Header image
Text background bars
log

Kolttatyttö Sophia juhli kielipesä Máttabieggan avajaisia

Helsingin Pasilassa toimivassa pohjoissaamen kielipesä Máttabieggassa pidettiin eilen keskiviikkona viralliset avajaiset. Mukana juhlinnassa olivat niin kielipesän lapset, heidän vanhempansa sekä joukko muita kutsuvieraita, jotka ovat olleet tavalla tai toisella mukana vaikuttamassa kielipesän perustamiseen.

 

_MG_1112x
City-Samit ry:n puheenjohtaja Pentti Pieski (oikealla) pitää avajaispuhetta. Kuuntelemassa vasemmalta Ville Järvensivu, Suomen kulttuurirahaston entinen yliasiamies Paavo Hohti, Suomen kulttuurirahaston nykyinen yliasiamies Antti Arjava, ylitarkastaja Hanna Välimaa Vähemmistövaltuutetun toimistosta, Keijo Nuorgam, Keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala, Inkeri Lokki ja poikansa Ivvár Niillas ja Sami Hernesaho.

 

_MG_1123x
Puheiden jälkeen esiintyvät pääkaupunkiseudun koulujen saamenoppilaat opettaja Hanna Helanderin johdolla. 

 

_MG_1103x
City-koltta Mari Korpimäki lapsiensa Inkan ja Kiiran kanssa kuuntelemassa esityksiä, jotka tallentuvat myös Yleisradion Uudenmaan uutisten kuvaajan nauhalle.

 

_MG_1075x
Avajaisiin olivat saapuneet myös kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff sekä Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.

 

City-Sámit ry:n ylläpitämä kielipesä on ollut toiminnassa jo marraskuusta 2013, mutta kielipesän käynnistäminen ja arkirutiinit ovat vaatineet niin paljon huomiota, että avajaiset ehdittiin järjestää vasta nyt. Kieipesän hallinto ja esimiestehtävät hoidetaan yhdistyksessä täysin vapaaehtoisvoimin. Kielipesässä on tällä hetkellä 7 lasta.

 

Kolttasaamelainen Sophia on yksi kielipesän lapsista

Sophia on ollut kielipesässä lähes sen perustamisesta lähtien. Pian 3-vuotias pikkuneiti on äitinsä, alun perin rovaniemeläisen, mutta nyt jo helisnkiläistyneen Maarit Kiprianoffin mukaan viihtynyt Máttabieggassa erittäin hyvin. Myös kielen oppiminen on jo hyvässä käynnissä. Sophia on alkanut ymmärtää pohjoissaamea ja lisäksi hän käyttää kotona suomenkielisen puheen joukossa saamenkielisiä sanoja. Kiprianoff kertoo iloisena, miten Sophia oli eräänä iltana kysynyt häneltä ”Äiti, onko nämä kaamakat” kun hän oli kävellyt prinsessamallisilla leikkikorkokengillä.

Máttabieggan hyvistä puolista Kiprianoff mainitsee kielipesän ruoan: – Ei tavallisessa päiväkodissa syödä näin paljon poroa ja lohta! Samaan henkäykseen hän naurahtaa, että Sophia osaa enimmäkseen vaan saamenkielisiä lastenlauluja, joita hän kotona usein lauleskelee.

 

_MG_1246x
Sophia ei jaksa keskittyä aikuisten avajaispuheisiin, vaan köllöttelee mielummin kielipesän sohvalla.

 

Maarit Kiprianoff sanoo, että halusi Sophian oppivan pohjoissaamea, koska pääkaupunkiseudulla ei ole mahdollista oppia koltansaamea, joka olisi heidän perheensä ”oma saame”. Kiprianoff jatkaa, että Sophia voi sitten myöhemmin opetella myös koltansaamea, jos tähän joskus tilaisuus tarjoutuu. Hän ei kuitenkaan halunnut jäädä asian kanssa odottelemaan, vaan ilmoitti Sophian Máttabieggaan heti kun se oli mahdollista. -Ettemme vaan olisi jääneet ilman paikkaa, hän tähdentää.

Kirpianoff itse ei osaa koltansaamea, sillä hän on sitä sukupolvea, jolle ei ole puhuttu kotona kolttaa. -Koltansaame on isän äidinkieli, mutta isä ei puhunut minulle ja isoveljelleni kolttaa, Kirpianoff harmittelee. Tämä on kovin tavallista tämän sukupolven kolttasaamelaisten keskuudessa.

 

_MG_1185x
Maarit Kiprianoff kehui herkullisiksi avajaisten tarjoiluja, päreelle asetelttuja pohjoisen pikkusyötäviä.

 

Kielipesässä siirtyy myös saamelainen tapakultuuri

Pohjoissaamen kielen lisäksi Sophia oppii kielipesässä myös saamelaista kulttuuria, iloitsee Maarit Kirpianoff. Sophia on todellinen ulkoilmaihminen, joten saamelainen tapa elää luonnossa ja luonnon ehdoilla, sopii pikkuneidille erinomaisen hyvin.

Kielipesän esimies Keijo Nuorgam korostaa, että retket luontoon ovat tärkeä osa Máttabieggan arkea, sillä silloin lapset pääsevät lähelle saamelaiskulttuuria ja oppivat olemaan luonnossa. Kielipesän saamelaiset työntekijät toimivat hyvänä esimerkkinä ja heidän tekemisten kautta lapsille siirtyy saamelaisten arvojen lisäksi saamelaisia tapoja. Kielipesässähän noudatetaan saamelaista varhaiskasvatussuunnielmaa, hän vielä jatkaa.

 

_MG_1177x
Sophia kielipesäkavereineen järjesti avajaisiin vauhtia ja vipinää. Vasemmalla Áile Kirste ja oikealla Aslak.

 

_MG_1328x
City-Sámien hallituksen jäsenet Hanna Helander (vasemmalla edessä), Minna Moshnikoff, Keijo Nuorgam (vasemmalla takana), Juho Keva ja Pentti Pieski ovat tyytyväisiä kielipesä Máttabieggan ensimmäiseen vuoteen ja aikoivat jatkaa saamen kielten saavutettavuuden kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu edellä mainittujen lisäksi myös Niilo Aikio.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider