Header image
Text background bars
log

Kolttapuku kiinnostaa

Eilinen kolttapukua käsitellyt keskustelutilaisuus kiinnosti noin neljääkymmentä kaikenikäistä henkilöä. Mukana olivat mummot, äidit ja tyttäret, olipa muutama isä ja ukkikin lähtenyt mukaan.

Puheenvuoroja jakoi järjestäjien puolesta SAKKin rehtori Liisa Holmberg, joka muuten oli ainoa, jolla oli tilaisuudessa yllään saamenpuku.


Mainstemvuâraid jueʹjji rehtor Liisa Holmberg.

Aluksi puheenvuorot olivat varovaisen tunnustelevia, mutta kun vauhtiin päästiin, tulivat syvimmät tunnot esiin, jopa kyyneliksi saakka. Kuitenkin keskustelu käytiin hyvässä hengessä ja puolin jos toisinkin löytyi ymmärrystä ja sovittelunhalua.

Kiihkeimmät puheenvuorot koskivat huivin käyttöä vaimonpäähineen kanssa. Mummot ja äidit kertoivat vaimonpäähineen käytön kampaukseen ja huiviin kuuluvista tiukoista säännöistä. Heiltä löytyi kuitenkin ymmärrystä nuorille, joiden mielestä nykyajan kiihkeä ja hikinen rytmi tekee huivin käytön todella tukalaksi: ”Näin oli ennen, mutta emme vastusta, pitäkää kuten haluatte!”


Noorõõttmõõžžâst leʹjje mieʹldd ääkk, jieʹnn da niõđ mainstemen sääʹmpihttsi pirr.


”Ko muʹst reʹppiǩ lij vueiʹvest, mon jiõm vueiʹt kuullâd ni mâiʹd, jiõm ni ââʹnned kulstõõǥǥid,” cieʹlǩi radiatuåimmteei Merja.

Myös itse puku monine variaatioineen herätti vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Kaikki olivat kuitenkin loppujen lopuksi sitä mieltä, ettei puvun materiaali tai mallikaan ole se tärkein, vaan se että puku sopii kantajalleen ja on kauniisti tehty.

 

Sääʹmpihttsi pirr

Jåhtta leʹjje nuʹtt nelljlo ooumžed noorõõttâm, što mainsteʹče sääʹmpihttsi pirr. Mieʹldd leʹjje ääkk, jieʹnn da niõđ, muäʹdd eččed da äjjad še leʹjje puättam mieʹldd.

Saaǥǥtuõʹllʼjeejen leäi Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõskkõõzz rehtor Liisa Holmberg. Pâi son leäi teâvõõttâm sääʹmpihttsivuiʹm.

Vuõššân mainsteš siõmmna vaareeʹl, leâša ko oummu loŋŋneškuõʹtte, kõnnjâl še iʹtte ko sij mainste väimmsteez. Mainstumuš šõõddi suåvast kueiʹmm kueiʹmeez fiʹttjeeʹl da sååʹvšeeʹl.

Samai kõrr mainstumuš šõõddi reeʹppiǩ âânnmõõžžâst šaamšǩin. Ääkk da jieʹnn aštõʹlle, što mõõn tärkka tuuʹl leäi mieʹrruum, što mäʹhtt vuõpt õʹlǧǧe piijjâd dno. Sij kuuitâǥ fiʹttje nuõrbid, kook sarnnu, što ânnʼjõž ääiʹj reʹppiǩ lij čuuʹt paakkâs ââʹnned: ”Tuuʹl lij leämmaž nääiʹt, leâša jeäʹp piij vuâstta, tueʹjjeet jiiʹjjednalla!”

Jiânnai mainsteš neezzan pihttsin da tõõi määŋgnallšemvuõđâst še. Looppâst puk leʹjje tõn miõlâst, što ij pihttsi aaunâs ij-a mall leäkku čuuʹt vääžnai. Pâi tõt lij vääžnai, što pihttâz lie moččânji tuejjuum da lie šiõttâl.

8 kommenttia

  1. avatar Ihmehtelen
    Julkaistu 13.5.2012 kello 21.44 | Ikilinkki

    Saamelaiset ovat tunneja kauniista käsityöperinteestä. Jos ei ole enään sääntöjä mikä on saami duodjia ja mikä ei niin on se vaan kumma! Ja se että huivi vai ei on käsittääkseni yks hailee. Ongelma on se ettei kohta taida olla perinteisen kolttasaamen puvun merkityksien tuntioita / tekiöitä. Minusta on sääli että vapaamieliset puvut pitää sotkea perinnepuvun arvostuksen kustannuksella. Jotenkin tunnen surua että omasta kulttuuriperinnöstä ei osata olla ylpeitä. Jokainen pukekoon mitä haluaa mutta onhan se outoa ettei kohta vissiin tiedetä omaa saamenpukua??? Ja Liisan toimintaa ihmehtelin saamenpuvun kantajana, että olisiko sopivaa myöskin että pohjois-saamelaisten pukumalli rikottaisiin yhtä radikaalisesti? Uskon ettei olisi. On helppo olla ymmärtäväinen kun toiset tekee mutta sallisiko inarin ja pohjois-saamelaiset tämän??? Puhun perinnepuvusta. Se että Tiina Sanila pukee taiteliana mitä itse haluaa on lienee kaikille o.k Tiinan oma asia. Tiina on aiheestakin arvostettu henkilö.

    mutta ei se että koko itä-saamelaisten pukua aletaan sen takia on aika outoa.

    Ei kulttuuri voi olla sellainen että nappaan ton tuosta ja tuon tuosta.

    Tai voi jos sikseen haluaa mutta mitä se viestittää sitten muille? Mitä se kertoo kolttasaamelaisista?

  2. avatar Citykoltta
    Julkaistu 14.5.2012 kello 10.36 | Ikilinkki

    Koltat eivät elä museossa, vaan meillä on elävä kulttuuri. Voimme vielä nykyaikanakin sopia asioista yhteisissä kyläkokouksissa, kuten ennen aikaankin tehtiin. Kun asioista puhutaan ja ne sovitaan yhteisesti ne eivät jää hiertämään.

    Tämä pukuasia on aiheuttanut paljon haloota, mutta nyt siihen on saatu kolttia itseään tyydyttävä ratkaisu. Muut saamelaiset voivat huolehtia omista aioistaan.

  3. avatar Martta
    Julkaistu 14.5.2012 kello 14.26 | Ikilinkki

    Hienoahan se on että nuoret ovat kiinnostuneita juuristanssa!

  4. avatar Pienen Cityn -koltta
    Julkaistu 17.5.2012 kello 10.50 | Ikilinkki

    ”Mummot ja äidit kertoivat vaimonpäähineen käytön kampaukseen ja huiviin kuuluvista tiukoista säännöistä.”

    Minä ainakin totuin näkemään, että kolttanaisen päähineisiin kuuluu ja sopii erittäin hyvin huivi.
    Se on niinkuin piste iin päällä.

    Ilman huivia vaimon päähine antaa ”hottentottimaisen” vaikutelman, kuten eräs, myös koltta, sanoi.

  5. avatar Natalia
    Julkaistu 20.5.2012 kello 15.56 | Ikilinkki

    Haluan muistuttaa, että kulttuurityötä ei tehdä toisia parjaamalla nimimerkin takaa, vaan asioista keskustelemalla. En mitään muuta toivo kuin, että otatte tämän saman ajan hyödyllisemmin käyttöönne ja otatte faktoista selvää. Suosittelen lämpimästi perehtymistä T.I.Itkosen teoksiin. Varatkaa kuitenkin aikaa teksteihin perehtymiseen, ne kun voivat yllättää vaikeaselkoisuudellaan. Loppuun haluan vielä lisätä linkin, jossa voitte perehtyä myös edellämainittuihin ”hottentotteihin”, jotka siis ovat pääosin Etelä-Afrikassa, Botswanassa ja Namibiassa elävä kansa, eivätkä mitenkään liity kolttasaamelaisiin.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Khoit

    Ottakaa asioista selvää, ja yllättykää!

  6. avatar Ilahtunut
    Julkaistu 22.5.2012 kello 16.59 | Ikilinkki

    Minusta nuoret pukeutuvat paremmin kuin monet vanhemmat ihmiset kolttavaatteisiin. On alusta loppuun asti itse tehtyjä asuja. Nuoret tuovat kauniisti kolttakulttuuria esille myös muiden kuin oman väen parissa!

  7. avatar Nannuu
    Julkaistu 29.5.2012 kello 16.34 | Ikilinkki

    Taithaa olla vain eräs kansa Afrikassa, joka on yhtä tarkka naisten huivin käytön suhteen kuin kolttakansa. :) enkä puhu hottentotteista.

  8. avatar martta
    Julkaistu 26.6.2012 kello 16.56 | Ikilinkki

    Minä olen kuitenkin aina ihailut kolttasaamelaisten niin miesten ja naisten vaatteita. arvostan ja nostan hattua jokaiselle kolttasaamelaiselle joka haluaa tuoda kulttuuriansa ylpeänä esiin. Hyvä te!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider