Header image
Text background bars
log

Koltan kielen kulttuuriviikko sai väen liikkeelle

Saaʹmi Nueʹttin järjestämä kolttakulttuuriviikko käytettiin koltan kielen kieliopin tarkasteluun ja se huipentui tänään kieliseminaariin, jonka aiheena oli koltan kielen tulevaisuus.

Erikoistutkija Eino Koposen johdolla opiskeltiin, miten koltan kielen kielioppia hyödynnetään käytännön kielityössä. Opiskelijoiden ikähaitari oli laaja: 12 vuodesta 70 ikävuoteen. Mukana oli joka päivä lähes kaksikymmentä opiskelijaa, joiden kielitaito vaihteli suuresti. Toiset puhuivat kolttaa äidinkielenään, toiset olivat oppineet sen vasta aikuisiässä ja toisten koltan opiskelu oli vasta alussa, mutta kaikille oli yhteistä halu ja into oppia käyttämään koltan kirjakieltä.


Mukana oli päivittäin lähes kaksikymmentä opiskelijaa, joita yhdisti into ja halu oppia koltansaamen kirjakieltä.

Tämänpäiväisen kieliseminaarin aikana julkistettiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisu SÄÄʹMǨIÕLL, ÄʹRBBǨIÕLL, jonka ovat toimittaneet Eino Koponen sekä Jouni ja Satu Moshnikoff. Se on Kotuksen arkistojen nauhoituksista litteroitu kirjanen, jossa on sekä vanhempaa että uudempaa aineistoa. Julkaisuun kuuluu myös äänite, jonka voi ladata netistä Kotuksen sivuilta www.kotus.fi tai tilata CD:nä.


Erikoistutkija Eino Koponen ja Kotuksen tuore työntekijä Tiina Sanila-Aikio vetivät verhon sivuun ja paljastivat suosionosoitusten kaikuessa julkaisun SÄÄʹMǨIÕLL, ÄʹRBBǨIÕLL.


Kun seminaariväki oli saanut kukin oman kirjansa kuunneltiin muutama tarina, joita oli hauska seurata kirjoitetusta tekstistä. ”Juuri tällaista olemme kaivanneet”, kommentoitiin innokkaina.

Kieliseminaarissa noin kolmekymmentä koltansaamen tulevaisuudesta kiinnostunutta henkilöä kuuli kymmenkunta alustusta, joiden aiheet vaihtelivat kielentutkijan näkökulmasta Sevetin koulun oppilaan arveluihin siitä kenen, kanssa hän puhuu kolttaa kahdenkymmenen vuoden päästä.

Koltansaamen kielipesän toiminnasta kertoi Ivalon kielipesän työntekijä Pirjo Lotvonen. Hän näkee heidän suurimpana haasteenaan sen, että lasten koltankielinen yhteisö, esimerkiksi koltankielentaitoiset isovanhemmat, on kaukana Sevetissä tai Nellimissä eikä kolttakulttuuri muutenkaan näy Ivalon jokapäiväisessä elämässä. Kielipesässä toivotaan, että koltankieliset sukulaiset kävisivät puuhastelemassa tai vain juttelemassa lasten kanssa, koska heidän omat vanhempansa usein osaavat vain suomea. Näin koti harvoin pystyy tukemaan lapsen kielitaidon kehittymistä.

Luottamusmies Veikko Feodoroff tarkasteli alustuksessaan sitä, että voisiko kolttaa käyttää kyläkokouksissa kokouskielenä ja niiden pöytäkirjoissa. Teoriassa tämä on täysin mahdollista, sillä kolttalaki määrittelee, että luottamusmiehen on oltava koltankielentaitoinen. Alunalkaen kokoukset ovat olleetkin koltankielisiä. Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että koska iso osa kokousväestä taitaa vain suomea, pikkuhiljaa kokousten kieli on vaihtunut koltasta suomeksi. Jo kolttaa käytettäisiin kokouskielenä, ongelmaksi tulisi vaikeus laatia koltankielisiä pöytäkirjoja, koska koltasta puuttuu hallintokielen sanasto. Virkamiehetkään ja virastot, joille ne osoitetaan, eivät ymmärtäisi niitä. Siihen kylläkin löytyy helppo ratkaisu: lisää kielenkääntäjiä ja tulkkeja. Tämä toisi mukanaan lisää työpaikkoja!

Sevettijärven koulun koltansaamen lehtori Seija Sivertsen kertoi opiskelustaan koltan opettajaksi oman työnsä ohessa. Kun hän tuli ensimmäisen kerran Sevetin kouluun opettajaksi, koltta oli vielä lasten äidinkieli, mutta 1990-luvulla lasten kieli vaihtui. – Hän valotti myös koltan kouluopetuksen ongelmia, joita ovat opettajapula, puutteelliset oppimateriaalit ja etäopetus. Koulu ei voi kuitenkaan yksin antaa lapsille kielitaitoa, vaan kotien on osallistuttava tähän prosessiin, joten “puhukaa lapsille kaikkialla kolttaa”!


Oikealla Tiina Sanila-Aikio ja Erkki Lumisalmi kuuntelevat Leena Fofonoffin hienoa alustusta nuorten näkökulmasta koltan kielen tulevaisuuteen.

Sykähdyttävimmän alustuksen esitti Sevetin koulun yhdeksännen luokan oppilas Leena Fofonoff Saitajärveltä. Siinä on nuoren ihmisen kypsiä ja kauniita ajatuksia koltan kielen tulevaisuudesta. Kunpa useampi nuori ajattelisi samalla tavalla! Leenan puheenvuoron voi lukea kokonaisuudessaan Saaʹmi Nueʹttin tämänpäiväisestä nuorten blogista nimellä ”Sääʹmǩiõl puõʹttiääiʹj -seminar”.

Seminaarissa keskusteltiin myös siitä, mitä pitäisi ottaa huomioon käännettäessä tekstejä kielestä toiseen, miten kieltä voitaisiin normittaa ja miten säilytetään puhekielen värikkyys ja ilmaisurikkaus kirjakielen normituksesta huolimatta.

Asiapitoisen ohjelman kevennykseksi kuultiin koulun oppilaiden Oobbâs -yhtyeen hieno esitys, jonka koltankieliset sanat he ovat itse kääntäneet. Vaikka yhtyeen kokoonpano oli tällä kertaa puutteellinen, esitys ei ollut.

Nyt järjestetty kieleen keskittynyt kulttuuriviikko oli ensimmäinen laatuaan ja niin antoisa, ettei se varmaankaan jää viimeiseksi. Kolttakulttuuri yli rajojen –hankkeella on jo alustava suunnitelma järjestää kansainvälinen koltansaamea käsittelevä kieliseminaari Suomi, Norja, Venäjä vuoden 2011 syksyllä tai 2012 keväällä.

                                                                                           Kuvat Satu Moshnikoff

4 kommenttia

  1. avatar pauliina feodoroff
    Julkaistu 23.9.2010 kello 23.03 | Ikilinkki

    Suurkiitos kaikille, jotka pääsitte osallistumaan viikkoon ja seminaariin niin alustajina, opettajina ja oppilaina! Kiitos kaikille puheenvuoroista, kysymyksistä, kommenteista ja haasteista. Suurkiitos Einolle opetuksesta ja Tiinalle kaiken organisoimisesta!

  2. Julkaistu 24.9.2010 kello 10.08 | Ikilinkki

    Siellä vaikuttaa kyllä olleen niin kiinnostava viikko, että ihan kateeksi käy! Oliko opetuksessa muuten huomioitu eri tasoiset kielen osaajat eli pysyivätkö kaikki mukana?

  3. avatar Mervi
    Julkaistu 24.9.2010 kello 12.59 | Ikilinkki

    Kiitos mukavasta viikosta Sevetistä. Koulutus oli todella hyvä ja hyödyllinen ja seminaari mielenkiintoinen.

  4. avatar Satu Moshnikoff
    Julkaistu 24.9.2010 kello 22.31 | Ikilinkki

    Eino piti kyllä huolen siitä, että koulutuksesta tarttui jotain jokaisen mukaan, niin aloittelijoiden kuin edistyneempienkin!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider