Header image
Text background bars
log

Uusi käsityösanakirja ilmestynyt

Sevettijärvellä juhlittiin Kolttien kyläkokouksen julkaisemaa Aune Mettäpuron, Jouni ja Satu Moshnikoffin kokoamaa sanakirjaa kolttien perinteisitä käsitöistä ”SAAʹMI
ǨIÕTT-TUÂJJSÄÄʹNNǨEʹRJJ säämas da lääddas” (Kolttien Perinnekäsityösanakirja
koltta-suomi).

Kirja on jatkoa vuonna 2009 ilmestyneelle “Kuvitetulle käsityösanastolle suomi-koltta” (ǨIÕTT-TUÂJJSAʹNNÕS SNIMLDÕÕǤǤIVUIʹM lääddas da säämas), jota on laajennettu koskemaan myös miesten käsitöitä. Vasta ilmestyneessä kirjassa käsityö –sana käsittää työt helmitöistä hirsitöihin.

Perinnekäsityösanakirja on myös tietoteos, sillä kuvitus ja sanoihin liittyvät selitykset kertovat siitä, miten esineitä, työkaluja jne. on ennen valmistettu ja käytetty. Kielellisen tiedon jakamisen lisäksi kirjan tavoitteena onkin nuoremman kolttasukupolven perehdyttäminen heidän esivanhempiensa elämään ja kulttuuriin.

Kirjan valokuvissa hyödynnettiin Sevettijärvellä vuosina 2009-2011 käynnissä olleiden käsityökurssien antia. Kurssilaiset suostuivat heidän töittensä kuvaamiseen ja opettajat vastailivat kärsivällisesti niitä koskeviin kysymyksiin, joten kirja on tavallaan syntynyt suuren käsityöläisjoukon yhteisenä projektina.

Erikseen on mainittava  keväjärveläinen Ahti Vuoti, joka valmisti tuohesta kirjaan kuvattavaksi edustavan kokoelman perinteisiä kolttien käyttöesineitä, jotka hän lahjoitti kuvaamisen jälkeen Kolttakulttuurisäätiölle.

Uusi kirja palvelee myös suomenkielisiä lukijoita, sillä siinä on suomenkielisten sanojen luettelo, jonka avulla voi hakea vastaavan koltankielisen sanan.

Työryhmä sai Saamen kielilautakunnalta merkittävää taloudellista tukea perinnekäsityösanakirjan tekemiseen.


Luottamusmies Veikko Feodoroff tutustuu kolttien kyläkokouksen julkaisemaan uunituoreeseen Perinnekäsityösanakirjaan.

Ođđ Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj lij iʹlmstõõvvâm

Saaʹmi sijddsååbbar čõõđti nuuʹbb ǩeeʹrj: ”SAAʹMI ǨIÕTT-TUÂJJSÄÄʹNNǨEʹRJJ säämas da lääddas”. Tät ǩeʹrjj lij veeidab ko saaʹmi vuõssmõs ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj “ǨIÕTT-TUÂJJSAʹNNÕS SNIMLDÕÕǤǤIVUIʹM lääddas da säämas”. Ođđ ǩeeʹrjest lie sääʹn peʹssertuâjast hirsstuõjju da tõʹst lie sääʹn, kook kuʹlle maaddârääʹjji da maaddârääkkai jeeʹresnallšem ǩiõđivuiʹm tuejjääm tuâjain.

Tät ođđ ǩeʹrjj oudd ânnʼjõžääiʹj saaʹmid saaʹni lââʹssen teâđaid snimldõõǥǥi- da čiõʹlǧǧtõõzzivuiʹm vuäʹmm sääʹmkulttuur da –jieʹllem pirr še.

Määŋg snimldõõǥǥ lie snimmum tuâjain, koid kurssneeʹǩǩ lie tuejjääm Čeʹvetjääuʹrest eeʹjjin 2009-2011 õnnum kuursi ääiʹj. Da kuursi uʹčteeʹl jie kâllnam vaʹstteed
kõõččmõõžžin, kook kuõʹsǩǩe täid tuâjaid. Nääiʹt ǩeʹrjj lij šõddâm määŋg ǩiõtt-tuâjjlai õhttsaž projektten.

Jeeʹrben âlgg peäggted Ahti Vuoti Keväjääuʹrest, kååʹtt raaji mooččâs norldõõǥǥ saaʹmi peäʹsskääuʹnin, kook ââʹn lie Nuõrttsääʹmkultturfoond huâđast.

Tät ođđ ǩeʹrjj veäǩǩad lääʹddǩiõllsa lookkjid še, ko ǩeeʹrj looppâst lij loǥstõk
lääʹddǩiõllsaž saaʹnin, da tõn veäkka vuäitt ooccâd sääʹmǩiõllsaž sääʹn.

Sääʹmǩiõl ǩiõll-luʹvddkåʹdd lij tuerjjääm tän ǩeeʹrj raajjmõõžž tääl peäʹlnn.

4 kommenttia

  1. avatar hile
    Julkaistu 6.5.2012 kello 11.08 | Ikilinkki

    Opettavatko nykyisin Sevetin koululaisille mitään kolttaperinnekäsityötä?Toivottavasti!
    Me tehtiin silloin aikoinaan villalangasta värikkäitä vöitä ja rannerenkaita ilman pirtaa,(en tarkoita palmikoituja)mutta helmikirjontaa ja helmirannerenkaita ei muistaakseni tehty.
    -että on sitä silloinkin jo yritetty perinnekäsitöitä opettaa meille.

  2. avatar Satu Moshnikoff
    Julkaistu 6.5.2012 kello 11.57 | Ikilinkki

    Siihen aikaan kun Sinä olit koulussa, käsityömäärärahat olivat niin surkeat, ettei niillä juuri muuta hankittu kuin värikkäitä lankoja ja vohvelikangasta.

    Nyt sentään ymmärretään perinnekäsitöiden vaativan muutakin esim. sisnaa, verkaa ja helmiä.

    Onpa koululle teetätetty kolttien raanupuutkin pienoiskoossa. Nk. pöytäpuissa on opiskeltu kolttaraanun kutomista. Tekniikkahan on sama, oli puiden koko mikä hyvänsä.

  3. avatar ihmettelijä
    Julkaistu 7.5.2012 kello 9.00 | Ikilinkki

    On se hienoa että koltansaamelaiset ovat suvaitsevaisia kun myös lantaset tekevät ”perinteisiä kolttakäsitöitä”.

  4. avatar hile
    Julkaistu 7.5.2012 kello 18.34 | Ikilinkki

    Kyllä esim.Sevetissä perinnekäsityökursseille voi osallistua KAIKKI jotka haluaa opetella ja kiinnostusta on vähänkin,
    sehän turvaa säilyvyyden ja osaaamistaidon ja kolttakulttuuritietouden pysymistä jatkossa.
    -Todella hyvä että tiedot ja taidot laitetaan kirjoihin ja kansiin ja vielä opetetaankin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider