Header image
Text background bars
log

Kolttasaamelainen kulttuuri muuttuu

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian väitöstutkimuksessani perehdyin Sevettijärven kolttasaamelaisen poronhoitoyhteisön toimintaan ja valtion rooliin poronhoitoon liittyen. Tutkimusprosessin aikana selvisi, poronhoitajien kulttuuri on muuttumassa melkoista vauhtia.

Poronhoitoyhteisössä harjoitetaan monenlaista yhteistyötä, mikä on tärkeää porohoitajien taloudellisen selviytymisen kannalta. Ilmeni, että poroerotusten työryhmät ovat muuttumassa entistä enemmän yksittäisten poronhoitajatalouksien organisoimiksi yksiköiksi, joissa vallitsee hierarkkinen toimintamalli.

Samalla ovat supistumassa monen itsenäisen poronhoitajan yhdessä muodostamat tasa-arvoisuuteen perustuvat työryhmät, joissa on perinteisesti ollut keskeistä aikuisten sukulaisten välinen yhteistyö.


Näätämön paliskunnan poromiehet lastaamassa aitatolppia Ahvenjärven aidalla syksyllä 2012.

 

Yhteistyötapojen muutos

Yhteistyötapojen muutos on yhteydessä poronomistajien määrän vähenemiseen ja henkilökohtaisten porokarjojen kasvuun. Valtio on tukenut tämänsuuntaista kehitystä vuodesta 1995 alkaen. Valtion porotalouspolitiikan tavoitteena on kannattavuuden parantaminen ja tärkeimpänä keinona on poronomistuksen keskittäminen entistä harvempiin käsiin. Sitä silmällä pitäen on alle 80 poron omistajat jätetty valtion porotukien ulkopuolelle.

Tutkimuksen mukaan aktiivisilla alle 80 poron omistajilla oli kuitenkin tärkeä rooli poronhoitotöissä. Rakennepolitiikan vaikutusta vahvistavat valtion petopolitiikka ja kotkapolitiikka.

Sevettijärven poronhoitajista 85 prosenttia piti 2002 eloporotuen alarajaa liian korkeana. Petopolitiikkaa piti liian petomyönteisenä 90 prosenttia vastaajista. Näin ollen voidaan sanoa, että hallinnollisten linjausten laadinnassa on Sevettijärven poronhoitajien ääni kuulunut heikosti.

Poronomistuksen keskittyminen muuttaa perinteisen paikallisyhteisön jäsenten suhdetta ympäröivään luontoon, kun yhä harvempi voi hyödyntää laidunvaroja suoraan porojen kautta. Tämäkin on merkittävä tekijä kolttasaamelaisen kulttuurin kannalta.

Sevettijärven tutkimustulokset herättävät myös kysymyksen siitä, olisiko syytä tarkastella poronhoitoyhteisössä käynnissä olevaa muutosprosessia ihmisoikeus-näkökulmasta. Ihmisten asemaan voi tulla oikeudellisia muutoksia rakennepolitiikan ja petopolitiikan siivittämänä.

 

Taloudellinen kehitys

Paikallisyhteisön taloudellisen kehityksen kannalta ovat poronhoitajien liitännäiselinkeinot tärkeitä, sillä perus-porohoidossa tapahtuva taloudellinen kasvu on monin tavoin rajoitettua. Sevettijärven kolttasaamelaisessa porohoitoyhteisössä on elinkeinojen moninaisuus säilynyt vuosien saatossa, elinkeinojen yhdistelmissä vain on tapahtunut uudistumista.

Poronhoitajien merkittäviä yrityspohjaisia lisäansion lähteitä olivat muun muassa lihanjalostus, majoituspalvelut ja ravintolatoiminta. Yritystoiminnan kehittäjillä oli usein kokemusta muilta aloilta ennen poronhoitajaksi ryhtymistä. Naisten osuus kehitystyössä oli  merkittävä.

Lisäksi poronhoitajilla voi olla erilaisia palkkatöitä poronhoidon ohella. Yksi edellytys paikallistalouden kehitykselle poronhoitoon liittyen on se, että poronhoitoyhteisössä riittää väkeä sekä poronhoitotöiden että liitännäiselinkeinojen tehtäviin.

Markkinatalous – saamelaiskulttuuri

Julkisessa keskustelussa on joskus asetettu vastakkain markkinatalous ja saamelaiskulttuuri. Sevettijärven poronhoitajista valtaosalla oli juuret kolttasaamelaisessa kulttuurissa. Nyt esillä olevan tutkimuksen mukaan talous on osa kulttuuria. Poronhoitajien kulttuurissa yhdistyvät perinteiset ja modernit piirteet.

Poronhoitoyhteisön jäsenet ovat pitkälti sopeutuneet markkinatalouden vaatimuksiin ja pystyvät hyödyntämään sen piirteitä elannon hankinnassaan. Tältä kannalta katsoen talous ei siis ole vastakohtana kulttuurille.

Kuitenkin esimerkiksi valtion ajama kapea talouslinja voi olla ristiriidassa poronhoitajien kulttuuriin kuuluvien perinteisten toimintatapojen, kuten yhteistyön, kanssa.

Toisaalta myös avoin markkinatalous voi aiheuttaa uhkia Sevettijärven poronhoitajille ja heidän kulttuurilleen. Uhattuna voivat olla esimerkiksi poronhoidon taustalla olevat rakenteelliset tekijät, kuten poronomistus ja mahdollisuus luonnonvarojen käyttöön. Tähän kokonaisuuteen saattaa vaikuttaa muun muassa kilpaileva maankäyttö.

Siksi olisikin perustelua, että julkisvallan päätöksenteossa arvioitaisiin näiden seikkojen merkitystä, kun pohditaan poronhoitajien kulttuurin säilymistä.

 

Artikkeli  julkaistiin Lapin Kansassa 14.4.2013. Kirjoittajan, Panu Itkosen sosiaali- ja kulttuuriantropologian väitöskirja hyväksyttiin 9.11.2012 Helsingin yliopistossa.

Väliotsikot toimituksen lisäämiä. Kuvat Satu Moshnikoff


Lââʹssporrmõõžž lij vikkum puõccid tuõddra.

 

Säämas

Sääʹmkulttur muttõõzz vueʹlnn

Muu sosial- da kultturantropologii tuʹtǩǩumuužžâst seʹlvtem Čeʹvetjääuʹr sääʹmpuäʒʒoummui tuâi da valdia vaikktõõzz tõzz. Tuʹtǩǩeemprosess ääiʹj puõʹđi õlmmsa, što puäʒʒoummui kulttur lij jåʹttlõs muttõõzz vueʹlnn.

Puäʒʒoummui kõõskâst lie määŋgnallšem õhttsažtuâi, kook lie vääžnai sij piʹrǧǧumuʹšše ekonomii peäʹlnn. Puõʹđi õlmmsa, što pikalõõzzi äʹrttel lie ååʹn jäänab ko ouddâl mottjemen õõut puäʒʒtääl riâššâm äʹrttlen, koʹst lij hierarkiilaž tuåimmjem-mall.

Seämma ääiʹj lie occnemen nåkam määŋgai puäʒʒoummui äʹrttel, kooi oummu lie leäm õõut-tässʼsa da koin ruåđ lie reâuggam õõutsââʹjest.

 

Õhttsažtuâjjvueʹjji muttõs

Õhttsažtuâjjvueʹjji muttõʹsse vaiʹkkte puäʒʒvuäʹmsteejai meäʹr occnumuš da õõutoummui puäʒʒmeäʹri lâssnumuš. Valdia lij tueʹrjjääm tännallšem šõddmõõžž eeʹjjest 1995 aaʹljeeʹl. Valdia puäʒʒtäällpolitiikk täävtõssân lij pueʹreed puäʒʒtääl kanntumuužž da vääžnʼjumus vueʹǩǩen lij tõt, što puäʒʒvuäʹmsteejai meäʹr uuʹceet. Što tät oʹnsteʹčči, valdia lij kuâđđam päʒʒtuärjjõõzzi åålǥpeälla nåkam puäʒʒoummid, koin lie vuâlla 80 puäʒʒad.

Tuʹtǩǩumuužž mieʹldd kuuitâǥ nåkam aktiivlaž puäʒʒoummu, koin lie vâlla 80 puäʒʒad lie samai vääžnai puäʒʒhååmmast. Tännallšem tuärjjeempolitiikk vaikktõõzzid nâânee võl valdia näuʹddpolitikk da kuäʹčǩǩempolitikk.

Čeʹvetjääuʹr puäʒʒoummin 85 prosentted leʹjje tõn miõlâst, što eeʹjj 2002 jieʹllempuõccui tuärjjõõzz vueʹllraajj leäi leigga õlli. Vaʹstteejen 90 prosentted leʹjje tõn miõlâst, što näuʹddpolitikk leäi leigga näuʹddmiõttlõs. Nääiʹt vueiʹtet särnnad, što Čeʹvetjääuʹr puäʒʒoummui jiõnn lij kollʼjam hueʹneld teʹl, ko vaaldšemvuõđla liinj lie rajjum.

Ko pâi måtam oummu vuäʹmste puõccid, tõt mott jeeʹres pääiklaž oummui åårrmõõžžid luâđast, ko hääʹrvab da hääʹrvab ooumaž vuäitt ââʹnned luâttreeʹǧǧesvuõđid puõccui čõõđ. Tät še lij vääžnai sääʹmkulttuur peäʹlnn.

Čeʹvetjääuʹr tuʹtǩǩumuš pohtt ouʹdde kõõččmõõžž tõʹst še, što õõlǥči-a ǩiõččâd tän mutteemprosess ooumažvuõiggâdvuõđi peäʹlnn. Oummui staattuʹsse vueiʹtte šõddâd vuõiggâdvuõđlaž muttõõzzid tuärjjeempolitiikk da näuʹddpolitiikk mieʹldd.

Ekonomiilaž šõddmõš

Pääiklaž oummui ekonomiilaž åårrmõõžži peäʹlnn puäʒʒoummui lââʹssjieʹllemvueʹjj lie vääžnai, tõnt ko puäʒʒhååid ekonomiilaž šõddmõš lij määŋgnalla rääʹjtum. Čeʹvetjääuʹr sääʹmmpuäʒʒhoiddjeejai kõõskâst määŋgnallšem jieʹllemvueʹjj lie seillam čõõđ eeʹjji, pâi siõmmna mottjeeʹl.

Puäʒʒoummu vuäǯǯa vääžnai põrggâznallšem lââʹsstiânnsid kuäʹss kuäʹss-a vueʹǯǯvalmštumuužžâst, aazztemkääzzkõõzzin da restrantt-tuejjumuužžâst. Põõrǥâstuejjumuužž ooudâsviiǥǥi leʹjje täujja reâuggam jeeʹres tuâjain, ouddâl ko sij äʹlǧǧe puäʒʒhoiʹddjeejen. Neezzni tuâjj ooudâsviikkmest leäi priʹmeârlaž.

Tän lââʹssen puäʒʒhoiʹddjeejain vuäiʹtte leeʹd jeeʹresnallšem päʹlǩǩtuâjaid puäʒʒhååid lââʹssen. Õhtt samai vääžnai äʹšš puäǯǯhååid pääiklaž ekonomii ooudâsviikkâm diõtt lij tõt, što puäʒʒhoiʹddjeeja lie nokk puäʒʒhååid da lââʹssjieʹllemvueʹjji vääras.


Pikalõs Vuâskjääuʹr ääidest 1990-lååǥǥast.

 

Markkântääll – sääʹmkulttur

Õlmmsaž saǥǥstõõllmõõžžâst lij måtmešt markkântääll da sääʹmkulttur pijjum vuâsttlõõžži. Šuurmõs vuäss Čeʹvetjääuʹr puäʒʒoummin lie nuõrttsäʹmmla. Muu tuʹtǩǩumuužž mieʹldd tääll lij kulttuur vuäss. Puäʒʒoummi kulttuurest äʹrbbvuõđlaž ääʹšš da ânnʼjõžäiggsaž ääʹšš lie palddlõõžži.

Puäʒʒoummu lie jäänmõsân jäkktõõllâm markkântääl õõlǥtummuužžid da pâʹstte ââʹnned tõid, ko sij haʹŋǩǩee jällmõõžžeez. Nääiʹt tääll iʹlla vuâsttpeällsaž kulttuuʹre.

Kuuitâǥ ouddmiârkkân valdia vääʹnes ekonomiilinnj vuäitt leeʹd risttreeidast puäʒʒoummui kulttuuʹre koolli äʹrbbvuõđlaž reâuggâmvueʹjji mieʹldd, ouddmiârkkân õhttsažtuâi mieʹldd.

Nuuʹbb peäʹlnn äävai markkântääll sätt leeʹd vaarrân Čeʹvetjääuʹr puäʒʒoummid da sij kulttuuʹre. Vaarr vueʹlnn säʹtte leeʹd ouddmiârkkân puäʒʒvuäʹmstumuš da vuäittmõš ââʹnned luâttreeʹǧǧesvuõđid. Tääzz sätt vaikkted jeärrsi mieʹldd håʹt jeeʹresnallšem ǩeâšttʼteei mäddâânnmõš.

Tõn diõtt leʹčči šiõǥǥ, što õõlmâs vääʹld vääʹldeʹčči lokku täid aaʹššid tuʹmmtõõǥǥid raajjmen, ko juurdčet puäʒʒoummui kulttuur seillmõõžž.

 

Artikkel leäi Lapin Kansast 14.4.2013. Ǩeeʹrjteei lij Panu Itkonen, koon sosial- da kultturantropologii näggtõsǩeeʹrj priʹmmeš 9.11.2012 Heʹlssen pââimõs-škooulâst.

Tuåimteei lij lââʹzztam pâʹjjǩeeʹrjtõõzzid. Snimldõõǥǥ Satu Moshnikoff.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider