâm pueʹtted tiiʹǩǩ. Suu sââʹjest Oksana Lapitskaya lääulai måtam ruõšš laulli. Tõn mâʹŋŋa muäna kuâhttast lääulaim Nijdd Määʹrj laulli ortodoks liturgiast. De Olav Beddari äävii čuäjtõõzz tääras da lääddas.

Äävumuužž mâʹŋŋa Venke Tørmænen čuäjti pukid, što mäʹhtt saaʹminalla lootât vuõddi rabbâltää. Da Svein Sørensen mainsti Lääʹdd peäʹl oummid siõmmna Paččjooǥǥ säʹmmlai historiast.”

Svein Sørensen tuäivti pukid tiõrv pueʹttem galleriia. Vuäʹljsbeäʹlnn Olav Beddari, kååʹtt äävii čuäjtõõzz.

Miʹjjid leäi jõnn rämm, ko nuʹtt määŋg čeʹvetjäuʹrneeʹǩǩ leʹjje puättam mieʹldd.

Oksana Lapitskaya da Katharina Bartsch laullu Nijdd Määʹrj laulli.

Venke Tørmænen čuäjti pukid, što mäʹhtt saaʹminalla lootât vuõddi rabbâltää.

Kevätnäyttely oli auki myös parina päivänä ennen porokisoja. Tuolloin siihen kävi tutustumassa muutama kymmenen henkilöä. Keväisin ja kaamosaikaan kylässä piipahtavien matkailijoiden piristeenä kaivattaisiin paikkaa, jossa olisi vakinainen näyttely. Siellä voitaisiin esitellä ja myydä paikallisten ihmisten tekemiä käsitöitä. Se auttaisi monia paikallisia saamaan leivänjatketta käsitöillään ja tarjoaisi matkailijoille kuvan kolttakulttuurin käsityöperinteestä.

Jiânnai oummu puõʹtte ǩiõččâd saaʹmi ǩiõtt-tuâjjčuäjtõõzz.

Ǩiđđčuäjtõs

Mõõnni sueʹvet Čeʹvetjääuʹrest vuõjjuš puõccin ǩeâlbai da skooulâst leäi äävai ǩiđđčuäjtõs. Toʹben leʹjje vuõiʹnnemnalla mooččâs ǩiõtt-tuâi, koid kurssneeʹǩǩ miâlggâd eeʹjj ääiʹj pešttam kuursâst leʹjje raajjâm. Vuäddtuâi da peʹssetuâi leʹjje oummid õmmâz, ko tõid jeät rajju jeeʹresåʹrnn Lääʹddjânnam sääʹmvuuʹdest.

Ǩiđđčuäjtõs leäi äävai muäʹdd peeiʹv neäʹttlest še. Tõn ääiʹj muäddlo ooumžed puõʹtte tõn ǩiõččâd. Juõʹǩǩ ǩiiđđ da skammpoodd tuʹriiʹst jieʹlle siidâst da meeʹst iʹlla siʹjjid ni mâiʹd hääʹsǩõõttmõõžž. Mij taarbžečep ouddmiârkkân nåkam pääiʹǩ, koʹst mij vuäiʹtčep čuäʹjted da kaaupšed siʹjjid saaʹmi ǩiõtt-tuâjaid. Tõn veäkka määŋgâs siidoummu vuäʹǯǯče tiânnâz ǩiõtt-tuâjaid tuejjeeʹl da tuʹriiʹst vuäʹǯǯče tieʹtted, što måkamnallšem lij sääʹmkulttur.

Poroja ei ollut mukana kovin paljon. Nykyisin kilpaporoja kasvatetaan yhä enemmän, mutta samalla myös porokisojen suosio on lisääntynyt ja niitä pidetään useilla paikkakunnilla samanaikaisesti.

Sevetin poroajoissa oli mukana oman kylän pojan, Juha Fodoroffin, kolme poroa, jotka menestyivät kohtalaisesti.

Häkin ovi aukeaa ja Koikkalainen Aslak Satokankaan ajamana syöksähtää radalle.

Yleisen sarjan tulokset:
1. Taifun (1:21,17) omistaja Per Ole Vars
2. Futsi (1:23,75) omistaja Per Ole Vars
3. Koikkalainen (1:23,88) omistaja Juha Feodoroff

Kuuman sarjan tulokset:
1. Nopsa (1:21,66) omistaja Joar Eira Rasdal
2. T Čahput (1:21,99) omistaja Joar Eira Rasdal

Kaikkien porojen ajajana urakoi Aslak Satokangas.

Koikkalainen vauhdissa.

Čeʹvetjääuʹr puäʒʒǩeâlbaivuejjmõš

Leäi obbâʹlmm, leätt leäi tosvvuum da leäi kueʹhtt plussgraaddâd, ko Čeʹvetjääuʹrest vuõjjuš puõccin ǩeâlbai. Leäi kuuitâǥ šiõǥǥ, što ij leättškuättam vuejjam ääiʹj, leâʹša sõrgg tõn mâŋŋa.

Puõccu jie leämmaž puättam jiânnai. Ânnʼjõžääiʹj ǩeâlbbpuõccid kâʹl taamât eʹpet, leâʹša seämma ääiʹj riâššât jäänab vuejjmõõžžid še da tõk lie tääuʹjben seämma ääiʹj jeeʹres siidin.

Čeʹvetjääuʹrest leʹjje mieʹldd mij siid åumma, Juha Feodoroov koumm puäʒʒad še, kook piʹrǧǧee meâlggâd puârast.

Takai joukk:
1. Taifun (1:21,17) vuäʹmsteei Per Ole Vars
2. Futsi (1:23,75) vuäʹmsteei Per Ole Vars
3. Koikkalainen (1:23,88) vuäʹmsteei Juha Feodoroff

Puõʹlli joukk:
1. Nopsa (1:21,66) vuäʹmsteei Joar Eira Rasdal
2. T Čahput (1:21,99) vuäʹmsteei Joar Eira Rasdal

Vuejjʼjen ij leämmaž ko õhtt, Aslak Satokangas, kååʹtt vuejai puki puõccivuiʹm.

Nuorena vitsa väännettävä.

Pilottikoulutus

Kurssin suunnittelija Janne Näkkäläjärvi SAKK:sta sanoi iloitsevansa siitä, että vain muutamia sairaslomalle joutuneita lukuun ottamatta kaikki kurssilaiset jaksoivat loppuun asti. ”Tämä SAKK:n pilottihankkeena toteuttama kurssi on herättänyt runsaasti mielenkiintoa ympäri Saamelaisaluetta ja se tulee olemaan hyvä esikuva, kun vastaavanlaisia kursseja järjestetään muualla,” sanoo Näkkäläjärvi. ”Kurssin moipuolisesta perinnekäsityön eri osa-alueiden opetuksesta ovat huolehtineet Matleena Fofonoff, Heini Wesslin, Tatjana Kozhevina Lovozerosta, Ahti Vuoti ja Arttu Niemenmaa. Lisäksi monet perinnekäsityön osaajat ovat vierailleet kurssilla kertoilemassa omista työtavoistaan,” hän jatkaa.

Todistusten jakotilaisuudessa oli mukana kuusi todistuksen saajaa yhdeksästä vas. Soili Huhtamella, Hilkka Semenoff, kurssin suunnittelija Janne Näkkäläjärvi, opettaja Matleena Fofonoff, Leila Semenoff, Kerttu Hurtig, Aila Rajakangas ja Tuula Heimonen.

Kyläpaja aktiivisesti mukana

Projektipäällikkö Marja Suojoki-Gauriloff kertoi kyläpajan roolista käsityökurssin tukijana: ”Pajassa järjestettiin mm. hopeatyökurssi, puukkokurssi, luutyökurssi ja vyökurssi, joiden anteja myös käsityökurssilaiset voivat hyödyntää. Paja tarjosi kurssilaisille mahdollisuuden valmistaa erityistyökaluja vaativia töitä pajaisännän ohjauksessa muulloinkin.”

Opintomatka ja näyttelyt

Opintomatka tehtiin Jokkmokkin markkinoille tutustumaan sikäläisiin käsitöihin. Kurssilaisten töitä on ollut esillä Arktikumissa sekä Barentsin messuilla ja niitä voi ihailla koululle kootussa näyttelyssä Sevettijärven porokisojen aikana. Täältä työt jatkavat näyttelyyn Svanvikiin, mistä edelleen SAKK:n oppilastöiden näyttelyyn loppukeväästä.

Esimerkkejä kurssilaisten tekemistä käsitöistä:

Reunavahvisteinen kalakaara.

Juurella ommeltu tuohisuikale ropeen reunan vahvikkeena.

Puukantisissa ja -pohjaisissa tuohirasioissa, kiikoissa, säilytettiin ennen suolaa.

Ohuista juurista valmistettuja taidokkaita hiussolkia, rannerenkaita ja sormus.

Koivun juurista punotut korvakorut, riipus ja rintasolki.

Männyn juuresta valmistetut perinteiset sokerikko ja rasia.

Erilaisin parkitusainein saadaan aikaan koristeellisia muunnelmia perinteisistä malleista.

Kalan selkänikamista valmistettuja kaulakoruja.

Kolttanaisen talvilakki, triiviǩ.

Helmikoristeinen sisnanahkainen laukku, joka sopii nykyaikaiseksi käsi- tai olkalaukuksi.

Moderni toteutus perinteisestä sisnalaukusta helmikoristeisine tereineen ja sarvikoristeineen.

Kurssin päätöspäivä on torstaina 31.3 klo 9 alkaen, jolloin myös kurssilaiset tavattavissa paikanpäällä. (Paitsi ei lounasaikaan n 11.30-12.30) Tervetuloa tutustumaan kurssilaisten tekemiin käsitöihin!

Esineet jatkavat matkaansa ensi viikolla Norjan Svanvikiin, jossa avautuu 9.4. oma käsityönäyttely.

Lasten nimeäminen kolttanimillä viestii siitä, että kolttanuoret ovat alkaneet arvostaa omaa kulttuuriaan aiempaa enemmän. He ovat alkaneet ymmärtää, että ellei jotain nyt tehdä, sekä koltan kieli että kulttuuri katoavat. He ovat alkaneet tiedostaa juurensa ja ovat ylpeitä kolttasaamelaisesta taustastaan eivätkä halua peitellä sitä.

Kolttanimet unohduksissa vuosikymmeniä

1960- ja 1970-luvuilla ilmapiiri oli toinen. Etunimen ei haluttu viittaavan kulttuuritaustaan, vaan kolttalapsille annettiin vanhempien toimesta mahdollisimman suomalaisia nimiä, koska syntyperä haluttiin salata. Lisäksi lapset käyttivät myös jonkin verran lempinimiä, jotka korvasivat suomalaiset, mutta vähänkin itävaikutteiset etunimet. 1980- ja 1990-luvuilla tapahtui ensimmäiset irtiotot suomalaisuudesta, kun muutama rohkea käytti lapsensa toisena nimenä perinteistä kolttanimeä.

Kolttien asuessa Petsamossa kolttanimiä sekä suomennettiin että käännettiin venäjäksi riippuen siitä, minkä valtion vallan alle Petsamo kulloinkin kuului. Evvan merkittiin kirkonkirjoihin Jussina ja Ǩiurrâl kirjoitettiin Kiril. Tämä johtui siitä, että valtakieltä käyttävien, koltansaamea taitamattomien pappien mielipiteet vaikuttivat paljon lapselle annettavaan nimeen.

Perinteisiä koltankielisiä nimiä

Dåʹmnn = Tyyne
Eeʹled = Helena, Elina
Eʹll = Elli
Feäddsi = Fetsi
Jeʹvida = Ida, Iida
Kaaʹdren = Katriina
Kaiʹssi = Kaisa
Käättaž = Katri
Märʹj = Marja, Maria
Maađrân = Matleena
Näskk = Anastasia
Vaʹss = Vassi
Ziina = Siina
Äʹnn = Anna, Anni

Eeʹlljaž = Eljas, Elias
Eeunkaž = Jouni
Essak = Esko
Evvan = Jussi
Huâttar = Huotari
Jeeʹfem, Juuʹhmi = Jefim, Jehvi
Ǩiurrâl = Kiureli, Kiurel
Teäppan = Tapani
Oʹlssi = Aleksi
Peâtt = Pekka, Petti
Semman = Simo
Väʹsǩǩ = Vasko
Åʹlsander = Aleksanteri

Ja kun tasatyönnöllä pukkaatte itsenne näihin maisemiin ja takaisin, niin matkaksi tulee n 10km.

Tässä jo perinteikkäässä laatikossa on sitten ruutuvihko, mihin kävijä voi rustata puumerkkinsä muistoksi urheiluhetkistään.

Kaikki ladulle!

T: Tanja

Son ceälkk ǩeeʹrj säʹttemsaaʹnin: “Ko mon ǩeeʹrjtem Suõʹnnʼjel pälggsin –ǩeeʹrj, leäm mošttam tõid sääʹmpokaineeʹǩǩid, kook lie kuâđđjam tok Suõʹnnʼjelsiid ruõkkâmsõõʹjid. Sij lie mainstemnalla serddam täid sääʹm-mainnsid puõʹtti puõlvid äʹrbben.” Son juätkk: “Muu tuâjjan leäi pååssad jiõgg täid mainnsid. – Muʹnne lij jõnn cistt, ko leäm vuäittam ǩeʹrjjted Suõʹnnʼjel pälggsin -maainâsǩeeʹrj.”

Tarja Sanila lij pirstam kaartid tän ǩerjja, koʹst lie 112 seiddad da koon Davvi Girji lij čõõđtam.

Paikallislehti Inarilainen julkaisi (23.3.11) listasta 65 parasta ja loput on poimittu Lapin Loitsun kotisivuilta. www.lapinloitsu.fi. Lapin parhaiden naisten listalta löytyy myös seitsemän vahvaa kolttanaista ja yksi sevettiläissyntyinen rehtori. Hienoa, että heidän saavutuksena on noteerattu mainitsemisen arvoiseksi. Saaʹmi Nueʹtt onnittelee!

Lapin sadan parhaan naisen listalta poimitut nimet valintaperusteluineen:

Pauliina Feodoroff, Inari
Syntyperältään kolttasaamelainen elokuvaohjaaja, teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja, joka on esiintynyt aktiivisesti saamelaiskulttuurin ja saamelaisten oikeuksien puolestapuhujana.

Helmi Haataja, Inari
Sevettiläinen matkailualan yrittäjä.

Liisa Holmberg, Inari
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori, joka on toiminut myös saamelaisen elokuvan hyväksi ja toimii saamelaispolitiikassakin aktiivisesti. Edustaa saamelaisia rohkeasti ja on esimerkkinä nuoremmille saamelaisille.

Irja Jefremoff, Inari
Kävelevä inarilaisen kulttuurihistorian tietosanakirja.

Marja Männistö, Inari
Yrittäjä, saamelaiskeskus Sajoksen tiedottaja ja kolttakulttuurin edistäjä.

Tiina Sanila, Inari
Kolttasaamelais-suomalainen laulaja, joka taustayhtyeineen julkaisi vuonna 2005 maailman ensimmäisen koltansaamenkielisen rockalbumin, Sääʹmjânnam rocks!.

Marja Suojoki-Gauriloff, Inari
Sevettiläinen kolttakulttuurin edistäjä.

Heini Weslin, Inari
Saamenkäsityötekijä ja kolttakulttuurin kantaja.

Metropoliitta Panteleimon muistelee yhteistä taivaltaan isä Kaukon kanssa.

Isä Kaukon lämminhenkisten läksiäisten osallistujia.

Saaʹmi Nueʹttin kysellessä Isä Kauko kertoi muuttavansa kesän aikana Pohjois-Pohjanmaalle Arja vaimonsa kanssa. ”Siellä odottaa omakotitalo, jonka puutarhassa riittää puuhaa. Myös mieliharrastukseeni kalastukseen sekä sienestykseen, marjastukseen ja yleensä ulkoiluun tulee nyt jäämään enemmän aikaa kuin työvuosina.” Isä Kauko pohtii ja lisää, että kirjoittamiseenkin voisi omistautua. ”Tarkoituksemme on harrastaa kotimaan matkailua ja osallistua erilaisiin kesätapahtumiin” hän jatkaa.

”Karvoskylän kirkko on uusi kotikirkkomme”, hän kertoo. ”Toimitan siellä papillisia tehtäviä voimieni mukaan.”

Saaʹmi Nueʹtt kiittää isä Kaukoa lämpimästi monivuotisesta yhteistyöstä, jonka tuloksena tapahtumakalenterissamme ovat näkyneet kuntamme ortodoksisten kirkkojen kirkollisten toimitusten ja tapahtumien ajankohdat.

Saaʹmi Nueʹtt toivottaa isä Kaukolle ja ruustinna Arjalle armorikkaita eläkevuosia!

Parlamenttvaal ââʹnet juõʹǩǩ neelljad eeʹjj
Vaalin vaʹlljeet 200 parlamentneʹǩǩed tuʹmmjet õhttsaž aaššid. Eeʹjj 2011 parlamenttvaal riâžžât pâʹsspeeiʹv 17.4.2011. Kaaunak teâđaid vaalin säämas addrõõzzâst http://www.vaalit.fi/uploads/z9gs0.pdf

Koltansaamen kieltä tuettiin seuraavasti:

Dosentti Matti Miestamo ja työryhmä (Helsingin yliopisto) sai koltansaamen deskriptiivistä kielioppia valmistelevan dokumentaatiohankkeen toteuttamiseen Huhtamäen rahastosta 55 000 euroa.

Poromies Jouni Moshnikoff ja opettaja Satu Moshnikoff Sevettijärveltä saivat tunnustuksena kolttasaamelaisen kulttuurin säilyttämiseksi tehdystä työstä, hakemuksetta, Tapio Wirkkalan rahastosta 10 000 euroa.

Jouni ja Satu Moshnikoff yllättyivät saamastaan tunnustuksesta. He korostavat, että ”ilman toinen toistamme, ilman aktiivisia kyläläisiä ja ilman kielitieteilijöiden apua koltansaamen kielityö ei olisi päässyt ottamaan tällaisia askeleita. Mainitaksemme monien joukosta muutamia henkilöitä, joilla on ollut kielityössä suuri rooli: Anni Feodoroff, Vassi Semenoja, Mikko Korhonen, Pekka Sammallahti sekä Eino Koponen. Teknisenä avittajana erityismaininnan saa kielentutkija Tim Feist.”

Kasöörinä ja valvojana oli Mirva Haataja. Hän kertoi, että yhdessä Tanja Sanilan kanssa he olivat päättäneet talkoilla pystyyn yhden päivän kirpputorin kyläelämän elävöittämiseksi. “Tietoa kirpputorista olisi kuitenkin pitänyt levittää muuallakin kuin internetissä,”  hän totesi, kun asiakkaita ei ollut tungokseen asti. “Seuraavalla kerralla olemme tässä suhteessa viisaampia!” Mirva tuumi.

“Kauppa käy kohtuullisesti,” toteaa Mirva.

Saamelaisen käsityöperinteen luonnonresursseihin liittyvää perinteistä tietoa turvatakseen Metsähallitus antaa yleisen, korvauksettoman oikeuden ottaa valtion maalta käsitöiden raaka-aineeksi vähäisiä määriä pajua, leppää, koivua ja haapaa. Myös vähäisiä määriä juuria, kenkäheinää, niittymaarianheinää ja väinönputkia voi ottaa korvauksetta. Yleinen
otto-oikeus ei koske kansallis- tai luonnonpuistoja, eikä raaka-aineena tapahtuva jälleenmyynti tai välitys ole sallittua.
Katajan ottoon myönnetään erillisiä, maksuttomia lupia ja pahkojen ottoon erillisiä, maksullisia lupia.
Tällainen linjaus on tehty saamelaiskäräjien kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena. Linjaus perustuu biodiversiteettisopimuksen 8 j artiklaan (käsittelee saamelaisten perinteistä tietoa) ja Metsähallituslain 4 §:n (yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet -saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaaminen). Linjauksen on vahvistanut pääjohtaja Jyrki Kangas 20.1.2011.
Katajien ottolupia myönnetään kaikkialle muualle valtion maille, paitsi muutamalle erikseen kartalle rajatulle alueelle, eikä tietenkään puistoihin.

Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjaunnsi haŋǩǩumuš

Ođđ vuäʹppõs saaʹmi ǩiõtt-tuâjjaunnsi haŋǩǩumuužž vääras Meäʹcchalltõõzz vuuʹdin, kook lie luâđsuõʹjjeemvuuʹdi åålǥbeäʹlnn. Vuäʹppõõzz vääʹldet õnnu nâraaz säʹmmlai dommvuuʹdest.

Meäʹcchalltõs tätt staanâd säʹmmlai ǩiõtt-tuâjjaunnsin kuulli vuäʹmm teâđ, kååʹtt kuâskk luâttresuursi âânnmõõžž da oudd tõn diõtt säʹmmlaid vuõiggâdvuõđ väʹldded valdia määddain aunnsen siõmmna puåjjuid, lieʹppid, sueʹjjid da suuʹvid maaustää. Seämmanalla vuäitt dääram väʹldded occnja vuäddsid, kaammisueiʹnid, duuhhsueiʹnid da poorrâmraaʹzzid še.Väʹlddemvuõiggâdvuõđ vuâlla jie kuul meermieʹcc jie ni luâttmieʹcc. Aunnsen šõõddi kaaupšumuš da peittkaupp lie ǩiõlddum.
Kõskkõz välddmõʹšše uuʹdet dääram jeeʹrab looʹvid da paaʹǩǩid vuäǯǯ väʹdded jeeʹrab määuslain looʹvin.
Nääiʹt lij saaǥǥstõllum Sääʹmteeʹǧǧ mieʹldd. Tuʹmmjumuužž vuâđđan lij biodiversitettsuåppmõõžž 8 j artikkla (kuõskktââll säʹmmlai äʹrbbvuõtt-teâđ) da Meäʹcchalltõõzz lääjj 4 §:z (takai õhttsažkåådlaž õõlǥtumuužž – sääʹmkulttuurlaž jieʹllem staaneem diõtt). Vueiʹvvšurr Jyrki Kangas lij raavääm tuʹmmjumuužž 20.1.2011.
Kõskksi väʹlddemlooʹvid uuʹdet pukid jeeʹres valdia määddaid peʹce måtam vuuʹdid, kook lie jeeʹrben miõrǩǩuum kaʹrtte, ij-a teâttlõs muõrrǩeeʹddid.

Kolttien perinteinen sokerikko ja rasia männynjuurista. Saaʹmi säähharneʹcc da vuäʹddčuʹǩǩ.

Aluksi on tutustuttu tarinankerronnan teoriaan ja pohdittu sitä, mikä dokumentti on. Aki määritteli: “Dokumentin käsite on laaja eikä sillä ole määrättyjä rajoja. Hyvä dokumentti on myös taidetta, jota on nautinto katsella.” Erkin määritelmän mukaan: “Dokumentti on jonkun subjektiivinen näkemys totuudesta silloin, kun se ei ole uutisdokumentti.”

Tällä kurssin ensimmäisellä jaksolla tutustuttiin myös kuvauskalustoon ja sen käyttämiseen sekä mietittiin aiheita, joista kukin voisi kuvata materiaalia viikon aikana. Seuraavana viikonloppuna siitä sitten leikattaisiin kolmen minuutin pituinen kokonaisuus.

Kurssin aikana syntyneitä dokumentteja nähdään sunnuntaina 13.3 iltapäivällä noin klo 13-15. Asiasta kiinnostuneet voivat tulla katsomaan niitä Sevettijärven koululle entisen asuntolan ruokasaliin. Tervetuloa!

Uʹčteeʹl da kurssneeʹǩǩ ǩeäʹčče, što mâiʹd sij lie sniimmâm. Oummu čiʹǯsbeäʹl aaʹljeeʹl Erkki, Aki, Sonja, Susanna, Kerttu da Ulpu. Suvi leäi täʹbbe meädda.

Dokumenttkurss Čeʹvetjääuʹrest

Čeʹvetjääuʹrest lij jååʹttmen dokumenttkurss, koon lie riâššâm Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs da Interaktiivlaž Sápmi –haʹŋǩǩõs. Kuursâst jååʹđteejen lie Erkki Feodoroff da Aki Harju.

Vuõššân kurssneeʹǩǩ lie tuʹtǩǩääm, što mii lij maainâs da mäʹhtt tõn õõlǥči mainsted jeärrsid. Tõt še lij leämmaž tuʹtǩǩeemnalla, što mii lij dokumentt. Aki ceälkk: “Ton vuäitak fiʹttjed dokumeent samai veiddsõs äʹššen ij-ǥa tõʹst leäkku tääʹrǩes raajj. Šiõǥǥ dokumentt lij nåkam, što miõlstõõvak tõzz.” A, Erkki ceälkk: “Dokumentt lij õhtt oummu subjektiivlaž vuäinâlm tuõđâšvuõđâst, teʹl ko tõt ij leäkku oođâsdokumentt.”

Kuurs vuõssmõs peeiʹvin tobdstõʹtteš vidiakameraivuiʹm da tõõi âânnmõʹšše. Võl smiõʹtteš, što måkam aaʹššin vuäitči raajjâd dokumeentid. Puõʹtti neäʹttel ääiʹj õõlǥči sniimmâd materiaalid, koin neäʹttel-looppâst čuõppât dokumeentid, kooi kokkâdvuõtt lij nuʹtt koumm minuuted.

Kurssneeʹǩǩi raajjâm dokumeentid vuäitak pueʹtted ǩiõččâd pâʹsspeeiʹv 13.3. nuʹtt čiâss 13-15 škoouʹle. Tiõrv pueʹttem!

Ulpu lij åuggan sniimmʼmen.

Koltansaameksi juonnetut Unna Junná -ohjelmat nähdään 3.4. ja 15.5 TV2 kanavalla klo 7.45 ja uusinta FST5 kanavalla klo 10.30. Juontajina toimivat Anna-Katariina Feodoroff Sevettijärveltä ja Leena Fofonoff Saitajärveltä.

Talven aikana on Sevettijärvellä kuvattu lasten ideoimia muutaman minuutin pituista filmejä, jotka näytetään Unna Junnássa seuraavasti:
20.2. ”Jeäʹnn da puäʒʒvuejjai”
27.2. ”Tara-piânnai”
13.3. ”Tytti da suu taaurõš”
10.4. ”Äʹjj”
24.4. ”Kueʹllmaainâs”
29.5. ”Musikkpodd säämas” Tiina Sanila-Aikio
Lisäksi on muutama uusinta aikaisemmilta kausilta mm. ”Kolmekieliset hämähäkit”.

Tuntuu hyvältä, että koltan kieltä aletaan käyttää enenevässä määrin television lastenohjelmissa, jotta kielipesien lapsilla on mahdollisuus kuulla kolttaa myös viikonloppuisin, kun kielipesät ovat suljettuna. Jos vanhemmat vielä ovat niin viitseliäitä, että tallentavat ohjelmia, niin niitä voi katsella moneen kertaan, jotta kielitaito vahvistuu.

 
Sääʹmǩiõllsaž prograammin mainstet säämas da teʹkstt lij lääddas, što jeärraz še fiʹttje.

Päärnai programm Unna Junná säämas

”Tän eeʹjj aalǥâst Unna Junná prograammid lie tuejjuum pâi Lääʹdd peäʹlnn,” maainast Ritva Torikka, kååʹtt lij täi prograammi puuttʼteei. Son juätkk: ”Tän räjja koumm Tâʹvvjânnam lie leämmaž õõutsââʹjest tuejjemem täid da nuõrttsäämǩiõl lij leämmaž mieʹldd pâi härvva. Ååʹn mij tättap ââʹnned puk koumm Lääʹddjânnam sääʹmǩiõllâd juõʹǩǩ prograammâst. Teʹl ko prograamm jååʹđtet tâʹvvsäämas, mieʹldd lie vuänkõs mainnâz aanarsäämas da nuõrttsäämas. Seämmanalla teʹl ko prograamm jååʹđtet nuõrttsäämas, mieʹldd lie vuänkõs mainnâz aanarsäämas da tâʹvvsäämas dno. – Vueiʹnnep lååi prograammâd, koin lij mieʹldd nuõrttsääʹmǩiõl da kääuʹc, koin lij mieʹldd aanarsääʹmǩiõl.”

Nuõrttsäämas jååʹđtum prograamm puätte åålǥas 3.4. da 15.5 TV2 čiâss 7.45 da oʹđđest FST5 čiâss 10.30. Jååʹđteejen lie Anna-Katariina Feodoroff Čeʹvetjääuʹrest da Leena Fofonoff Saitajääuʹrest.

Tääʹlv ääiʹj lie Čeʹvetjääuʹrest fiʹlmmjum vuänkõs fiiʹlm, koid päärna lie hoʹhssjam. Täid fiiʹlmid vueiʹnnep Unna Junná prograammin nääiʹtaa:
20.2. ”Jeäʹnn da puäʒʒvuejjai”
27.2. ”Tara-piânnai”
13.3. ”Tytti da suu taaurõš”
10.4. ”Äʹjj”
24.4. ”Kueʹllmaainâs”
29.5. ”Musikkpodd säämas” Tiina Sanila-Aikio
Tän lââʹssen vueiʹnnep oʹđđest muäʹdd prograammâd ouddmiârkkân ”Koummǩiõllsa eeuna”.

Šiõǥǥ što sääʹmǩiõll kollai jäänab päärnai prograammin. Nääiʹt ǩiõllpieʹzzi päärna vuäǯǯa kuullâd sääʹmǩiõl teʹl še ko ǩiõllpieʹzz jie leäkku äävai. Teʹl ko puärraz võl vuäiʹtte ruõkkâd prograammid, tõid vuäitt ǩiiččeed oʹđđest da oʹđđest. Tõt leʹčči samai šiõǥǥ päärnai ǩiõllsilttõõzz pueʹreem diõtt.