Header image
Text background bars
log

Melodinen leu’dd sulkee sisälleen eletyn elämän

 

Etelätuulinen, uuden ajan nuori henki, lämmin on henkäys, intoa kuuluu äänestä

Näytän eriltä, kuin esiäitini ennen vanhaan. Kuitenkin minulla on aivan sama saamelainen sydän 

Saamenmaa, kieli, vaatteet, leuʹdd, elämäntyyli ja ihmiset, kaikki ovat minulle niin rakkaita

 

Näin kauniisti kulkee kolttasaamelaisen Anna Lumisalmen ensimmäinen omatekemä leu’dd saamelaismusiikin opinnäytetyönä valmistuneessa Sääʹnteʹmes saakk -kappaleessa. Kaksi vuotta sitten äidinkielensä koltankielen haltuun ottaneen Annan polku kulkee nyt vahvasti esi-isien viitoittamia teitä. Ensi sunnuntaina Anna esiintyy Helsinki-päivän leu’dd-konsertissa Lapinlahden lähteellä Suõmmkar-nimisen uuden kokoonpanon kanssa, jossa hänen kanssaan leu’ddaa Hanna-Maaria Kiprianoff, kolttasaamelainen hänkin.

Siitä on aikaa, kun Helsingissä on viimeksi koltansaamelaista musiikkia kuultu. Kymmenen vuotta sitten maata kiersi Tiina Sanila Band, koltankielistä rokkia esittävä yhtye keulakuvanaan saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Sen jälkeen pääkaupunkiseutu on saanut nauttia harvakseltaan lähinnä pohjoissaamelaisten artistien musiikillisesta annista, mutta kolttasaamelaiset ovat visusti pysytelleet omilla kotiseuduillaan. Takavuosien iskelmätähti Jaakko Gauriloffkin jätti kiertämisen jo 90-luvulla. Tosin paljon Jaakko ehti kiertääkin, sillä hänen uransa alkoi Olavi Virran jalanjäljissä jo 50-luvulla. Nyt voisi olla leu’ddin vuoro nousta esille. Mutta mitä on leu’dd?

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Leu’dd kertoo totuuden kauniisti kiertäen

Joiku on suomalaisille tuttua. Leu’dd ei ole joikua, vaan kolttasaamelaisten omaa musiikkiperinnettä, melodista ja runokielistä tarinankerrontaa. Pohjois-saamelaisesta joiusta leu’dd poikkeaa siinä, että leu’dd sisältää aina kokonaisen tarinan jostakin elämän taitekohdasta tai sattumuksesta, kun taas joiku on useimmiten rytmistä, vokaalipohjaista melodiaa ilman tarkempaa juonta. Molemmissa musiikkiperinteissä on kyse ihmisten, eläinten tai maisemien muistelemisesta, mutta leu’dd ei vain mainitse, se kirjoittaa historiaa tarinan muotoon. Rakastumiset, kosinnat ja naimisiinmenot olivat suosittuja aiheita, mutta myös jokapäiväisestä elämänmenosta leu’ddattiin. Tiivistäen Vassi Semenojan sanoin, ”leu’ddit kertovat siitä, miten koltat ovat eläneet”.

Leu’dd-perinne on hiipunut sen jälkeen, kun koltat joutuivat jättämään kotiseutunsa Petsamon alueelta sotien jälkeen ja heidät sijoitettiin uusille asuinsijoilleen Sevettijärvelle, Nellimin ja Keväjärven alueille Itä-Lappiin. Perinnettä kuitenkin elvytetään ja tulevaisuus leu’ddien osalta näyttää nyt valoisammalta kuin aikoihin. Koltankielen osaajien määrä on kasvussa ja nuoria kolttia kiinnostaa myös oman kansan musiikkiperinne.

Siihen tähtää myös parivuotinen saamelaismusiikin aikuiskoulutushanke, joka EU-rahoitteisesti pyörii nyt täyttä vauhtia Utsjoella Saamelaisalueen koulutuskeskuksen operoimana. Hanke kouluttaa pohjois- ja inarinsaamelaisten musiikinosaajien lisäksi myös kolttasaamelaisia opiskelijoita ja vahvistaa mm leu’ddin asemaa alkuperäismusiikin kartalla. Anna Lumisalmi ja Hanna-Maaria Kiprianoff valmistuivat koulutuksesta toukokuun lopussa. Leu’ddaamaan heitä opetti tutkijatohtori ja kansanmuusikko Marko Jouste, joka on tehnyt tutkimusta kolttasaamelaisesta musiikkiperinteestä jo 2000-luvun alusta saakka. Yhteistyö on ollut hedelmällistä, sillä Jouste, Lumisalmi ja Kiprianoff perustivat Suõmmkar-ryhmän ja saapuvat nyt ensimmäiselle keikalleen Helsinkiin sunnuntaina 12.6., Helsinki-päivänä.

 

En aivan osaa tätä tunnettani selittää

Tässä kun istun, on aivan kuin kotiin olisin tullut

Vaikka olen kaukana poissa kodistani, minulla on ihmeellinen sisäinen rauha

Nämä kalliot minulle kuiskailevat, enkä ymmärrä mitään, kuitenkin kodikas tunnelma syntyy

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Paluumuuttaja löysi omat juurensa

Anna Lumisalmi on 29-vuotias kolttasaamelainen, joka restonomiopintojen ja Helsingin-vuosiensa jälkeen on palannut kotiseudulleen Ivaloon, jäädäkseen. Koltan kieli on nyt koulutuksen ansiosta hallussa ja tie on auennut myös Lumisalmen sydämenasialle, musiikille. Anna on laulanut niin pitkään kuin muistaa, koltankielellä jopa, vaikkei kieltä vielä lapsena osannutkaan. Hän kuitenkin osasi lukea sitä, ääntää lukemansa kauniisti ja näin laulaa koltaksi. Ala-asteikäisenä Anna lauloi Nellimin kansantanssi- ja perinneryhmässä, 14-vuotiaana hän aloitti ortodoksikanttorina toimivan isänsä Erkki Lumisalmen kanssa koltankielisten hartausohjelmien tekemisen Yle Sápmille. Leu’ddaaminen ei ollut kuitenkaan Annalle tuttua ennen saamenmusiikin koulutusta.

Leu’dd on edelleen vähän mystinen musiikin ala Annalle. Laulaminen on tutumpaa, ja myös helpompaa.

– On edelleenkin hankala erottaa, mikä on leu’ddia ja mikä on laulua. Leu’ddissa käytetään paljon kiertoilmaisuja. Asioita ei sanota suoraan, mutta sanoma aukeaa sille, joka tuntee ihmiset ja tietää tapahtuneen. Esimerkiksi vanhassa Ee’led kaavsõs leu’ddissa (Elinan morsiusleu’dd) kerrotaan kiertäen, että Elina oli jo kihloissa suomalaisen Einon kanssa, mutta kyläyhteisö ei hyväksynyt liittoa. Elinan täytyi mennä yksiin kolttasaamelaisen Petroksen eli Pekan kanssa, mutta tietenkään sitä ei näin suoraan sanottu. Varsinkaan, jos lähisukulaisia oli paikalla, hienotunteisesti sitä ei leu’ddattu lainkaan, Anna Lumisalmi valottaa.

Vanhoja leu’dd-osaajia on vielä elossa muutamia, mutta väki vanhenee kovaa vauhtia.

– Vähän aikaa sitten kuulin Venäjän puolelta uutisen, jossa sanottiin leu’ddin olevan kuolemassa. Ei se pidä paikkansa, kyllä leu’dd elää ainakin tällä puolella rajaa edelleen, Anna Lumisalmi sanoo.

Saamenmusiikkikoulutus on vahvistanut Annan tietä kolttasaamelaisen musiikin pariin. Päättötyönä valmistunut oma leu’dd on saanut hyvää palautetta, kuten koko kolmiosainen kappalekin. Sääʹnteʹmes Saakk, Sanaton viesti on kokonaisuus, joka koostuu kahdesta leu’ddista ja yhdestä laulusta. Suunnitelmissa on levyttää Suõmmkar-ryhmän leu’ddit levylle ja myös omien koltansaamenkielisten laulujen tekeminen on haaveissa. Vanhojen perinteiden uudistaminen niitä kunnioittaen ei enää pelota Annaa.

– Kaikista olennaisinta tässä on rohkeus. Jos koko ajan ajattelee, että saako näin tehdä ja voinko minä tehdä näin, niin kukaan ei tee mitään – ja silloin perinneet oikeasti kuolevat. Siksi pitää olla rohkea ja tehdä asioita omalla tavallaan. Nykyaikaisella tavalla, Anna lisää.

 

Yhtäkkiä ymmärrän tämän elämän suuren salaisuuden

Luonto, olet kaikkialla meidän ympärillä, jopa kaupungissa

Kiitos sinulle, kun säilytät sanattomat viestit esi-isiemme

Kiitos, kun olet viisaampi kuin me, ja elämän annat

 

Mitä sunnuntaiseen leu’dd-konserttiin tulijan olisi hyvä tietää?

– Se olisi hyvä tiedostaa, että kolttasaamelaiset menettivät alkuperäiset kotiseutunsa Petsamon alueelta. Aikoinaan koltat elivät hyvin tiiviisti ja kulttuuri silloin kukoisti. Kun koltat siirrettiin uusille asuinsijoilleen, se oli kriisi, kun uudet asuinpaikat sijaitsivat kaukana toisistaan.

– Mutta minusta on merkittävää, että kolttakulttuuri on näinkin hyvin säilynyt, vaikka olosuhteet eivät tosiaankaan ole olleet helppoja. Kulttuurimme elää edelleen. Emme ole mikään museoiden muinaismuisto, Anna Lumisalmi sanoo hymyillen.

 

Sääʹnteʹmes Saakk (Sanaton viesti) -kappaleen leu’dd, sanat ja sävel Anna Lumisalmi

 

 

Kolttasaamelainen leu’dd-konsertti sunnuntaina 12.6.16 klo 13.30 Lapinlahden Lähteellä, Lapinlahdentie 1, 00180 Helsinki. Vapaa pääsy. Konsertin järjestää City-Sámit ry.

99930 Sevettijärvi pop up Helsinki -postikorttinäyttely su 12.6.16 klo 12-21 Lapinlahden lähteellä, Lapinlahdentie 1, 00180 Helsinki. Vapaa pääsy. Näyttelyn järjestää Saa’mi Nue’tt ry.

 

 

Teksti ja kuvat Mari Korpimäki

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider