Header image
Text background bars
log

Alkuperäiskansojen ilmastotieto huomioitava ilmastokriisin ratkaisussa

Ilmastomuutoksen hillintä sekä paikalliset ja alueelliset sopeutumisstrategiat nousivat pääaiheiksi alkuperäiskansojen ilmastomuutoksen vaikutuksia arvioivan työryhmän (IPPCA)  kokouksessa Sevettijärvellä 25.–30.9.2011. Osallistujat edustivat Keski-, Etelä- ja Pohjois-Amerikkaa, Arktista aluetta sekä Keski- ja Itä-Aasiaa. Kolttasaamelainen kieli- ja kulttuurijärjestö Saa´mi Nue´tt  toimi kokouksen paikallisena järjestäjänä.

Arvioinnin tulokset osoittavat ilmastomuutoksen kielteisten vaikutusten kiihtyneen odotettua nopeammin. Nämä koskettavat pahimmin jo entisestään ylikuormitettuja yhteisöjä. Jo satoja vuosia kestäneen kulttuurien, maaoikeuksien ja hengen murtamisen lisäksi alkuperäiskansat ja muut paikallisyhteisöt joutuvat kantamaan globaalisti aiheutettujen ongelmien seuraukset omilla alueillaan.

Perinteiset sääkalenterit eivät enää pidä paikkaansa, ja tämä muuttaa radikaalisti luontaiselinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä. Kuitenkin juuri tämänkaltaisten yhteisöjen perinteinen tarkka luontotieto tarjoaa pohjan ilmastokriisin kestäville ratkaisuille. Tämän kaltainen tieto tulee nähdä tasa-arvoisena tieteen kanssa.

Kokous huipentui Sevettijärven julistukseen, jossa vaaditaan, että:

-Alkuperäiskansojen sekä perinne- ja paikallisyhteisöjen oikeuksiin, elinkeinoihin ja kulttuureihin kohdistuvat tuhot tulee nostaa osaksi valtioiden välisiä ja kansallisia ilmastopolitiikkaprosesseja.

-Kansallisten hallitusten tulee antaa täysi tuki alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen ohjaamille ilmastonmuutosarvioinneille, jotka tehdään yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

- Erityisesti uuteen teknologiaan perustuviin ilmastokriisin ratkaisumalleja on kehitettävä yhdessä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa heidän oikeuksiaan kunnioittaen ja varovaisuusperiaatetta noudattaen.

Lisätietoja antaa Pauliina Feodoroff puh. 040 736 44 75.

Yksi kommentti

  1. Julkaistu 30.9.2011 kello 22.20 | Ikilinkki

    Pauliina hyvä,

    Kiitos hyvin paljon tästä tiedosta. Tämä asia iloitsi minua kovasti koska olen siitä Heikki Hyväriseltä (eläkkeellä oleva saamelaiskäräjien juristi) kuullut, mutta en toistaiseksi ole lukenut siitä mitään että sitä toteuttaisiin käytäntöön. Erittäin hyvä asia ennakkoluulojen vähentämiseksi, siis että saamelaiset olisivt tyhmiä!

    Kun aloitin toimintaani saamelaisten asioiden kanssa eräs saksalainen ”ystävätär” kysyi minulta: onko heillä oikea kieli? Kun sitten kerroin että saamelaisilla on erittäin sanarikas ja värikäs kieli, esim. että heillä kuvaamaan poroon liittyvä sanasto
    on noin 500 sanaa hänen piti vetää henkeä!

    Kun matkustin Lappiin sama henkilö kysyi: missä asut siellä? Vastasin: hotellissa! Niin hän kysyi edelleen samaan suuntaan: ONKO HEILLÄ TALOJA? Sanoin siihen, niin on, he
    asuvat suurissa puutaloissa ja turistit pihalla pienissa heidän mielestään nostalgisissa kodissa ilman valoa y.m.

    Järjestän muuten Münchenissä 1.11.2011 saamelaisen kulttuurin tilaisuuden klo 14-18 ja lähetän sinulle suomenkielisen ohjelman ja muuta infomateriaalia tiedoksi. Ohjelmaan kuuluu Sámi Duodji, projekti Laponia Ruotsissa ja Ulla Pirttijärven + bandi Ulda sekä keskustelu ajankohtaisesta konfliktista.

    Tavoitteena minulla on saamelaisen kulttuurin vahvistamimista esim. kehittämällä yhteistyötä Sápmin ja Saksan organisaatioiden välillä – jos
    tilaisuus onnistuu järjestäisin
    jos saan elää ja jaksan järjestäisin jotakin
    sellaista kerran vuodessa!

    parhain terveisin,

    Nina Michael
    GfbV-Saamelaiskoordinaattori
    http://www.gfbV.de (osittain englanniksi)
    nina...@aol.com

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider