Header image
Text background bars
log

Näätämöjoella entiset säännöt

Teksti ja kuvat Markku Seppänen, Metsähallitus

Näätämöjoen kalastuksen suomalais-norjalainen yhteistyöryhmä kokoontui jälleen vuosikokoukseen Sevettijärvellä. Kokous käsitteli laajasti viime kesän kalastuksen toteutumista ja teki esityksiä ensi kesäksi ja kauemmaksi tulevaisuuteenkin. Ryhmään kuuluu Suomen puolelta Kolttien kyläkokouksen, Sevettijärven-Näätämön kylien kalastajien, Metsähallituksen, Lapin Ely-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen edustajat.  Norjan puolen jäsenet edustavat Neidenin kylän kalastusyhdistystä (Neiden Fiskefelleskap).

???????????????????????????????
Saalistilastoja tutkitaan ja tulevaa kautta suunnitellaan.

Näätämöjoella kalastetaan sekä perinteisillä verkkopyydyksillä että vavalla ja vieheellä. Suomen puolella Näätämössä ja Sevettijärvellä asuvat kyläläiset voivat kalastaa seisovilla lohiverkoilla. Neidenissä Norjan puolella paikalliset käyttävät lohiverkkoa vain Kolttakönkään käpäläpyynnissä. Suomen puolella Näätämöjoella käyvät lisäksi viehekalastamassa lähinnä muut inarilaiset ja muulta Suomesta tulevat kalastusmatkailijat. Valtaosa Norjan Neidenissä vierailevista kalastusmatkailijoista saapuu Suomesta.

Saalistilastoinnin erot

Yhteistyöryhmässä harmiteltiin Suomen puolen kalastus- ja saalistilastoinnin monimutkaisuutta ja hitautta. Suomessa päinvastoin kuin Norjassa lohisaaliin ilmoittaminen ei ole pakollista.  Suomen puolella saalistieto kerätäänkin pääosin posti- ja puhelintiedusteluin sekä saalispäiväkirjojen avulla. Tiedusteltavia kalastajaryhmiä ovat paikkakuntalaiset verkkokalastajat, paikkakuntalaiset vapakalastajat sekä ulkopaikkakuntalaiset kalastusmatkailijat.

Paikallisille lohen verkkokalastajille oli kaudella 2015 jaettu saaliin ilmoittamista varten luvan myöntämisen yhteydessä saalispäiväkirja. Lohen verkkokalastukseen lupa oli myönnetty 59 ruokakunnalle, joista vain muutama ruokakunta palautti saalispäiväkirjan.  Loppujen kalastajien saaliit joudutaan kyselemään jälkeenpäin puhelimitse. Kokonaan saaliinsa ilmoittamatta jättäneiden saaliit arvioidaan. Saalistietojen keräämisestä vastaava Luonnonvarakeskus, johon riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on yhdistetty, toivoikin saaliiden ilmoittamiseen parannusta. Yhteistyöryhmässä toivottiin myös Kolttien kyläkokouksen kiinnittävän huomiota asiaan.

Metsähallituksesta muistutetaan, että saalispalaute on ollut ehtona lupaa myönnettäessä. Saaliiden seuraaminen on osa Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta ja sääntöä. Sekä Suomen että Norjan puolella on tarkoitus lisätä ja vahvistaa Näätämöjoen lohikantaa. Tarkat saalistiedot ovat yksi tärkeimmistä mittareista, kun arvioidaan lohikantojen tilaa ja kantojen parantamisen keinoja.

Norjassa sekä paikkakuntalaisilla että ulkopaikkakuntalaisilla kalastajilla on saaliiden ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitetut lohisaaliit päivittyvät reaaliajassa kalastuskauden aikana scanatura.no -internetsivuille, myös paikallisten käpäläkalastussaaliit. Mikäli saalista ei ilmoita, niin uutta kalastuslupaa ei myönnetä.

???????????????????????????????Kalastuksenvalvoja Tapani Vierelä kertoo valvonta-alueista.

Isot naaraslohet vapaiksi

Näätämöjoen lohisaaliita voitaisiin lisätä molemmin puolin rajaa, mikäli kutevia kaloja jäisi nykyistä enemmän jokeen syksyllä. Työryhmä on asettanut tavoitteeksi turvata lohien vaellus nykyistä paremmin ja säästää isoja naaraslohia, jotka tuottavat tehokkaimmin lohenpoikasia. Naaraslohien säästämiseksi yli 60 cm:n pituiset naaraslohet vapautettiin Norjan puolen kalastuksessa heinäkuun 15. päivän jälkeen. Vapautus koski myös käpäläkalastusta. Suomen puolella vastaavasti naaraslohet tuli vapauttaa elokuun alusta alkaen. Norjan puolella sekä viehekalastajat että käpäläkalastajat vapauttivat 230 lohta yhteispainoltaan lähes 600 kiloa.

Lupahinnoittelu

Norjan puolella kalastuksesta vastaava Neidenelva fiskefelleskap nosti viime kesänä roimasti lupahintoja. Kalastushinnat oli porrastettu alueittain ja myös ajallisesti. Kalleinta kalastusta oli perhokalastusalueella kesä-heinäkuussa, jolloin vuorokausilupa maksoi 112 euroa. Norjassa kaikki kalastajat maksavat kalastuksestaan. Neidenin kylässä asuvien lupahinta on halvempi kuin muualta tulevilla kalastajilla. Lupahintojen tuntuva korotus ei kuitenkaan vähentänyt juurikaan turistikalastajien määrää. Lohituristit, joista valtaosa tulee Suomesta, tuntuivat sopeutuvan tilanteeseen.  Yli sadankaan euron hinta ei kuitenkaan hyvästä harrastuksesta ole liian kova hinta. Suomen puolella turistikalastaja pääsee kalaan 20 euron hintaisella vuorokausiluvalla. Paikkakuntalaiset saivat kalastuslupansa maksutta.

Valvonta

Näätämöjoen kalastusta valvotaan tehokkaasti molemmin puolin rajaa. Joella liikkuu päätoimisesti viisi kalastuksenvalvojaa, joista kaksi Suomen puolella. Valvojat suorittavat myös yhteisvalvontaa ja vaihtavat tietoja keskenään.  Kulunut kesä oli ilahduttava sillä valvojat eivät havainneet rikkeitä. Kalastajat noudattivat hyvin sääntöjä ja kalastusluvat oli hankittu kuten pitääkin. Ainoastaan Norjan puolella valvojat joutuivat opastamaan muutamia ulkomaalaisia kalastajia.

Kestävän kalastuksen määrittäminen

Näätämöjoen kalakantojen tilaa arvioidaan saalistietojen ja lohen poikasmääriä tutkimalla. Nämä tiedot eivät kuitenkaan ole riittäviä todellisen jokeen nousevan lohimäärän arvioimiseksi. Kestävän kalastuksen määrittäminen tulee jatkossa perustumaan kutevien kalojen määrän arvioimiseen. Se on yleisesti käytössä oleva menetelmä lohi- ja taimenvesistöissä ympäri maailmaa.  Tenojoella uudessa kalastussopimuksessa saaliin jako tulee perustumaan tähän periaatteeseen.

Nykytekniikalla on mahdollista laskea nousevien kalojen määrää jokeen asennettavalla kalalaskurilla. Yhteistyöryhmän tavoitteena on hankkia ensi vuonna kalalaskuri Kolttakönkään kalaportaaseen ja aloittaa myös selvitykset kaikkien jokeen nousevien kalojen laskemisen toteuttamismahdollisuuksista. Lohisaaliin jako sekä maiden että eri kalastusmuotojen välillä tulisikin perustua tietoon, kuinka paljon jokeen pitää jättää kutevia kaloja.

???????????????????????????????Ylärivissä seisomassa vasemmalta: Tapani Vierelä ( Lapin Ely-keskus) Kauko Ljetoff (Näätämöjoen kalastaja),  Arild Sundfaer ( Neiden Fiskefelleskap),  Jari Wesslin (Näätämöjoen kalastaja),  Panu Orell (Luke), Tapio Kiviniemi (Kolttien kyläkokous), Markku Seppänen (MH).
Alarivissä  istumassa vasemmalta: Karl-Magne Arvola (Neiden Fiskefelleskapin puheenjohtaja), Rolf Arvola (Neiden Fiskefellsekapin sihteeri), Veikko Feodoroff (Kolttien kyläkokous)

Voimassa olevat kalastusmääräykset

Lupahintoihin ja kalastusmääräyksiin ei ole tulossa muutoksia ensi vuodelle. Norjan puolella on suunnitteilla muuttaa naaraslohien vapautusehtoa siten, että vapautus koskisi yli 70 cm:n pituisia kaloja. Suomen paikkakuntalaisten lohen verkkokalastus jatkuu kuten kuluvana vuonnakin. Lohen verkkokalastus loppuu heinäkuun lopussa ja ruokakuntaa kohden saa käyttää kahta lohiverkkoa. Suomen puolella turistikalastajille lupia myydään 1500 kalastusvuorokauden kiintiön puitteissa. Tarkemmat kalastajakohtaiset määräykset täsmentyvät keväällä 2016.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider