Header image
Text background bars
log

Perheleiri keräsi jälleen yhteen Etelä-Suomen kolttaperheitä

Itsenäisyyspäiväviikonloppuna pidettiin Kiljavalla Nurmijärvellä kolttasaamelainen perheleiri, joka kokosi 28 henkeä touhuamaan yhdessä monenmoisia kolttajuttuja. Leirin tavoitteena oli tarjota kaupunkilaiskoltille keinoja siihen, miten kolttasaamelaisuutta voi tuoda perheen arkeen, vaikka asuukin Etelä-Suomessa. Leiri kesti kolme päivää ja se pidettiin Lomakoti Kotorannassa.


Potretti

Iloinen leiriväki ohjaajineen potretissa parhaat päällä.

 

Loruja ja lauluja

Perjantaiaamu aloitettiin tutustumisleikeillä, joiden aikana porukka lorutteli ja lauleskeli koltaksi. Ensin alkuun kielenkantoja oli hieman vaikeaa asettaa koltta-asentoon, mutta pian alkoivat yksinkertaiset lauseet onnistua. Lapsia alussa hieman moinen touhu ujostutti, mutta esimerkiksi 4-vuotias helsinkiläinen Uljaana kertoi nimensä reippaasti koltaksi, kun sitä häneltä kysyttiin. Tätä oli kuulema joskus harjoiteltu ja sen huomasi, sillä lause tuli kuin tykin suusta.

Leirillä oli sekä täysin kolttaa taitamattomia että kieltä joskus lapsena kuulleita passiivisen kielitaidon omaavia osallistujia, mutta myös aikuisena kielen opetelleita kolttia. Positiivista oli se, että kaikki yrittivät puhua kolttaa taitojensa mukaan, vaikka suomi kuitenkin vahvempana ja yhteisenä kielenä oli leirin pääkieli.

 

leiri01
Henry arvuuttelee Eveltä ja Ainulta, montako sarvea vanhalla pukilla on päässään. Takana taululla näkyy leikin loru koltaksi.

 

leiri02
Piia osallistui leikkeihin lastensa Uljaanan ja Savelin kanssa.

 

leiri03
Arvuuttelijanan Piia: montako sarvea?

 

leiri04
Henry arvuuttelee, Minna yrittää arvata ja Ida kurkistelee.

 

leiri05
Mörkö se lähti piiriin, mutta lähti sinne koltaksi. Milja, Kiira, Mari ja Inka muiden mukana piirissä.

 

leiri05b
Lauluvihko oli hyvä apu sanojen muistamiseen. Minna laulaa.

 

leiri06
Mitri ei malta keskittyä leikkeihin vaan ajelee mopolla.

 

leiri06b
Edellisen leirin kuopus, Aarne, on jo iso poika.

 

leiri07
Ainu pelleilee.

 

Perinneruoat tutuiksi

Yhtenä leirin ohjelmanumerona oli tutustuminen perinteisiin kolttasaamelaisiin ruokalajeihin. Tämä onnistui parhaiten tekemällä niitä itse. Leiriläiset valmistivat muun muassa kuurnikkaa, kumpuksia, verimakkaroita, mätikakkuja, kalapottua, lohipiirakkaa, suolataimenta, kieliä, käristystä sekä paistista että sydämestä ja sienistä, kuivalihakeittoa, hilla-mustikkapiirakkaa ja mustikkakeittoa. Ruokalajit jaettiin osallistujien kesken ja jokainen teki sitä, minkä eniten koki omakseen. Kotorannan kokki totesi jälkikäteen, että olipas kiinnostavaa nähdä saamelaisia ruokalajeja ja niiden valmistusta. Hänen kokemuksen mukaan osa saamelaisten herkuista ”ei olisi uponnut ihan tavallisiin eteläsuomalaisiin”.

Kokkaussession tarkoituksena oli, että ruokia voi jatkossa valmistaa itse myös kotona, vaikkakin todettiin, että joidenkin tarvikkeiden hankkiminen Etelä-Suomesta ei ole kovin helppoa. Ruokien valmistuttua nautiskelimme niitä juhlaillallisella. Ja kyllä oli hyvää!

 

leiri07b
Keittiössä käy kuhina, kun siellä on monta kokkia.

 

leiri07c
Tiina putsaa sydämiä ja Markus vuolee käristystä.

 

leiri07d
Käristyslihoja.

 

leiri07e
Kuivalihat likoamassa.

 

leiri08
Piia ja Mirva tekevät kuurnikkoja.

 

leiri08b
Siikaa ja suolaa. Mitäpä sitä muuta.

 

leiri09
Terhi tekee lasten kanssa mätikakkuja. Saveli (vas.), Henry ja Uljaana osallistuvat sekoittamiseen vuorollaan.

 

leiri10
Uljaana tarkkana.

 

leiri10b
Saveli näyttää pikkusiskolle sekoittamisen mallia.

 

leiri11
Mätiä.

 

leiri11b
Aaro ja Henry mätikakkupuuhissa. Mädin joukkoon sekoitetaan ruisjauhoja.

 

leiri12
Eve keittää riisipuuroa lohipiirakoita varten.

 

leiri13
Puuro tuloillaan.

 

leiri14
Mari ja Inka ihmettelevät poron suolta, josta tehdään makkaraa. Pauliina selvittää taustalla makkarantekoprosessia.

 

leiri15
Verimakkarataikina. Vai kumpuksiako? Kuvaaja ei muista, mutta jompi kumpi :)

 

leiri16
Tiina ja Pauliina päivystävät makkarakattilan äärellä.

 

leiri17
Makkaroihin pitää pistellä reikiä keiton aikana, etteivät ne räjähdä.

 

leiri18
Milja tekee hilla-mustikkapiirakkaa Ee’ledin (vas.), Vassin ja Uljaanan kanssa. Takana Janne kahvistelee.

 

leiri18b
Leirin nuorimmat osanottajat ovat 1 ja 2 kuukauden ikäiset.

 

Pukuloistoa ja salamavalojen räiskettä

Itsenäisyyspäivän kunniaksi pukeuduimme kolttapukuihin. Leirille oli kutsuttu valokuvaaja Harri Nurminen ottamaan kuvia hienoista puvuista, joita kaikki mielellään esittelivät. Samassa yhteydessä leiriläiset pystyivät vaihtamaan myös kokemuksia puvuista ja kysymään neuvoa toisiltaan. Paljon kysymyksiä herätti muun muassa lakin istuvuus mutta myös se, miten paulat saa laitettua nätisti.

Nyt otettuja kuvia on tarkoitus käyttää esimerkiksi Saa’mi Nue’ttin kotisivuilla tai muissa mahdollisissa yhdistyksen julkaisuissa. Pukukuvien lisäksi kaikki leirin osallistujat pääsivät lisäksi ikuistamaan perheensä potrettikuvassa.

 

leiri19
Minna (vas.) ja valokuvaaja Harri Nurminen pohdiskelevat seuraavan kuvan sommittelua.

 

leiri20
Minna käy asettelemassa kuvausrekvisiittaa uudelleen paikoilleen, kun 2-vuotias Mitri on sen levitellyt paikasta toiseen.

 

Paaskopeli itse tehden

Lauantaipäivä oli omistettu käsityölle. Päivän teemana oli paaskopeli ja tarkoituksena valmistaa se itse. Pohjoisesta oli kuljetettu iso laukullinen poron koipia, joista päivän aikana irrotettiin luut, paaskot, pelivälineiksi. Paaskoille ommeltiin pussukka sisnasta. Jokainen perhe sai pelin itselle kotiin viemisiksi.

 

leiri21
Ahkiona käytettävä pelinappula tulee koparan sisältä.

 

leiri21a
Poro-pelinappula löytyy koivesta tuolta kohden.

 

Koipiporukka valloitti yhden Kotorannan kylpyhuoneista ja nylki poronkoivet siellä. Homma oli likaista ja ”tuoksahtavaa” ja kylläpä siellä hieman laastariakin tarvittiin ennen kuin oikea nylkytekniikka löytyi. Osa koipinahoista oli sen verran isoja, että ne säästettiin askartelutarvikkeiksi myöhempää tarvetta varten. Tässä noudatettiin kolttien vanhaa perinnettä, jonka mukaan poro hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan. Karvattomat koivet laitettiin nylkemisen jälkeen kattilaan porisemaan, jotta rustot pehmenevät ja luut, pelivälineet,  saadaan niistä siististi irti.

 

leiri21b
Suojavarustus ennen kaikkea! Jätesäkit sopivat tähänkin tarkoitukseen kuin nenä päähän. Janne (vas.) Pauliina ja Markus nylkyhommissa.

 

leiri21c
Terävä puukko on onnistumisen tae. Markus nylkee koipea.

 

leiri22
Janne ottaa nylkemisestä kaiken irti, vaikka pienessä kopissa haisee ja on ahdasta.

 

leiri23
Lapsille on järjestetty omaa toimintaa, jotta aikuiset voivat keskittyä käsitöihin. Terhi auttaa lapsia väritystehtävissä.

 

Sisnaporukka valloitti luokkahuoneen ja laittoi sinne pystyy pussipajan. Osa väestä oli joskus lapsuudessa kokeillut sisnatöitä, mutta joukossa oli myös sellaisia, joille sisna oli aivan uusi materiaali. Eniten ihmetystä aiheutti ehkä suonilangan punominen, mutta päivän aikana kaikki pääsivät siitäkin hyvin jyvälle. Lapset pääsivät myös osallistumaan käsitöihin ja punoivat aikuisten opastuksella monenlaisia hienoja nauhoja.

 

leiri24
Sisnapussien leikkaamista ja suunnittelua.

 

leiri25
Pussin kaavat piirretän sisnalle ja sitten palat leikataan irti. Sisna vähän kupruilee ja siksi käsiä tarvitaan useita, että palat saadaan piirretyksi nätisti.

 

leiri26
Tiina auttaa Eveä suunnittelemaan pussin tereen leveyttä.

 

leiri27
Inka leikkoo lankoja nauhaa varten. Takana Mari punoo suonilankaa.

 

leiri28
Milja (oik.) ja Mari keskustelevat näpräilyn lomassa.

 

leiri28b
Kaksi valmista sisnapussia. Tosi hienoja molemmat!

 

Pussien valmistuttua kaikki osallistuivat vielä paaskojen puhdistamiseen. Se oli niin kova työ, että siihen tarvittiin avuksi kaikki liikenevät käsiparit. Myös lapset olivat touhussa mukana ihan innoissaan. Mustista roskapusseista tehtiin kertakäyttöessuja joihin mukulat puettiin ja keittiöön kannettiin penkkejä, että pienimmätkin yltävät paaskojen puhdistushommiin. Tästä huolimatta työtä riitti ihan pikkutunneille asti.

 

leiri22b
Väsynyttä porukkaa keittiössä puolen yön tienoilla. Putsatut paaskot ja koparat jaetaan saman kokoisiin läjiin.

 

leiri22c
Kristillinen tasajako: jokaiselle saman verran ja saman kokoisia.

 

Nukketeatteri sykähdytti

Lauantain iltasadun virkaa toimitti lyhyt nukketeatteriesitys, joka valloitti täysin pienimmät leiriläiset. Esitys oli sekä koltan- että suomenkielinen siten, että nuket puhuivat kolttaa ja kertoja suomea. Näin esitystä pystyi seuraamaan, vaikkei kolttaa osannutkaan.

 

leiri30
Leirin nuorin osallistuja Riiko isänsä Markuksen harteilla odottamassa nukketeatterin alkamista.

 

leiri31
Poro mokoma änkyröi eikä meinaa tulla kun pyydetään.

 

leiri32
Yleisö esityksen lumoissa.

 

leiri33
Mitri (edessä) uppoutuu teatteriin täysin. Kuvassa myös Uljaana (oik.), Aarne, Eve ja Ee’led.

 

leiri34
Kukkuu! Esityksen päätteeksi näyttelijät esittäytyävt. Vasemmalta Pauliina, Tiina ja Mirva.

 

Kiitos rahoittajille

Leirin järjesti Saa’mi Nue’tt ja sen rahoituksesta vastasivat Saamelaiskäräjät ja Saamelaisneuvosto. Leiri oli jatkoa kaksi vuotta sitten järjestetylle leirille, jonka teemana oli koltansaamen kieli. Tämän vuoden teemana oli kolttasaamelaisuus kaupunkilaisperheissä.

3 kommenttia

  1. avatar Tarra
    Julkaistu 11.12.2013 kello 14.04 | Ikilinkki

    Voi miten hienoja kuvia ja mahtava juttu leiristä! Onpa teillä ollut paljon kivoja juttuja siellä, kateeksi käy. Terveisiä ja hyvää joulua, toivoo Tarra

  2. avatar MARRA
    Julkaistu 11.12.2013 kello 15.55 | Ikilinkki

    …oi, jospa oisin saanut olla mukana! Olipa teillä monipuolinen ja mukava leiri.

  3. avatar auliaikio
    Julkaistu 11.12.2013 kello 21.57 | Ikilinkki

    Hieno leiri! Tämän rahoitus ei ainakaan mennyt hukkaan vaan suoraan lapsien ja perheitten iloksi ja hyödyksi.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider