Header image
Text background bars
log

Terveisiä Panamasta

Sevettijärveläislähtöinen kolttanuori, Anna-Maria Feodoroff (19v) oli edustamassa kolttia alkuperäiskansojen ilmastonmuutos-työpajassa eli virallisesti IPCCA (Indigenous People’s Climate Change Assessment) –työpajassa Panaman Kuna Yalassa, Ustupun saarella. Hän on lähettänyt Saa´mi Nue´tt’ille  matkakertomuksensa.

Minua ja muita osanottajia oltiin vastassa Panaman lentokentällä, mistä meidät vietiin hotelliimme illalliselle ja meistä huolehdittiin erinomaisesti. Seuraavana päivänä matkamme jatkui Kuna Yalaan pienellä potkurikoneella. Lentokentältä matkaa määränpäähän, Ustupun saarelle, oli vielä tunnin verran veneellä. Ustupun saari sijaitsee ihan Kolumbian rajalla ja siellä asuu ainoastaan kuna-alkuperäiskansaa.


Yhteisissä tapaamisissa kerrottiin eri yhteisöjen elämästä.

Ilmastonmuutos -työpajaan osallistujia oli minun lisäkseni Perusta, Päiväntasaajalta, Filippiineiltä, Kanadasta, Thaimaasta, Panamasta, Ranskasta ja Meksikosta. Edustajat Intiasta ja Etiopiasta saapuivat vasta työpajan kolmantena päivä.

Lumi tärkeää koltille

Aluksi kaikki esittelivät itsensä ja oman kansansa sekä kertoivat lyhyesti kulttuuristaan näyttäen valokuvia. Myöhemmin pidettiin esitelmiä siitä, kuinka ilmastonmuutokset vaikuttavat alkuperäiskansojen elinkeinoihin ja kulttuuriin. Kerroin mm. että kolttasaamelaisille kestävät järvien jäät ja lumipeite ovat välttämättömiä moottorikelkalla kulkemiseen, porojen kokoamiseen ja ruokkimiseen. Myös polttopuiden hankkiminen ja talvikalastus edellyttävät lunta ja jäätä. Ilmastonmuutoksien myötä tulevia talvia, lumen määrää ja jäiden kestävyyttä on vaikea ennakoida. Vaikka tämä talvi onkin ollut tavallista kylmempi pohjoismaissa, maailmanlaajuisesti talvi ei kuitenkaan ole ollut normaalia kylmempi. (http://fmi.fi/uutiset/)


Ystävystyin paikallisen kylän lasten kanssa, vaikka meillä ei ollutkaan yhteistä kieltä. 

Kuna-kansan uhkia taudit ja merenpinnan nousu

Kuna-kansa asuu saarilla ja merenpinnan nousun myötä monet lähistöllä aikaisemmin sijainneet saaret ovat jääneet merenpinnan alle. Jos merenpinnan nousu jatkuu samaa vauhtia, niin kuna-kansa joutuu muuttamaan mantereelle. Mantereen puolella heitä uhkaavat monet taudit esimerkiksi malaria, joita vastaan kuna-kansalla ei ole rokotuksia, koska he eivät käytä lääkkeitä eivätkä terveydenhuoltopalveluja lainkaan, vaan uskovat hengelliseen parantamiseen.

Työpaja kesti seitsemän pitkää ja kuumaa päivää, Ustupun saarella Kuna Yalassa. Kaikkien alkuperäiskansojen edustajat pitivät esitelmän kansastaan ja paikallisesta ekosysteemistä. Työpajassa tuli tutuksi mm. käsite ”Buen Vivir”, joka tarkoittaa hyvinvointia, hyvää oloa tms. Aihetta käsiteltäessä mietittiin, mitä siihen liittyy, onko ”Buen Vivir” tavoitettavissa, ja minkälaisia esteitä on tiellä ennen kuin pääsee ”Buen Vivir” tasolle.


Työparini, intialaisen Sagarin kanssa työstämme ”Buen Vivir” -elämää eli toiveajattelua siitä, millainen olisi ihanteellinen elämä.

Ryhmätyöskentelyä

Työskentelimme ryhmissä, jotka oli jaettu kielen ja ekosysteemin perusteella. Minä olin englanninkielisessä ryhmässä, jonka ekosysteeminä oli metsä. Muita ryhmiä olivat mm. rannikko ja vuoristo, joita käsiteltiin sekä espanjan että englannin kielellä. Ryhmätyöt tuli esittää kaikille päivän päätyttyä. Ne tulkattiin joko englannista espanjaksi tai toisinpäin. Monesti tieto kulki jopa neljän tulkin kautta, mikä aiheutti ajoittain epäselvyyksiä.

Työpajan ja ahertamisen ohella saimme paikallista hyvää luomuruokaa. Vierailimme myös muutamalla naapuri- saarella. Pääsimme siis myös Karibian merelle. Reissun ensimmäisen ja kaksi viimeistä päivää vietimme Panama Cityssä. Reissun päätteeksi pääsimme käymään myös Panaman kanavalla. Viimeisenä päivänä pidimme lehdistötilaisuuden hotellissamme.

Valokuvat Nicolas Villaume

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaadittavissa kentissä merkkinä: *

*
*
WWW-sivut

 
Text background bars
Divider