Header image
Text background bars
log

Sevettijärvellä kaukaisia vieraita

Eilen saimme vieraita Venäjän pohjoisilta alueilta: Nenetsiasta, Komista, Sahasta, Taimyrista ja Lovozerosta. Tämä kymmenen hengen iloinen joukko on saapunut Inariin Saamelaisalueen koulutuskeskukseen osallistuakseen kansainväliseen nahankäsittelykoulutukseen, jonka toimintaa rahoitetaan Arktinen poro –hankkeen kautta.


Kartasta näimme konkreettisesti, kuinka kaukaa vieraamme olivat saapuneet.

”Erityisesti nahkojen käsittely kiinnostaa Venäjän pohjoisten kansojen naisia, koska siellä käytetään paljon nahkavaatteita yhä tänäkin päivänä. Inarissa on opeteltu meidän saamelaisten tapaa käsitellä porontaljoja sisnaksi. Toimintaa koordinoi BEBO-organisaatio, johon kuuluu 27 koulua ja toimijaa eri puolilta Venäjää, Alaskaa ja Kanadaa. SAKK on hankkeen perustaja ja toimii vielä tällä hetkellä siinä puheenjohtajana. Viime vuoden elokuussa meillä oli kokous, jolloin myös vierailimme Sevettijärvellä. (Lue uutinen BEBO-kokouksesta 22.8.2010) Seuraava kokouksemme on Taimyrissa huhtikuussa.

Kolttakulttuuri yli rajojen -hankkeen puitteissa päätimme Marja Suojoen ja Marina Falevitchin kanssa käyttää osallistujia Sevettijärvellä, jotta he voisivat tutustua tavallisiin paikallisiin ihmisiin ja muihinkin kyliin kuin Inari”, kertoo SAKK:n rehtori Liisa Holmberg.


Kurssilaisten tekemät juuriesineet ja paulat kiinnostivat vieraita. Paulojen käyttötarkoitus tosin jäi heille hieman epäselväksi, koska heidän kengissään ei sellaisia tarvita.

Sevettijärvellä vieraat tutustuivat Marina Falevitchin johdolla kylässä parhaillaan käynnissä olevan saamenkäsityökisällin osatutkinnon kurssilaisten käsitöihin, jonka jälkeen he puolestaan kertoivat sanoin ja kuvin, millaista elämä on heidän kaukaisilla kotiseuduillaan. Kaikki Sevetin koulun oppilaat ja iso joukko kyläläisiä oli tullut seuraamaan mielenkiintoisia esityksiä ja katsomaan heidän käsitöitään.


Kokeillessaan kolttamiehen ja naisen talvilakkeja dolgaaneja edustanut pariskunta Aksinia ja Nikolai Porotovit Taimyrista innostui ”nenittelemään” samalla tavalla kuin koltat. Pohjoisen kansoilla näkyy olevan paljon yhteistä.


Taustalla koulun oppilaita seuraamassa esityksiä.


Pahka käyttöesineiden materiaalina on tuttu myös muille kuin saamelaisille.


Henryä kiinnosti sudentalja, joka pää oli täytetty.


Naisväkeä kiinnostivat kauniit helmikirjaillut karvakengät ja etenkin niiden pohjan rakenne, joka poikkeaa täkäläisistä kengistä.


Ulpu Siponen kokeili upeaa dolgaaninaisen helmikirjaltua takkia, joka ison huivin oikeaoppisessa kietomisessa auttaa takin valmistanut Ljudmila Laptukova.

2 kommenttia

  1. avatar Mats Sundfors
    Julkaistu 11.11.2013 kello 19.36 | Ikilinkki

    Hei,

    Vaimoni kävi sivuillanne ja näki hienot karvakengät. Hän on juuri etsimässä sellaisia. Onko mahdollista ostaa jostakin? Mihin hintaan?

    t. Mats

  2. avatar Satu Moshnikoff
    Julkaistu 11.11.2013 kello 23.43 | Ikilinkki

    Hyvä Mats,
    tällaisia karvakenkiä valmistetaan Venäjällä, ainakin Lovozerossa (Luujärvellä). Niitä tulee joskus venäläisten vieraittemme mukana näytteille ja myyntiin Suomeenkin. Hinta ei ole tiedossa eikä yksittäinen valmistajakaan.
    Valitettavasti en osaa kertoa tarkemmin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider