Header image
Text background bars
log

Näätämöjoen kalaporras tarkastettiin Norjan Neidenissä Kolttakönkäällä

Suomen ja Norjan välillä tehdyssä sopimuksessa liittyen kalastukseen Näätämöjoen kalastusalueella on sovittu että Näätämöjoen kalastusalueella tehdään vuosittain heinä-elokuussa yhteinen Näätämöjoen lohiportaan tarkastus josta laaditaan pöytäkirja ja jonka pohjalta asianomaiset ministeriöt Suomessa ja Norjassa voivat esittää tarvittavia toimenpiteitä. Lohiportaiden valvomisen ja tarkastuksen suorittavat erikseen nimetyt asiantuntijaryhmä, johon kuuluu myös kolttien luottamusmies.

Kalaportaan tarkastukseen Norjan Neidenissä 30.6.2015 osallistui Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön kalatalousasiantuntija Kare Koivisto, Norjan Finnmarkin lääninhallituksen kalastuksen asiantuntija Harald Muladal ja sekä Tiia Kalske, kolttien luottamusmies Tanja Sanila ja Näätämöjoen kalastuksenvalvojat Suomesta Tapani Vierelä ja Ari Kosunen, sekä Norjan puolelta kalastuksenvalvoja Inge Arvola. Kalaporras todettiin toimivaksi ja kaikki normit täyttäväksi.

 

Näätämöjoen kalaporras

Kalaportaan tarkastuksen aluksi kalaportaan luukku suljetaan jotta veden pinta portaissa laskee ja tarkastus helpottuu.

L31A2450

Tarkastukseen osallistuneet vasemmalta lähtien: Kalastuksenvalvojat Ari Kosunen, Tapani Vierelä, sekä koivun takana Norjan puolen valvoja Inge Arvola. Etualalla Norjan Finnmarkin lääninhallituksen kalastuksen asiantuntija Harald Muladal ja hänen takanaan tulkkina toiminut Tiia Kalske, sitten Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön kalatalousasiantuntija Kare Koivisto ja kolttien luottamusmies Tanja Sanila.

L31A2439
Näätämöjoen lohiportaaseen kuuluu 9 porrasta ja lohiporras on rakennettu Kolttakönkäälle 60-luvun alussa. Porras helpottaa ennenkaikkea kuivan kesän aikana lohen nousua yläjuoksulle, mutta myös varsinkin pienempien tinttien nousua kun vettä joessa on normaalia enemmän ja Kolttakönkään virtaus on suuri.

L31A2463
Kalastuksenvalvoja Tapani Vierelä on toiminut kalastuksenvalvojana Näätämöllä jo pitkään ja kuluva kesä on hänen 17. kerta tässä toimessa. Vierelä on jäänyt eläkkeelle Rajavartiolaitokselta ja työuransa 14 viimeisintä vuotta hän palveli Rajajoosepissa. Vierelä tietää Näätämöjoen lohen liikkeistä ja myös sielunelämästä paljon, hän on tutustunut mm norjalaisten tekemiin tutkimuksiin, kuullut paljon tarinoita, sekä nähnyt ja kokenut paljon myös itse lohen vaellusta seuratessa aitiopaikalta Näätämöjoen rannalta.

Vierelä kertoo että lohen nousu Näätämöjokeen alkaa jo toukokuun puolivälin kieppeillä. Ensiksi jokeen nousevat isot lohet ja kesäkuun puolivälin jälkeen jokeen tulevat myös tintit. Vaeltavalla lohella on Näätämönjoessa yksi tavoite: päästä kutemaan siihen paikkaan jossa on itse syntynyt. Kutuaika lohella on syys-lokakuun vaihteessa ja pääosin kutu tapahtuu Iijärven lähellä olevilla koskilla mutta myös tietysti pitkin jokea, riippuen siis kalan syntymäpaikasta.

Lohi elää 4-vuotiaaksi asti Näätämönjoessa ja sen jälkeen lohi menee kasvamaan mereen. Kun sukuvietti viimein saavuttaa lohikalan, noin kolmasosa näistä sukuvietin omaavista lohista lähtee vaeltamaan kutupaikalle Näätämönjoelle. Esimerkiksi tänä kesänä 25.6 Neidenistä saatu 18,2 kg lohi oli Vierelän arvion mukaan neljännellä kutuvaelluksellaan Näätämönjoella. Lohi ei siis nouse joka kesä kutemaan Näätämölle vaan tietyin väliajoin noin 4 vuoden välein. Pääosa Jäämeren lohesta pyydetään jo merellä, Näätämönjoella tapahtuva kalastus verkosteluineen ei ole suinkaan se suurin lohikantoja pienentävä pyyntitapa, vaan lohikantoja rokotetaan pääosin troolarein merellä.

Lohen nousuvauhti joessa ei ole välttämättä päätä huimaava, jokunen lohi saattaa uinua jopa yhden kuukauden paikallaan odotellessaan sopivaa hetkeä lähteä jatkamaan matkaansa yläjuoksulle. Tutkittu tosiasia on myös se että lohi on koko kutumatkansa – eli jopa noin 4 kuukautta jonka se Näätämöjoessa viettää – syömättä yhtään mitään! No miksi lohi sitten iskee kiinni perhoon tai vieheeseen, jota kalastaja toiveikkaana mm. Näätämöjoen koskien kallioilta veteen heittelee? Vierelä kertoo että norjalaisten tutkimusten mukaan syitä on kolme: 1. Lohi puolustaa leporeviiriään 2. Lohi säikähtää tai 3. Lohi leikkii. Lohi nappaa kalastajan tarjoamaan onkeen vain pysähdyksissä ollessaan, vaeltava lohi ei välitä siiman päässä olevista houkuttimista.

Ely-keskuksen kalatalousyksikkö vastaa Suomen puolella kalastuksen valvonnasta. Valvojia Näätämöjoella on Suomen puolella tänä keskänä kaksi ja Norjan puolella kalastuksenvalvojia Näätämönjoella on kolme. He kaikki tekevät myös rajat ylittävää yhteistyötä eli myös Norjan puolen valvojat tekevät tarkastusmatkoja Suomen puolelle ja toisinpäin.

Viehekalastus päättyy Näätämöjoella ulkopaikkakuntalaisilta 20.8 ja paikallisilta 31.8. Paikalliset saavat verkostella lohta Näätämöjoessa heinäkuun loppuun asti.

Näätämöjoen kalastusta säätelee Näätämöjoen kalastussopimus Sopimuksen mukaan on laadittava 3 vuotta kerrallaan voimassa oleva kalastussääntö, joka jatkuu automaattisesti, ellei siihen haluta neuvotella muutoksia. – Kalastussäännössä määritellään muun muassa pyyntiajat ja pyydysten lukumäärä, säädetään kalastuksen valvonnasta sekä Norjan puolella olevan kalaportaan kunnossapidosta. Tämä Suomen Tasavallan ja Norjan Kuningaskunnan välinen sopimus kalastuksesta Näätämöjoen kalastusalueella löytyy täältä:

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1978/19780018

2 kommenttia

  1. avatar Matti P
    Julkaistu 11.7.2015 kello 20.56 | Ikilinkki

    Tapsa kyllä tietää hyvin Näätämön asiat. Kiitos työstäsi ja neuvoista vuosien varrella. Muistelen kiitollisena myös Tapsan tietomäärää Raja-Joosepin alueen historiasta.

  2. avatar Normi kalastaja
    Julkaistu 21.7.2015 kello 11.11 | Ikilinkki

    Kiinnostava ja hyvä juttu,selvis monta asiaa!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider