Header image
Text background bars
log

Kolttakulttuuria yli rajojen

Tänään päättyi kolmipäiväinen käsityökurssi, joka oli järjestetty Kolttakulttuuri yli rajojen -hankkeen norjalaisen osapuolen projektijohtaja Katharina Bartschsin aloitteesta venäläisille opiskelijoille. Opettajana toimi sevettijärveläinen Heini Wesslin apunaan Nasti Sverloff sekä luujärveläinen Tatjana Kozhevina ja pitopaikkana oli porotila Sanila Kirakkajärvellä. Tavoitteena oli tutustua kolttien perinteisiin lapas- ja sukkamalleihin ja oppia punomaan sormipaulaa.


Kurssilla oli kaikkiaan 12 oppilasta, jotka ahkeroivat niin, että juuri ja juuri malttoivat aterioida. Päiväkahvinkin he joivat käsitöitä tehden.

Kolttakulttuuri yli rajojen –hankkeen venäläinen projektijohtaja Alexey Kolosov kertoi, että opiskelijoiksi valittiin Kuolan alueen eri kylistä kolttasaamelaisia avainhenkilöitä mm. opettajia, jotka voisivat jakaa kurssilla oppimaansa eteenpäin ja näin kurssin hyöty moninkertaistuisi kadonneen kolttakulttuurin siirtämisessä takaisin. – Käsitöillä aloitettua yhteistyötä on tarkoitus jatkaa kirjoitetun kielen suuntaan, sillä tällä hetkellä heidän puolellaan koltan kieli elää vain suullisena ja on kovin uhanalainen. Yhteisyön yhtenä tärekeänä tavoitteena on myös vahvistaa kolttasaamelaista identiteettiä ja kertoa, että muuallakin kuin Luujärvellä on eläviä kolttayhteisöjä.


Kurssin opettaja Heini Wesslin seuraa Tanja Yashinkinan sormipaulan punomista.

Gratseva Dina Pavlovna Murmanskista ja Tatjana Kovshova Tuulomasta kertoivat työskentelevänsä 7-13 vuotiaitten lasten parissa. He järjestävät kerhotoimintaa, jossa keskitytään saamelaiskulttuuriin. Kerholaiset järjestävät juhlia ja illanviettoja, joissa esitetään lauluja ja tansseja. Näissä tapahtumissa on ollut mukana vieraita lähikylistä, Suomesta ja jopa Etelä-Afrikasta saakka.


Sevettijärvellä mm. pari vuotta sitten pidetyssä kolttakäsityöseminaarissakin mukana ollut Tatjana Smikailo Joonasta kertoi hauskana yksityiskohtana, että hänellä olevan kolttavaimon päähineen on tehnyt edesmennyt käsityömestarimme Domna Fofonoff.

Tatjana Smikailo kertoi, että Joonassa yritetään kolttakulttuuria elvyttää mm. kerhossa, jonka nimi on “Puhumme saamea”. Kerho on kielipesätyyppinen, jossa on mukana 8 lasta ja 4 aikuista perheittäin. Kildininsaame on heidän käyttämänsä kieli, sillä sen alueen omat kielet mm. akkalansaame on kokonaan kadonnut. Kerholle on anottu valtiolta avustusta, jolla on hankittu mm. moottorikelkka, moottorivene ja verkkoja. Ne auttavat perinteisten elinkeinojen elvyttämisessä.

Tatjana Smikailo kehui kovasti yhteistyötä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa, jonka avulla on saatu elvytetyksi perinnekäsityön taitoja.

Kurssilla syntyi valmista ja into oli kaikilla suuri. Muutamat lapaset, sukat ja lukematon määrä sormipauloja näkivät päivänvalon. Kulttuurihankkeen norjalainen rahoittajaosapuoli, Nuõrttsaaʹmi muʹzei ja sen johtaja Honna Havas voivat olla tyytyväisiä tähän kurssiin.


Lauantai-ilta huipentui kolttakatrillin harjoitteluun. Liikunta käsitöiden tekemisen lomassa virkisti ja katrillin kiemurat tulivat kurssilaisille ainakin osittain tutuiksi.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider