Header image
Text background bars
log

In memoriam Kati-Claudia Fofonoff

Ainoa koltankielinen kirjailija ja runoilija Kati-Claudia Fofonoff nukkui pois 12.6.2011. Hän syntyi Ivalossa 8.12.1947 kolttien sodanjälkeisen evakkotaipaleen aikana. Sittemmin hänen lapsuudenkotinsa sijaitsi Nitsijärven Suojanperässä, josta maailma kuljetti hänet moniin paikkoihin. Ympyrä sulkeutui, kun hän muutti takaisin Ivaloon, missä hän kirjoitti viimeisimmät kirjansa. Osa kirjoista ilmestyi omakustanteina ja osan kustansi Davvi Girji.

Paatsjoen laulut – Pââšjooǥǥ laulli (1988) oli hänen ensimmäinen kirjasensa ja se ilmestyi myös äänikirjana. Siinä on sekä runoja että kertomuksia, joiden kirjailija sanoo tulevan kaukaa Petsamon Suonikylän ajoilta. Kymmenen vuotta myöhemmin (1998) ilmestyi hänen koltankielinen runokirjansa Jânnam muttum nuuʹbbioori, joka julkaistiin suomeksi v 2008 nimellä Maa muovattu toisin päin, johon kuuluu myös äänikirja. Vuonna 2004 ilmestyi tarinakirja Vuäʹmm Jeeʹelvueiʹvv, joka ilmestyi suomenkielisenä v 2008 Vanha Jäkäläpää –nimisenä. Siihen kuuluu myös kaksi cd-levyä, joilta tekstin voi kuunnella. Apurahojen turvin Kati-Claudia Fofonoff kirjoitti kirjan Suonikylän poluilta (2009), joka ilmestyi Tarja Sanilan kuvittamana ja Davvi Girjin kustantamana koltaksi nimellä Suõʹnnʼjel pälggsin v 2010. Suomenkieliseen kirjaan kuuluu myös kolmen cd:n äänikirja. Kirjailijan viimeiseksi teokseksi jäi historiallinen romaani Seidan kirous (2010), jota hän oli alkanut kääntää koltansaameksi, mutta se työ jäi häneltä kesken.

Kati-Claudia Fofonoff käänsi v 2005 koltansaameksi Antoine de Saint-Exupéryn klassikkokirjan Pikku prinssi, joka sai koltankieliseksi nimekseen Uʹcc priinsâž.

Vuonna 2010 Saamelaisneuvoston kulttuurilautakunta myönsi Kati-Claudia Fofonoffille 20.000 euron työskentelyapurahan koltankielisen romaanin Seidan kutsu kirjoittamiseksi. Aiempina vuosina hän oli saanut eri tahojen pienempiä apurahoja kirjallisen työskentelyn tukemiseen.

Taidokkaasti sanoilla maalaillen Kati-Claudia Fofonoff loihtii teksteillään eteemme entisajan kolttaelämää. Kirjojen välityksellä avautuu nuorille kolttalukijoille uudenlainen ikkuna heidän vanhempiensa ja esivanhempiensa elämään, asuinympäristöön ja tapoihin. Kolttakansa kokee hänen poismenonsa suurena menetyksenä.

govvejuvvon girjealmmuheamis Avvilis 2004:s.  
Snimldõk: Davvi Girji 2004

 

Kati-Claudia Fofonoff lij mõõnnâm tunâlmma

Odinakai sääʹmǩiõllsaž ǩeʹrjjneǩ da tivttneǩ Kati-Claudia Fofonoff mõõni tunâlmma 12.6.2011. Son leäi šõddâm Âʹvvlest 8.12.1947 vääin mâŋŋa evakkoääiʹj. Siõm niõđžen son jälsti Njeǯǯjääuʹr reeddast. Toʹben son jooʹđi pukvessa Lääʹddjânnmest, leâʹša puõʹđi mââimõsân mååust Âʹvvla, koʹst son ǩeʹrjjti mââimõs ǩiiʹrjeez.

Paatsjoen laulut – Pââšjooǥǥ laulli (1988) leäi suu vuõssmõs ǩeerjaž da tõt iʹlmstõõvi jiõnnǩeʹrjjen še. Tän ǩeeʹrjest lie tiivt da mainnâz, kook puäʹtte kuʹǩǩen Peäccam Suõʹnnʼjelsiid ääiʹjin. Lååi eeʹǩǩed mõõni da suu nuʹbb sääʹmǩiõllsaž tivttǩeʹrjj Jânnam muttum nuuʹbbioori (1998) šõõddi maailma. Tõt iʹlmstõõvi lääddas eeʹjj 2004 da nõmmân leäi Maa muovattu toisin päin. Tõzz še kooll jiõnnǩeʹrjj. Eeʹjj 2004 iʹlmstõõvi maainâsǩeʹrjj Vuäʹmm Jeeʹelvueiʹvv, koon nõmm lääddas leäi Vanha Jäkäläpää (2008). Tõzz kuʹlle kueʹhtt cd-bliinned, kooi âʹlnn vuäitak kuvddled teeʹkstid. Veäʹǩǩtieʹǧǧi veäkka Kati-Claudia Fofonoff ǩeʹrjjti ǩeeʹrj Suonikylän poluilta (2009), koozz kooll jiõnnǩeʹrjj še. Tõt iʹlmstõõvi säämas eeʹjj 2010 Suõʹnnʼjel pälggsin –nõmmsen. Tõʹst lie Tarja Sanila kaart da čõõđteejen lij Davvi Girji. Ǩeʹrjjneeǩ mââimõs ǩeʹrjj lij histoorlaž maainâs Seidan kirous (2010), koon son leäi alttääm jåårǥlâʹtted säämas. Tät tuâjj kuuitâǥ kuâđđji suʹst valmmša tuejjeekani.

Kati-Claudia Fofonoff jåårǥlõõtti säämas eeʹjj 2005 Antoine de Saint-Exupéryn ǩeeʹrj Uʹcc priinsâž.

Eeʹjj 2010 Sámiráđđi kultturluʹvddkåʹdd uuʹdi Kati-Claudia Fofonoʹffe 20.000 eurrod, što son ǩeʹrjjteʹčči ǩeeʹrj Seidan kutsu. Ääiʹjab eeʹjjin son leäi vuäǯǯam uuʹccab veäʹǩǩtieʹǧǧid ǩeʹrjjtem vääras.

Sääʹnnčeäʹppen Kati-Claudia Fofonoff ǩeʹrjjteeʹl pohtt mij čõõʹlmi ouʹdde tuâlʼjõžääiʹj sääʹmjieʹllem. Suu ǩeeʹrji veäkka nuõrr sääʹmmlookkjid ävvan ođđnallšem ikkân sij puärrsi da maaddârääiʹjji jeällma, jälstemsõõʹjid da jieʹllemvueʹjjid. Saaʹmid lij jõnn peʹccel, ko son lij mõõnnâm tunâlmma.

Yksi kommentti

  1. avatar mia
    Julkaistu 8.7.2011 kello 18.05 | Ikilinkki

    Otan osaa. :(

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut