Header image
Text background bars
log

Ylä-Tuuloman vesivoimalaitoksen rakentamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan 50 vuotta!

Ylä-Tuuloman voimalaitoksen rakennustyömaa oli yksi suurimmista Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyöprojekteista, jossa työskenteli voimalaitoksen rakennusvuosina 1961–1966 jopa kolmetuhatta suomalaista. Voimala otettiin käyttöön 27.10.1965 eli likimain tasan 50 vuotta sitten. Tämän 268 megawatin vesivoimalan rakensi kokonaisuudessaan suomalainen Imatran voima.

Ylä-Tuuloman voimalaitoksen valmistumisen 50-vuotisjuhlatapahtumaa vietettiin 14.–16.8.2015 Ivalossa ja myös paikan päällä Venäjällä Ylä-Tuulomassa. Juhlatapahtumiin osallistui kutsuvieraita, sekä kymmeniä Tuuloman tien rakentajia ja entisiä voimalaitosrakentajia niin Keväjärveltä kuin Nellimistäkin, mutta myös monilta eri paikkakunnilta pitkin Suomea.  Minulla oli myös ilo ja kunnia päästä osallistumaan juhlalliselle matkalle Ylä-Tuuloman voimalaitokselle yhdessä voimalan rakentajaveteraanien kanssa ja matkan aikana kuuntelin monia unohtumattomia tarinoita tuolta 50 vuoden takaa, kun miehet olivat rautaa ja kuorma-autojen korjaukseen riitti pelkkä jakoavain ja pajavasara. Ohessa kuvareportaasi matkalta, olkaa hyvät. P.s Kuvat suurenevat niitä hiirellä näpsäyttämällä.

Linja-automatkan järjestäjänä toimi Suomi-Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piiritoimisto ja Ivalon osasto, oppaanaan iki-ihana Irja Jefremoff. Rajan ylitimme Raja-Joosepista ja matkasimme läpi kolttasaamelaisten sukujen entisten asuinalueiden kulkiessamme kohti Ylä-Tuulomaa. Oppaamme Irja esitteli seutua ja kertoi samalla koko matkaseurueelle kolttien historiasta ja elämästä Petsamossa, sekä heidän kivisestä evakkomatkastaan kohti nykyisiä asuinalueitamme.

Luttojoki

Hiljaa virtaa Luttojoki.

Päästyämme Ylä-Tuulomaan, pääsimme tutustumaan voimalan historian ensimmäisenä matkaseurueena tähän 50 vuotta täyttävään vesivoimalaitokseen, jota siis pidetään edelleen ainutlaatuisena vesiteknisenä laitoksena – eikä pelkästään sen vuoksi – että se on edelleen yksi Luoteis-Venäjän suurimmista ja tehokkaimmista vesivoimalaitoksista. Ja siltä se kyllä näyttikin. Itse Ylä-Tuuloman vesilaitos sijaitsee valtavan kallion sisässä, johon suomalaiset rakentajat räjähteitä ja muita apuvälineitä käyttämällä tekivät useita tunneleita. Maan pinnalla on vain hallintorakennus, josta hallinnoidaan voimalaitoksen toimintaa sekä sähkönjakelua. Hallintorakennus oli itsessään kuin pala historiaa: kaikki laitteet tietokoneita lukuun ottamatta olivat sieltä 50 vuoden takaa ja ihmetykseksemme ne olivat edelleen täysin toimintakuntoisia ja erinomaisessa kunnossa.

 

L31A3065

Hallintorakennuksen pääsisäänkäynti

L31A3078

Tulkkina matkalla toimi Marja Suojoki-Gauriloff, joka tulkkasi voimalaitoksen johtajalle matkaseurueen kiperimmätkin kysymykset.

L31A3080

Hallintalaitteisto, suoraan 50 vuoden takaa.

L31A3085

Matkaretkuetta kiinnosti eritoten voimalaitoksen kalatie ja mahdollinen lohen nousu mm. Luttojokeen. Voimalan rakentamisessa nimittäin tapahtui kuitenkin yksi erhe: Kallioon toki tehtiin 1960 metriä pitkä kalatie ja maanalainen kalahissi, jota kautta lohen oli määrä päästä nousemaan entisille kutumapaikoilleen mm. Luttojokeen. Tämä kalahissi oli kuitenkin täysi susi ja toimiessaan hissi tuhosi enemmän lohia kuin nosti yläjuoksulle, joten kalatie suljettiin lyhyen käytön jälkeen ja lohen nousu ylävirralle ei ole ollut enään sen jälkeen mahdollista. Toki ideoita voimalan kiertävästä kalatiestä on heitelty ilmaan pitkin historiaa, mutta syystä ja toisesta se ei ole toteutunut.

L31A3089

Tästä mallia: Tee se itse vesivoimalaitos.

Seuraavana ohjelmassa oli tutustuminen Ylä-tuuloman voimalaitoksen padolle. Pato on 30 metriä korkea ja se on rakennettu aivan kosken eteen. Padon pudotuskorkeus on 60 metriä ja vesi suorastaan pudotetaan padolta suoraan neljään kallion sisään tehtyihin luoliin, jotka johtavat veden täydellä voimalla suoraan voimalaitoksen turbiineihin.

L31A3096

Laitoksen yläpuolella on nykyään liki 120 km:n pituinen ja suurimmillaan 745 neliökilometriä peittävä Ylä-Tuuloman tekojärvi. Tekojärven kohdalla on ennenmuinoin sijainnut Nuorttijärvi, jonka rannat olivat vuosisatojen ajan eli koko historiansa merkittäviä kolttasaamelaisten asuin,- ja nautinta-alueita. Mutta padon rakentaminen nosti tekojärven paikalla ennen sijainneen Nuorttijärven pintaa 32 m, muuttaen alueen yhdeksi suureksi tekojärveksi.

L31A3101

Ylä-Tuuloman voimalaitoksen padolla.

L31A3111

Matkalaiset muistelevat mielellään padon rakentamisen historiaa ja omaa elämäänsä 50 vuoden takaa. Muisteltiimpa myös 50 vuoden takaisia kalastusjuttuja kun rannoilta saattoi nähdä isojen lohien hyppäävän koskea ylös ja sitä kun lohenkalastus oli ehdottomasti padon rakennusalueella kielletty: Mutta minkä teit kun kalaan oli salaa päästävä :) Kyllä kalastukseen kuulemma keinot keksittiin. Mikäli kalastuksesta olisi jäänyt kiinni, oli rangaistuksena karkoitus työmaalta takaisin Suomeen.

L31A3113

Nykyinen mahdollinen lohen nousu kutupaikoilleen on – voitaisiin sanoa – hieman kivinen.

Niinkuin aluksi kerroin Ylä-Tuuloman vesilaitos sijoitettiin valtavan kallion sisään, johon suomalaiset rakentajat tekivät tunneleita niin konehuoneelle kuin myös voimalaitoksen turbiineille. Ja toden totta isoja tunneleita tekivätkin! Voimalan konesali sijoitettiin 50 metrin syvyyteen kallioon ja pääsimme tietysti myös tutustumaan kallion sisässä sijaitsevaan konesaliin, jonne me matkalaiset kuljettiinkin sukkelasti suoraan Kukkola Oy:n tilausbussilla.

L31A3139

Bussi kuljetti meidät suoraan konesalin etuoven eteen.

L31A3179

Vielä tänäkin päivänä Ylä-Tuuloman vesivoimalaitos näyttää kuin uudelta, näin 50 vuoden jälkeenkin! Voimala on alun perin rakennettu hyvin kauniisti ja voimalan nykyiset työntekijät pyrkivät ylläpitämään kaikin tavoinvoimalaitoksen kauneutta. Voimalan rakennustöissä mukana olleet suomalaiset ovat syystäkin yhä ylpeitä osallisuudestaan tämän voimalaitoksen rakennustöihin.

L31A3206

Yksi voimalan rakentajista on kuvassa oleva Mikko Rantala Keväjärveltä. Hän pestautui heti vastavalmistuneena rakennusmestarina vuonna 1961 Ylä-Tuuloman voimalaitontyömaalle ja osallistui tämän kyseisen konesalin tunneleiden tekoon ja räjäytystöihin.

L31A3143

Voimalaitoksen turbiini nro 1. Yhteensä niitä on voimalaitoksessa neljä kappaletta.

L31A3179

Konehuone koko komeudessaan.

L31A3166

Varoituskylttimeri.

L31A3190

Tällä turbiinilla tuotetaan sähköä vesivoimasta!

L31A3200

Voimalaitoksesta löytyy edelleen merkkejä suomalaisesta koneosaamisesta.

L31A3248

Tämä tunneli oli voimalaitoksen valmistumisen jälkeen lohen nousutie kutualueilleen ylävirtaan, mm. kohti Luttojokea ja myös Saariselkää. Kuten kerroin tämä kalatie oli kuitenkin käyttökelvoton siihen tehtävään ja se suljettiin piakkoin valmistumisensa jälkeen jonka jälkeen lohet eivät ole päässeet nousemaan ylävirroille kutemaan. Nykyään tämä entinen kalatie toimii 70 metrin syvyydessä kalankasvattamona! Jokaisessa vihreässä altaassa polskutteli satoja KIRJOLOHIA, jotka vapautetaan tasaisin väliajoin Ylä-Tuuloman tekojärveen, josta Murmanskin alueen ihmiset käyvätkin innokkaasti niitä pyytämässä. Alue tunnetaankin Murmanskin alueella oivana retkeily- ja virkistyskohteena, jonka veroisia mm. sienestysmaita saa kuulemma etsiä!

L31A3233

L31A3231

Kirjolohien polskuttelua syvällä maan sisässä.

L31A3208

Hyvästelimme voimalaitoksen konehuoneen kaiholla ja matka jatkui takaisin maanpinnalle. Kurssi otettiin kohti Murmanskia jossa vietimme seuraavan yön.

L31A3334

Murmansk.

L31A3352

Seuraavana päivänä tutustuimme Murmanskin nähtävyyksiin.

L31A3302

Pysäyttävin matkakohde Murmanskissa oli sukellusvene Kurskin muistomerkki. K-141 Kursk oli Venäjän pohjoisen laivaston palvelukäytössä ollut ydinsukellusvene, joka upposi 12. elokuuta 2000 torpedo-osastojen räjähdyksen seurauksena Barentsinmerellä. Pelastusyrityksistä huolimatta Kurskin kaikki 118 miehistön jäsentä menehtyivät onnettomuudessa. Kurskin menetys on Venäjän laivaston historian pahin sukellusveneonnettomuus. Muistomerkkinä toimii osa Kursk sukellusveneestä, joka siis nostettiin merenpohjasta vuonna 2001.

Paluumatkalla tutustuimme Ylä-Tuuloman kylään!

L31A3381

Matkallamme oli mukana myös Aarre Similä, joka toimi 50 vuotta sitten Tuuloman suuntaan ajaneen postiauton kuljettajana. Aarre antoi matkalaisille tahtia haitarilla, jonka tahtiin tanssahdeltiin Ylä-Tuuloman torilla.

L31A3412

Ylä-Tuulomalla meitä tuli tervehtimään myös Zoya Nosova. Kuvassa myös Mikko Rantala ja Irja Jefremoff.

L31A3400

Nellimiläinen Kaarlo Helppi tanssittaa kävelykeppiään :)

L31A3392

L31A3386

L31A3421

Kotimatkalla pysähdyimme vielä Huuskon kylän kohdalla sijaitsevalla Neuvostoliiton ja suomalaisten sotilaiden sotamuistomerkeillä ja laskimme ruusut mm. tuntemattomien suomalaissotilaiden haudoille.

L31A3438

Kuvassa koko matkaseurueemme! Reissu oli erittäin onnistunut ja täynnä iloisia muistoja 50 vuoden takaa! Tämän kuva otti bussimme kuljettaja Tapani Kukkola, Huuskon kylän raitilla.

 

 

2 kommenttia

  1. avatar Raimo Arponen
    Julkaistu 12.3.2016 kello 0.01 | Ikilinkki

    Hieno muistojen reissu teillä. Asiallinen juttu. Toiseksi viimeisen kuvan tekstistä pieni huomautus. Onkohan kyseessä Hulkon kylä, joka sai aikoinaan nimensä Suomesta tulleen Pekka Hulkon mukaan.

  2. avatar Ossi Vähäkangas
    Julkaistu 25.5.2016 kello 19.06 | Ikilinkki

    On kerrankin kiva katsoa kunnollisia valokuvia voimalaitoksesta. Minullakin tuli mieleen Hulkonkylä mikä tekstissä oli Huuskonkylän nimellä.
    No niin tai näin. Kyllä me puhuimme konesalista, vaikka kyllä se konehuonekkin on yhtä hieno paikka.
    Lohen nousua kalatietä pitkin pidimme jo rakentamisen aikana vaikeana. Siihen olisi varmaan
    tarvittu vähintään keskikoulu- jos ei vallan ylioppilastutkinto.
    Jos joku nimen muistaa niin terveisiä vaan ja menestystä ja vaikutusvaltaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider