Header image
Text background bars
log

VAINOSJOEN ALA-VALUMA-ALUEEN KUNNOSTUS ETENI SEVETTIJÄRVELLÄ

Julkaistu: 13.10.2016 | Kirjoittanut: Tero Mustonen

Tällä viikolla käsiteltiin Vainosjoen ala-valuma-alueen kunnostusta Sevettijärvellä, kolttasaamelaisten kotiseutualueella. Alkuviikosta OSK Lumimuutos keskusteli Lapin ELY:n ja Metsähallituksen kanssa vaadittavista luvista. Neuvottelut olivat positiivisia. Tarkoituksena on edetä 3-4 pilottikohteella jo kesällä 2017.

img_1834-1024x682

Kirakkajoen kunnostus alkaa 2017

img_1845-300x200Myös Vainoslompoloiden suunnalla toteutetaan pilottikohteita 2017.

Ensimmäinen kunnostuskohde on Kirakkajoki. Siellä toteutetaan elinympäristöjen kunnostus ja kutusoraikkojen palauttaminen. Samoin Vainoslompoloiden suuntaan edetään 2-3 kohteen osalta ainakin niin, että elinympäristöt pyritään ennallistamaan. Toimet ovat osa vuonna 2011 käynnistynyttä Näätämö-joen valuma-alueen yhteishallintahanketta. Lumimuutos on hankkeen tieteellinen koordinaattori.

Tällä viikolla tehtiin vuoden viimeiset maastotyöt ja suunnittelut, joita johti kolttasaamelainen Risto Semenoff. Kirakan ja Vainoksen kohteilla tunnistettiin kutusoraikkoalueita ja ennallistamistarpeita.

img_1862-150x150Valuma-aluekarttoja jaettiin.

img_1863

Tero Mustonen esitteli hankkeen tuloksia.

Tiistai-iltana hanke kokosi Sevetin koululle noin 30 henkeä kuuntelemaan vuoden 2016 tuloksista. Työpaja antoi myös mahdollisuuden kyläläisille kommentoida suunnitelmia ja tuoda uusia tietoja esiin. Vuoden 2017 hanke on pilottitoimintaa, että ensimmäiset kohteet saataisiin eteenpäin. Yle Sápmi raportoi tapahtumasta laajasti.

img_1866

Risto Semenoff ja muut työpajan osallistujat.

log

Näätämö –ilta 11.10.2016 Sevettijärven koululla

Teksti ja kuva: Tero Mustonen

Näätämö-joki ja sen valuma-alue, kuten Sevettijärvi ovat muutoksen tilassa.

Tule kuulemaan 11.10.2016 kello 17 – 19 Sevettijärven koululla viimeisintä tutkimustietoa ja kolttasaamelaisten perinnehavaintoja vesistön ja lohen tilasta. Voit myös kertoa omista havainnoistasi!

 OSK Lumimuutos, Kolttien kyläkokous, Saa’mi Nue’tt ja muut toimijat järjestävät 11.10.2016 kello 17 – 19 keskustelutilaisuuden Näätämö-joen ja Sevettijärven lähivaluma-alueen tilasta Sevetin koululla.

Nämä tahot ovat vuodesta 2011 alkaen toteuttaneet Näätämö-joen yhteishallintahanketta. Sen ytimessä on yhdistää kolttasaamelainen tieto ja viimeisin tiede joen tilan seurantaan ja parantamiseksi.

Paikalla on Suomen johtavia vesistöasiantuntijoita. Illan aluksi kuulemme muun muassa:
-        Hankkeen vuoden 2016 tuloksista
-        Kesän 2016 kunnostuskartoituksen tuloksista Vainosjoelta, Sevettijärveltä ja Kirakasta
-        Loheen ja Näätämö –jokeen kohdistuvista kokonaispaineista

Lyhyen alustuksen pitävät tutkijatohtori Tero Mustonen (Itä-Suomen yliopisto, OSK Lumimuutos) ja vesistöasiantuntija Janne Raassina.

Tämän jälkeen sana on vapaa. Tilaisuudessa voi esittää kysymyksiä, toiveita ja ideoita siitä, miten esimerkiksi eroosiontorjuntaa, Vainos-joen kunnostamista ja lohikysymyksiä tulisi paremmin toteuttaa. Uusia avauksiakin voi esittää.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: Tero Mustonen, t...@lumi.fi, 040 7372424

martinniemi1

log

Sevettiläisten postimatka kohtuullinen

Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin tammikuussa valitus paikallisen postimatkan pituudesta. Sieltä se joutui Viestintäviraston käsittelyyn. Viraston kesäkuussa antamassa päätöksessä todetaan, että Sevettijärven ja Näätämön asukkaiden asiointimatkaa Postin toimipisteeseen Inari kirkonkylälle on postilain mukaisesti pidettävä kohtuullisena. Näätämöstä on matkaa Inariin 150 km ja Sevettijärveltä 120 km.

Sevettijärvellä oli aiemmin asiamiesposti, jonka toiminta lakkasi 14.8.2015, kun Sevetin Baari lopetti toimintansa. Ja vielä aikaisemmin oli postiasema 1, jonka yhteydessä toimivat myös postipankkipalvelut. Sevettijärvellä oli kaksi postileimaa: normaali leima sekä kuvallinen juhlaleima, joka julkaistiin v. 1979 kylän asuttamisen 30-vuotisjuhlan kunniaksi.

Postiasioinnin nykyisiin ongelmiin haettiin ratkaisua muun muassa ”Lähetä postikortti Sevettijärvelle” – kampanjan merkeissä. Kylään lähetettiin yli 11.000 korttia ja kirjettä ympäri kotimaata ja maailmaa. Ongelmaan saatiin näkyvyyttä, mutta ei ratkaisua.

???????????????????????????????

log

Inariviikot heinäkuussa

Jo perinteeksi muodostuneet Inariviikot 22.-31.7.2016 tarjoavat ohjelmaa koko kunnan alueella, myös Sevettijärvellä ja Nellimissä.

Alla olevasta linkistä löydät tarkemmat ohjelmatiedot:

http://www.inariviikot.fi/fi/ohjelma/

log

Kolttakulttuurisäätiön kasvivärjäyskurssit

 

Kolttakulttuurisäätiö järjestää kasvivärjäyskurssit syyskuussa Sevettijärvellä ja Nellimissä. Kursseilla opetellaan värjäämään villalankoja paikallisesta luonnosta löytyvillä kasveilla. Sevettijärven kurssi pidetään 8.-10.9. Kolttatalon rannassa ja Nellimin kurssi pidetään 2.9. Darjan mökillä.

Sevettijärven kurssille mahtuu 20 värjääjää ja Nellimin kurssille 10 värjääjää, mutta värjäystä voi tulla katsomaan ja oppia ottamaan muutkin. Kurssille osallistujien olisi hyvä kerätä ja kuivata kesän aikana värjäyskasvit. Kurssilla on myös mahdollista käyttää Kolttakulttuurisäätiön hankkimia väriaineita. Kurssi on muuten maksuton, mutta langat värjäykseen tulee hankkia itse tai ostaa kurssilta. Ilmoittautuneille lähetetään lisäinformaatiota sähköpostitse.

Molemmille kursseille tulee ilmoittautua heinäkuun loppuun mennessä. Ilmoittaudu mahdollisimman pian, niin saat tietoa kerättävistä kasveista!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: i...@kolttasaamelaiset.fi

 

???????????????????????????????

 

Nuõrttsääʹmkultturfondd reäšš raaʹzzivuiʹm päinnamkuursid Čeʹvetjääuʹrest da Njeällmest

Päinnamkuursid ââʹnet čõhččmannust. Kuursin mättʼtõõtât lääiʹji päinnmõõžž pääiklaž raaʹzzivuiʹm, koid käunnʹjep luâđast. Čeʹvetjääuʹr kuurs ââʹnet 8.-10.9. Sääʹmpõõrt reeddast da Njeäʹllem kuurs ââʹnet 2.9. Dääʹrj põõrt kueʹttmääʹrǩest.

Čeʹvetjääuʹr kuʹrsse vääʹldet 20 ooumžed da Njeäʹllem kuʹrsse 10 ooumžed, leâʹša vuäitak pueʹtted pâi ǩiõččâm da mättjem diõtt še. Leʹčči pueʹrr, jõs ǩieʹzz ääiʹj ooudpeäʹlnn kuurs vuäitčiǩ noorâd da košǩǩeed päinnamraaʹzzid. Lääiʹjid vuäitak haʹŋǩǩeed jiõčč, leâʹša vuäitak vuäʹstted tõid kuursâst še. Kurss lij määuʹsteʹm. Tõid kook lie ilʹmmtõõttâm kuʹrsse vuõltteet lââʹzz teâđaid neʹttpååʹšt mieʹldd.

Kuhttuid kuursid õõlǥak iʹlmmtõõttâd sueiʹnnmannu loopp räjja mõõneeʹst. Iʹlmmtõõđ sõrgg, de vuäǯǯak teâđ, što måkam raaʹzzid õõlǥak noorrâd!
Lââʹssteâđ da iʹlmmtõõttmõõžž: i...@kolttasaamelaiset.fi

log

Sevettijärven Kesänäyttely avattu

 

Tervetuloa Sevettijärvelle tutustumaan Kesänäyttelyn antiin muun  muassa Elli Rantalan keräämään mittavaan kolttalapaskokoelmaan sekä paikallisiin käsitöihin.

NÄYTTELYYN ON VAPAA PÄÄSY!

kultuurisäätiön_kesänäytely

log

Melodinen leu’dd sulkee sisälleen eletyn elämän

 

Etelätuulinen, uuden ajan nuori henki, lämmin on henkäys, intoa kuuluu äänestä

Näytän eriltä, kuin esiäitini ennen vanhaan. Kuitenkin minulla on aivan sama saamelainen sydän 

Saamenmaa, kieli, vaatteet, leuʹdd, elämäntyyli ja ihmiset, kaikki ovat minulle niin rakkaita

 

Näin kauniisti kulkee kolttasaamelaisen Anna Lumisalmen ensimmäinen omatekemä leu’dd saamelaismusiikin opinnäytetyönä valmistuneessa Sääʹnteʹmes saakk -kappaleessa. Kaksi vuotta sitten äidinkielensä koltankielen haltuun ottaneen Annan polku kulkee nyt vahvasti esi-isien viitoittamia teitä. Ensi sunnuntaina Anna esiintyy Helsinki-päivän leu’dd-konsertissa Lapinlahden lähteellä Suõmmkar-nimisen uuden kokoonpanon kanssa, jossa hänen kanssaan leu’ddaa Hanna-Maaria Kiprianoff, kolttasaamelainen hänkin.

Siitä on aikaa, kun Helsingissä on viimeksi koltansaamelaista musiikkia kuultu. Kymmenen vuotta sitten maata kiersi Tiina Sanila Band, koltankielistä rokkia esittävä yhtye keulakuvanaan saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Sen jälkeen pääkaupunkiseutu on saanut nauttia harvakseltaan lähinnä pohjoissaamelaisten artistien musiikillisesta annista, mutta kolttasaamelaiset ovat visusti pysytelleet omilla kotiseuduillaan. Takavuosien iskelmätähti Jaakko Gauriloffkin jätti kiertämisen jo 90-luvulla. Tosin paljon Jaakko ehti kiertääkin, sillä hänen uransa alkoi Olavi Virran jalanjäljissä jo 50-luvulla. Nyt voisi olla leu’ddin vuoro nousta esille. Mutta mitä on leu’dd?

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Leu’dd kertoo totuuden kauniisti kiertäen

Joiku on suomalaisille tuttua. Leu’dd ei ole joikua, vaan kolttasaamelaisten omaa musiikkiperinnettä, melodista ja runokielistä tarinankerrontaa. Pohjois-saamelaisesta joiusta leu’dd poikkeaa siinä, että leu’dd sisältää aina kokonaisen tarinan jostakin elämän taitekohdasta tai sattumuksesta, kun taas joiku on useimmiten rytmistä, vokaalipohjaista melodiaa ilman tarkempaa juonta. Molemmissa musiikkiperinteissä on kyse ihmisten, eläinten tai maisemien muistelemisesta, mutta leu’dd ei vain mainitse, se kirjoittaa historiaa tarinan muotoon. Rakastumiset, kosinnat ja naimisiinmenot olivat suosittuja aiheita, mutta myös jokapäiväisestä elämänmenosta leu’ddattiin. Tiivistäen Vassi Semenojan sanoin, ”leu’ddit kertovat siitä, miten koltat ovat eläneet”.

Leu’dd-perinne on hiipunut sen jälkeen, kun koltat joutuivat jättämään kotiseutunsa Petsamon alueelta sotien jälkeen ja heidät sijoitettiin uusille asuinsijoilleen Sevettijärvelle, Nellimin ja Keväjärven alueille Itä-Lappiin. Perinnettä kuitenkin elvytetään ja tulevaisuus leu’ddien osalta näyttää nyt valoisammalta kuin aikoihin. Koltankielen osaajien määrä on kasvussa ja nuoria kolttia kiinnostaa myös oman kansan musiikkiperinne.

Siihen tähtää myös parivuotinen saamelaismusiikin aikuiskoulutushanke, joka EU-rahoitteisesti pyörii nyt täyttä vauhtia Utsjoella Saamelaisalueen koulutuskeskuksen operoimana. Hanke kouluttaa pohjois- ja inarinsaamelaisten musiikinosaajien lisäksi myös kolttasaamelaisia opiskelijoita ja vahvistaa mm leu’ddin asemaa alkuperäismusiikin kartalla. Anna Lumisalmi ja Hanna-Maaria Kiprianoff valmistuivat koulutuksesta toukokuun lopussa. Leu’ddaamaan heitä opetti tutkijatohtori ja kansanmuusikko Marko Jouste, joka on tehnyt tutkimusta kolttasaamelaisesta musiikkiperinteestä jo 2000-luvun alusta saakka. Yhteistyö on ollut hedelmällistä, sillä Jouste, Lumisalmi ja Kiprianoff perustivat Suõmmkar-ryhmän ja saapuvat nyt ensimmäiselle keikalleen Helsinkiin sunnuntaina 12.6., Helsinki-päivänä.

 

En aivan osaa tätä tunnettani selittää

Tässä kun istun, on aivan kuin kotiin olisin tullut

Vaikka olen kaukana poissa kodistani, minulla on ihmeellinen sisäinen rauha

Nämä kalliot minulle kuiskailevat, enkä ymmärrä mitään, kuitenkin kodikas tunnelma syntyy

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Paluumuuttaja löysi omat juurensa

Anna Lumisalmi on 29-vuotias kolttasaamelainen, joka restonomiopintojen ja Helsingin-vuosiensa jälkeen on palannut kotiseudulleen Ivaloon, jäädäkseen. Koltan kieli on nyt koulutuksen ansiosta hallussa ja tie on auennut myös Lumisalmen sydämenasialle, musiikille. Anna on laulanut niin pitkään kuin muistaa, koltankielellä jopa, vaikkei kieltä vielä lapsena osannutkaan. Hän kuitenkin osasi lukea sitä, ääntää lukemansa kauniisti ja näin laulaa koltaksi. Ala-asteikäisenä Anna lauloi Nellimin kansantanssi- ja perinneryhmässä, 14-vuotiaana hän aloitti ortodoksikanttorina toimivan isänsä Erkki Lumisalmen kanssa koltankielisten hartausohjelmien tekemisen Yle Sápmille. Leu’ddaaminen ei ollut kuitenkaan Annalle tuttua ennen saamenmusiikin koulutusta.

Leu’dd on edelleen vähän mystinen musiikin ala Annalle. Laulaminen on tutumpaa, ja myös helpompaa.

– On edelleenkin hankala erottaa, mikä on leu’ddia ja mikä on laulua. Leu’ddissa käytetään paljon kiertoilmaisuja. Asioita ei sanota suoraan, mutta sanoma aukeaa sille, joka tuntee ihmiset ja tietää tapahtuneen. Esimerkiksi vanhassa Ee’led kaavsõs leu’ddissa (Elinan morsiusleu’dd) kerrotaan kiertäen, että Elina oli jo kihloissa suomalaisen Einon kanssa, mutta kyläyhteisö ei hyväksynyt liittoa. Elinan täytyi mennä yksiin kolttasaamelaisen Petroksen eli Pekan kanssa, mutta tietenkään sitä ei näin suoraan sanottu. Varsinkaan, jos lähisukulaisia oli paikalla, hienotunteisesti sitä ei leu’ddattu lainkaan, Anna Lumisalmi valottaa.

Vanhoja leu’dd-osaajia on vielä elossa muutamia, mutta väki vanhenee kovaa vauhtia.

– Vähän aikaa sitten kuulin Venäjän puolelta uutisen, jossa sanottiin leu’ddin olevan kuolemassa. Ei se pidä paikkansa, kyllä leu’dd elää ainakin tällä puolella rajaa edelleen, Anna Lumisalmi sanoo.

Saamenmusiikkikoulutus on vahvistanut Annan tietä kolttasaamelaisen musiikin pariin. Päättötyönä valmistunut oma leu’dd on saanut hyvää palautetta, kuten koko kolmiosainen kappalekin. Sääʹnteʹmes Saakk, Sanaton viesti on kokonaisuus, joka koostuu kahdesta leu’ddista ja yhdestä laulusta. Suunnitelmissa on levyttää Suõmmkar-ryhmän leu’ddit levylle ja myös omien koltansaamenkielisten laulujen tekeminen on haaveissa. Vanhojen perinteiden uudistaminen niitä kunnioittaen ei enää pelota Annaa.

– Kaikista olennaisinta tässä on rohkeus. Jos koko ajan ajattelee, että saako näin tehdä ja voinko minä tehdä näin, niin kukaan ei tee mitään – ja silloin perinneet oikeasti kuolevat. Siksi pitää olla rohkea ja tehdä asioita omalla tavallaan. Nykyaikaisella tavalla, Anna lisää.

 

Yhtäkkiä ymmärrän tämän elämän suuren salaisuuden

Luonto, olet kaikkialla meidän ympärillä, jopa kaupungissa

Kiitos sinulle, kun säilytät sanattomat viestit esi-isiemme

Kiitos, kun olet viisaampi kuin me, ja elämän annat

 

Mitä sunnuntaiseen leu’dd-konserttiin tulijan olisi hyvä tietää?

– Se olisi hyvä tiedostaa, että kolttasaamelaiset menettivät alkuperäiset kotiseutunsa Petsamon alueelta. Aikoinaan koltat elivät hyvin tiiviisti ja kulttuuri silloin kukoisti. Kun koltat siirrettiin uusille asuinsijoilleen, se oli kriisi, kun uudet asuinpaikat sijaitsivat kaukana toisistaan.

– Mutta minusta on merkittävää, että kolttakulttuuri on näinkin hyvin säilynyt, vaikka olosuhteet eivät tosiaankaan ole olleet helppoja. Kulttuurimme elää edelleen. Emme ole mikään museoiden muinaismuisto, Anna Lumisalmi sanoo hymyillen.

 

Sääʹnteʹmes Saakk (Sanaton viesti) -kappaleen leu’dd, sanat ja sävel Anna Lumisalmi

 

 

Kolttasaamelainen leu’dd-konsertti sunnuntaina 12.6.16 klo 13.30 Lapinlahden Lähteellä, Lapinlahdentie 1, 00180 Helsinki. Vapaa pääsy. Konsertin järjestää City-Sámit ry.

99930 Sevettijärvi pop up Helsinki -postikorttinäyttely su 12.6.16 klo 12-21 Lapinlahden lähteellä, Lapinlahdentie 1, 00180 Helsinki. Vapaa pääsy. Näyttelyn järjestää Saa’mi Nue’tt ry.

 

 

Teksti ja kuvat Mari Korpimäki

log

Näätämöjoen yhteishallinnan viides vuosi

Tero Mustonen:

Näätämö –joen yhteishallintahankkeen viides vuosi hyvässä vauhdissa: Vesiensuojelusuunnittelu leviää Sevettijärvelle, historiallista kalastuskulttuuria selvitetään kesän aikana

Näätämö –joen yhteishallintahanke edistää valuma-alueen varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin yhdistämällä kolttasaamelaista perinnetietoa ja viimeisintä tiedettä. Se on toiminut viiden vuoden ajan.

Vuoden 2016 kenttäjaksolla keskitytään sekä vesiensuojelukysymyksiin, että kartoitetaan menneitä muutoksia ja yleiskuvaa valuma-alueen tilasta. Kesän 2016 tavoitteena on selvitellä Sevettijärven lähivaluma-alueen tilaa ja esittää vesiensuojelutoimia kyläläisille tärkeän järven tilan kunnostamiseksi. Esimerkiksi eroosiontorjuntasuunnittelu, ravinnekuormitus ja ennallistettavien elinympäristöjen ja kohteiden kartoitus jatkuu.

martinniemi1
Martinniemi. Tero Mustonen

Kesäkuun alussa Näätämö –hanke on esillä Inarissa järjestettävässä ympäristömuutosten seuranta -työpajassa, jonka järjestävät Yhdysvaltojen ja Suomen viranomaiset.

Hankkeen kolttasaamelaiset kanssatutkijat keräävät havaintoja maastossa koko pyyntikauden ajan. Tämän lisäksi petokalapyyntiä tehostetaan mateen ja hauen osalta niillä valuma-alueen osilla, jossa ne ovat laajentaneet reviiriään ja vaikuttavat mahdollisesti lohen lisääntymiseen.

Kolttasaamelaisten sekä muiden historiallista kalastuskulttuuria ja vesienkäyttöä tutkitaan kesäkaudella vuosien 1945-1991 väliseltä ajalta. Tämä katsaus antaa lisätietoja menneiden vuosikymmenien kalastorakenteen, kulttuuripyynnin ja alkuperäiskansan maankäyttöön. Tulokset julkaistaan syksyllä sekä tiedeartikkelissa että työraportteina.

Vainos –joen alavaluma-alueen kunnostustoimista neuvotellaan edelleen ELY:n kanssa. Näätämö –joen yhteishallintahanke  on jättänyt asiasta viranomaisille rahoituspyynnön keväällä 2015. Taustalla on yli 30 vuoden ajan kertyneitä paikallisten toiveita kunnostaa vaurioitunut Vainos –joen alavaluma-alue. Nyt etsitään liikkeellelähtöä, ja syksylle 2016 päästään toivottavasti kenttätöihin. Tämän lisäksi neuvotteluita käydään kahdesta EU –rahoituksesta Näätämö –joen yhteishallintahankkeen pitkäaikaiseksi rahoitukseksi.

vainos
Vainosjoki. Tero Mustonen

Alkuvuoden 2016 aikana Näätämö –joella on hankittu kolttasaamelaiselle työryhmälle uusia ammattikalastusverkkoja sekä muuta seurantakalustoa. Hanke esiteltiin laajassa ’Species on the Move’ –tiedekonferenssissa Tasmaniassa, Australiassa helmikuussa. Näätämö –hanke oli esimerkki uusista käytänteistä, jossa alkuperäiskansojen tieto ja luonnontiede voivat menetelmällisesti vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin kalottialueella. Tämä on johtanut kansainvälisten rahoittajien kanssa jatkoneuvotteluihin, joista tuloksia odotetaan syksyä kohti. Niistä tiedotetaan erikseen.

Näätämö –joen yhteishallintahankkeen vuoden 2016 toimia rahoittavat pääasiassa OSK Lumimuutos, Itä-Suomen yliopisto, Saa’mi Nue’tt –järjestö, Pohjoismaiden ministerineuvosto sekä Yhdysvaltain kansallinen lumi- ja jäätietokeskus.

Lisätiedot: Hankkeen vastaava tieteellinen koordinaattori, tutkijatohtori Tero Mustonen, Itä-Suomen yliopisto (maantiede) / OSK Lumimuutos, 040 7372424, t...@lumi.fi

log

Postikorteilla ja t-paidoilla tukea Sevettijärvelle

Helmikuun alussa Yle Sápmi julkaisi nettisivuillaan ensin saamenkielisen, sitten suomenkielisen jutun kolttasaamelaisesta Marista, joka pyysi ihmisiä kirjoittamaan postikortin Sevettijärven koululle. Sevettijärven peruspalvelut supistuivat edellisenä syksynä entisestään, kun asiamiesposti Sevetin baarin sulkemisen yhdeydessä lopetti myös. Nettijuttua luettiin ja jaettiin ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Kolttasaamelainen kulttuuriyhdistys Saa’mi Nue’tt perusti Facebookiin tapahtuman Lähetä postikortti Sevettijärvelle ja niin huomio muuttui nopeasti toiminnaksi: Sevettijärven koululle alkoi virtaamaan postikortteja joka puolelta Suomea, ulkomaita myöten. Kortteja tuli niin paljon, että koulun opettaja ja oppilaat kiskoivat pulkalla laatikkokaupalla viestejä postiautolta koululle. Mediat kiinnostuivat, oppilaita ja opettajaa haastateltiin, Saa’mi Nue’tt havainnollisti kylän peruspalveluiden saatavuutta kilometritaulukolla, joka kertoi karua kieltään pitkistä välimatkoista. Aihe nousi valtakunnalliseksi puheenaiheeksi isoja sanomalehtiä ja iltapäivälehtiä myöten.

Postikortteja virtasi Sevettijärvelle yli 10 000 kappaletta Suomesta ja noin kuudestakymmenestä maasta Australiaa, Japania ja Kanadaa myöten. Tulipa kortteja Hawajilta ja Keniastakin. Eikä virta ole vieläkään tyrehtynyt, kortteja tipahtelee koululle edelleen lähes päivittäin, pääsiäiskorttejakin tuli lukuisia. Korttivyöryn ollessa kuumimmillaan Saa’mi Nue’ttin aktiivit alkoivat keräämään varoja postikorttikesänäyttelyä varten. Postimuseosta Tampereelta löytyi käyttöön aito Sevettijärven postileima vuodelta 1979, jolloin kylässä vietettiin kolttien asuttamisen 30-vuotisjuhlaa. Postileimasta painettiin koe-erä t-paitoja, ihmisten kiinnostus heräsi, ja nyt paitoja on myyty Saa´mi Nue´ttin Facebook-sivulla jo kahden tilausjakson verran.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Tutkijatohtorin paita on turkoosinsininen

Monille kolttasaamelaisille tuttu Oulun yliopiston Giellagas-instituutin tutkijatohtori Marko Jouste tilasi heti kampanjan käynnistyttyä paidan itselleen ja tyttöystävälleen Aino Valovirralle.

–Paita on hieno, turkoosinsininen versio on suosikkini. Haluan olla mukana tukemassa Sevetin posti-asiaa.

Sevettijärvi on Jousteelle tuttu paikka, sillä hän sanoo vierailleensa kylässä jo 15 vuoden ajan. Hän on työskennellyt kolttien parissa jo 2000-luvun alusta lähtien, Jouste tekee tutkimusta ja kerää arkistomateriaalia kolttasaamelaisesta musiikkiperinteestä.

Aino valovirta ja Marko Jouste Pro Sevetin posti
Aino Valovirta ja Marko Jouste.

 

Sevetin tilanne on tuttu myös Suomen toisella laidalla

Yksi useita postikortteja lähettänyt ja myös paidan ensimmäisten joukossa tilannut Kristiina Vanhala Mietoisista sanoo sevettijärveläisten tilanteen olevan tuttu myös hänen kotipaikkakunnallaan. Mietoinen sijaitsee Varsinais-Suomessa täysin vastakkaisella kulmalla Suomea kuin Sevettjärvi, välimatkaa kylien välillä on 1300 kilometriä.

– Meidän kirkonkylällä ei ole kauppaa, ei pankkeja, ei pankkiautomaattia eikä postia, joten samaistuminen sevettijärveläisten tilanteeseen on helppoa, sanoo Vanhala. –Tosin täällä nuo palvelut löytyvät reilun 10 kilometrin päästä Mynämäeltä, mutta varsinkin vanhemmalle väelle tilanne on vaikea, kun julkista liikennettä kunnan keskustaan ei ole.

Kristiina Vanhalan kotiseuduilla on edelleen useita kartanoita, joiden tiluksista on aikoinaan lohkottu pieniä, noin 8 hehtaarin peltotiloja. Tiloille sijoitettiin Karjalan evakoita, ja kunnan asukasluku liki tuplaantui tämän myötä.

–Kolttasaamelaiset kiinnostaa, koska myös heidät siirrettiin kanta-Suomen puolelle rauhan tultua ja heille osoitettiin asuinpaikoiksi Sevettijärvi ja Nellim. Tästä ei vaan puhuta eikä sitä muisteta, vain luovutetun Karjalan evakoista puhutaan, ehkä heidän suuremman lukumääränsä vuoksi. Lapin sodasta on myös hyvin pitkään vaiettu. Olen luonteeltani utelias ja siksi etsin tietoa minulle uusista asioista, Kristiina valottaa mielenkiintoaan Sevettijärveä kohtaan.

Sevettijärvi on kylänä Vanhalalle tuttu, vaikka hänellä ei olekaan sinne henkilökohtaisia siteitä.

– Olen vieraillut Sevettijärvellä pari kertaa ja tutustunut kolttataloon ja sen ympäristöön, vieraillut kirkossa ja kauniilla, rauhallisella hautausmaalla. Käsityöihmisenä minua kiinnostaa suuresti kolttien helmikirjailu ja haluaisin oppia sitä itsekin. Kun viimeksi kävimme siellä useampi vuosi sitten, oli koululla näyttely, johon tutustuimme.

Kristiina Vanhala lähettää lämpimiä terveisiä sevettijärveläisille. –Pitäkää pintanne ja huolta kielestänne ja kulttuuristanne. Kun valtio aikoinaan osoitti kolttasaamelaisille asuinpaikaksi Sevettijärven ja Nellimin, niin mielestäni valtion tulee myös huolehtia, että peruspalvelut säilyvät näillä paikkakunnilla.

Myös Marko Jousteen terveiset pohjoiseen ovat kannustavat. – Pitäkää näitä asioita yllä ja julkisuudessa. Monet asiat muuttuvat maailmassa ja muutos voi kääntyä positiiviseenkiin suuntaan.

Pro Sevettijärven Posti t-paitaa voi tilata vielä tämän viikon ajan, ensi sunnuntaihin 17.4.2016 saakka. Lisätietoja Saa’mi Nue’ttin Facebook-sivulta. T-paidan voi tilata linkistä http://goo.gl/forms/2in8Wpyzvn.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Teksti: Mari Korpimäki
Kuvat: Mari Korpimäki ja Marko Jousteen kotialbumi

 

log

Näätämöjoella entiset säännöt

Teksti ja kuvat Markku Seppänen, Metsähallitus

Näätämöjoen kalastuksen suomalais-norjalainen yhteistyöryhmä kokoontui jälleen vuosikokoukseen Sevettijärvellä. Kokous käsitteli laajasti viime kesän kalastuksen toteutumista ja teki esityksiä ensi kesäksi ja kauemmaksi tulevaisuuteenkin. Ryhmään kuuluu Suomen puolelta Kolttien kyläkokouksen, Sevettijärven-Näätämön kylien kalastajien, Metsähallituksen, Lapin Ely-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen edustajat.  Norjan puolen jäsenet edustavat Neidenin kylän kalastusyhdistystä (Neiden Fiskefelleskap).

???????????????????????????????
Saalistilastoja tutkitaan ja tulevaa kautta suunnitellaan.

Näätämöjoella kalastetaan sekä perinteisillä verkkopyydyksillä että vavalla ja vieheellä. Suomen puolella Näätämössä ja Sevettijärvellä asuvat kyläläiset voivat kalastaa seisovilla lohiverkoilla. Neidenissä Norjan puolella paikalliset käyttävät lohiverkkoa vain Kolttakönkään käpäläpyynnissä. Suomen puolella Näätämöjoella käyvät lisäksi viehekalastamassa lähinnä muut inarilaiset ja muulta Suomesta tulevat kalastusmatkailijat. Valtaosa Norjan Neidenissä vierailevista kalastusmatkailijoista saapuu Suomesta.

Saalistilastoinnin erot

Yhteistyöryhmässä harmiteltiin Suomen puolen kalastus- ja saalistilastoinnin monimutkaisuutta ja hitautta. Suomessa päinvastoin kuin Norjassa lohisaaliin ilmoittaminen ei ole pakollista.  Suomen puolella saalistieto kerätäänkin pääosin posti- ja puhelintiedusteluin sekä saalispäiväkirjojen avulla. Tiedusteltavia kalastajaryhmiä ovat paikkakuntalaiset verkkokalastajat, paikkakuntalaiset vapakalastajat sekä ulkopaikkakuntalaiset kalastusmatkailijat.

Paikallisille lohen verkkokalastajille oli kaudella 2015 jaettu saaliin ilmoittamista varten luvan myöntämisen yhteydessä saalispäiväkirja. Lohen verkkokalastukseen lupa oli myönnetty 59 ruokakunnalle, joista vain muutama ruokakunta palautti saalispäiväkirjan.  Loppujen kalastajien saaliit joudutaan kyselemään jälkeenpäin puhelimitse. Kokonaan saaliinsa ilmoittamatta jättäneiden saaliit arvioidaan. Saalistietojen keräämisestä vastaava Luonnonvarakeskus, johon riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on yhdistetty, toivoikin saaliiden ilmoittamiseen parannusta. Yhteistyöryhmässä toivottiin myös Kolttien kyläkokouksen kiinnittävän huomiota asiaan.

Metsähallituksesta muistutetaan, että saalispalaute on ollut ehtona lupaa myönnettäessä. Saaliiden seuraaminen on osa Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta ja sääntöä. Sekä Suomen että Norjan puolella on tarkoitus lisätä ja vahvistaa Näätämöjoen lohikantaa. Tarkat saalistiedot ovat yksi tärkeimmistä mittareista, kun arvioidaan lohikantojen tilaa ja kantojen parantamisen keinoja.

Norjassa sekä paikkakuntalaisilla että ulkopaikkakuntalaisilla kalastajilla on saaliiden ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitetut lohisaaliit päivittyvät reaaliajassa kalastuskauden aikana scanatura.no -internetsivuille, myös paikallisten käpäläkalastussaaliit. Mikäli saalista ei ilmoita, niin uutta kalastuslupaa ei myönnetä.

???????????????????????????????Kalastuksenvalvoja Tapani Vierelä kertoo valvonta-alueista.

Isot naaraslohet vapaiksi

Näätämöjoen lohisaaliita voitaisiin lisätä molemmin puolin rajaa, mikäli kutevia kaloja jäisi nykyistä enemmän jokeen syksyllä. Työryhmä on asettanut tavoitteeksi turvata lohien vaellus nykyistä paremmin ja säästää isoja naaraslohia, jotka tuottavat tehokkaimmin lohenpoikasia. Naaraslohien säästämiseksi yli 60 cm:n pituiset naaraslohet vapautettiin Norjan puolen kalastuksessa heinäkuun 15. päivän jälkeen. Vapautus koski myös käpäläkalastusta. Suomen puolella vastaavasti naaraslohet tuli vapauttaa elokuun alusta alkaen. Norjan puolella sekä viehekalastajat että käpäläkalastajat vapauttivat 230 lohta yhteispainoltaan lähes 600 kiloa.

Lupahinnoittelu

Norjan puolella kalastuksesta vastaava Neidenelva fiskefelleskap nosti viime kesänä roimasti lupahintoja. Kalastushinnat oli porrastettu alueittain ja myös ajallisesti. Kalleinta kalastusta oli perhokalastusalueella kesä-heinäkuussa, jolloin vuorokausilupa maksoi 112 euroa. Norjassa kaikki kalastajat maksavat kalastuksestaan. Neidenin kylässä asuvien lupahinta on halvempi kuin muualta tulevilla kalastajilla. Lupahintojen tuntuva korotus ei kuitenkaan vähentänyt juurikaan turistikalastajien määrää. Lohituristit, joista valtaosa tulee Suomesta, tuntuivat sopeutuvan tilanteeseen.  Yli sadankaan euron hinta ei kuitenkaan hyvästä harrastuksesta ole liian kova hinta. Suomen puolella turistikalastaja pääsee kalaan 20 euron hintaisella vuorokausiluvalla. Paikkakuntalaiset saivat kalastuslupansa maksutta.

Valvonta

Näätämöjoen kalastusta valvotaan tehokkaasti molemmin puolin rajaa. Joella liikkuu päätoimisesti viisi kalastuksenvalvojaa, joista kaksi Suomen puolella. Valvojat suorittavat myös yhteisvalvontaa ja vaihtavat tietoja keskenään.  Kulunut kesä oli ilahduttava sillä valvojat eivät havainneet rikkeitä. Kalastajat noudattivat hyvin sääntöjä ja kalastusluvat oli hankittu kuten pitääkin. Ainoastaan Norjan puolella valvojat joutuivat opastamaan muutamia ulkomaalaisia kalastajia.

Kestävän kalastuksen määrittäminen

Näätämöjoen kalakantojen tilaa arvioidaan saalistietojen ja lohen poikasmääriä tutkimalla. Nämä tiedot eivät kuitenkaan ole riittäviä todellisen jokeen nousevan lohimäärän arvioimiseksi. Kestävän kalastuksen määrittäminen tulee jatkossa perustumaan kutevien kalojen määrän arvioimiseen. Se on yleisesti käytössä oleva menetelmä lohi- ja taimenvesistöissä ympäri maailmaa.  Tenojoella uudessa kalastussopimuksessa saaliin jako tulee perustumaan tähän periaatteeseen.

Nykytekniikalla on mahdollista laskea nousevien kalojen määrää jokeen asennettavalla kalalaskurilla. Yhteistyöryhmän tavoitteena on hankkia ensi vuonna kalalaskuri Kolttakönkään kalaportaaseen ja aloittaa myös selvitykset kaikkien jokeen nousevien kalojen laskemisen toteuttamismahdollisuuksista. Lohisaaliin jako sekä maiden että eri kalastusmuotojen välillä tulisikin perustua tietoon, kuinka paljon jokeen pitää jättää kutevia kaloja.

???????????????????????????????Ylärivissä seisomassa vasemmalta: Tapani Vierelä ( Lapin Ely-keskus) Kauko Ljetoff (Näätämöjoen kalastaja),  Arild Sundfaer ( Neiden Fiskefelleskap),  Jari Wesslin (Näätämöjoen kalastaja),  Panu Orell (Luke), Tapio Kiviniemi (Kolttien kyläkokous), Markku Seppänen (MH).
Alarivissä  istumassa vasemmalta: Karl-Magne Arvola (Neiden Fiskefelleskapin puheenjohtaja), Rolf Arvola (Neiden Fiskefellsekapin sihteeri), Veikko Feodoroff (Kolttien kyläkokous)

Voimassa olevat kalastusmääräykset

Lupahintoihin ja kalastusmääräyksiin ei ole tulossa muutoksia ensi vuodelle. Norjan puolella on suunnitteilla muuttaa naaraslohien vapautusehtoa siten, että vapautus koskisi yli 70 cm:n pituisia kaloja. Suomen paikkakuntalaisten lohen verkkokalastus jatkuu kuten kuluvana vuonnakin. Lohen verkkokalastus loppuu heinäkuun lopussa ja ruokakuntaa kohden saa käyttää kahta lohiverkkoa. Suomen puolella turistikalastajille lupia myydään 1500 kalastusvuorokauden kiintiön puitteissa. Tarkemmat kalastajakohtaiset määräykset täsmentyvät keväällä 2016.

 

log

Näätämöjoen -yhteishallinta kiinnostaa kansainvälisesti

Merkittävä amerikkalainen uutislehti ”TakePart”, joka tuotti muun muassa Oscar –palkinnon voittaneen ”CitizenFour” –elokuvan, on tehnyt laajan englanninkielisen artikkelin OSK Lumimuutoksen ja kolttasaamelaisten Näätämöjoen yhteishallinnasta, ilmastonmuutoksen torjumisesta ja valuma-alueen kunnostamisesta.
Mukana on monta tuttua kolttakansan jäsentä.

Artikkeli on luettavissa täältä

http://www.takepart.com/feature/2015/11/30/arctic-people-fight-back-against-climate-change


                  
                  				                  				
log

Uusi koltankielinen lastenkirja

Turun kirjamessujen yhteydessä julkistettiin Elina Moshnikoffin (15 v) yhdessä mummonsa Satu Moshnikoffin kanssa kirjoittama lasten satukirja ”Õõmâs sijdd” (Ihmeellinen kylä).

???????????????????????????????

Kirja kertoo kolttien elämästä Petsamossa ennen sotia. Ja siitä, miten sota hajotti kolttakansan evakkotaipaleelle kunnes uudet pysyvät asuinsijat löytyivät Inarin kunnasta. Se lienee ensimmäinen lapsille tarkoitettu historiallinen oheislukemisto.

???????????????????????????????
Onnelliset ja iloiset ihmiset huvittelivat tanssimalla katrillia kylissään Petsamossa.

Kirjan on kuvittanut sevettiläislähtöinen Tarja Sanila ja kustantanut Saamelaiskäräjät. Kirjaa myydään 12 euron hintaan ainakin Sámi Duodjin liikkeessä Inarin Sajoksessa. sami...@co.inet.fi DUODJI SHOP Sajos, 99870 INARI puh. 040 515 9755

 

Ođđ sääʹmǩiõllsaž päärnai ǩeʹrjj

Turku ǩeʹrjjpeeiʹvin puõđi õlmmsa ođđ sääʹmǩiõllsaž päärnai ǩeʹrjj Õõmâs sijdd, koon leʹjje ǩeeʹrjtam Elina Moshnikoff (15 eʹǩǩed) õõutsââʹjest suu ääkkain Satu Moshnikoovin.

???????????????????????????????
Vääžnai aaʹššin mainsteš saaʹmi siidsåbbrin.

Ǩeeʹrjest mainstet saaʹmi jieʹllmest Peäccmest ooudpeäʹlnn vääin. Da tõʹst što mäʹhtt väinn paʹǩǩii saaʹmid vueʹlǧǧed meädda dommvuuʹdest. Säʹmmla leʹjje vuõššân evakkost da mâŋŋa kauʹnne ođđ jälstemsõõʹjid Aanar kååʹddest. Leežž-a tät ǩeʹrjj vuõssmõs hostoorlaž ǩeʹrjj päärnai vääras.

Kaartid ǩerjja lij pirstam Tarja Sanila, kååʹtt lij šõddâm Čeʹvetjääuʹrest. Ǩeeʹrj čõõđteejen lij Sääʹmteʹǧǧ. Ton vuäitak vuäʹstted ǩeeʹrj Sámi Duodjist Aanrest. Hâʹdd lij 12 eurred. sami...@co.inet.fi DUODJI SHOP Sajos, 99870 AANAR teʹlf. 040 515 9755

log

Arvoisat Kolttasaamelaiset! Minulla on suuri kunnia välittää tämä arkkipiispa Leon onnittelukirje teille kaikille

 

Kuulimme perjantai-iltana 9.10.2015 iloisia uutisia kun Suonikylän kolttasaamelaisten arkisto eli meidän  kolttasaamelaisten asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre hyväksyttiin pitkällisen valintaprosessin jälkeen Unescon Maailman muisti -luetteloon!

Maailman muisti -luetteloon hyväksytään vain pieni osa esitetyistä kohteista, joten valinta osoittaa Kolttakylän arkiston poikkeuksellisen arvon maailman asiakirjallisessa kulttuuriperinnössä.

Suonikylän kolttien arkiston vanhin asiakirja on vuodelta 1601 ja nuorin vuodelta 1775. Valinnan myötä alkuperäiskansan arkisto pääsee samaan joukkoon muun muassa Magna Cartan, Gutenbergin Raamatun sekä Ludwig van Beethovenin Yhdeksännen sinfonian kanssa. Aiemmin Suomesta luetteloon on valittu A. E. Nordenskiöldin karttakokoelma (1997) sekä Radziwillin ruhtinassuvun kirjasto ja arkisto (2009; yhteistyössä Valko-Venäjän, Liettuan, Puolan, Venäjän sekä Ukrainan kanssa).

Kansallisarkiston tekemää ehdotusta tukivat Nellim-Keväjärven ja Näätämön kolttaneuvostot, Saamelaiskäräjät, Saa’mi Nue’tt ry, Kolttakulttuurisäätiö, Suomen Unesco-toimikunta ja Unescon Maailman muisti -ohjelman Suomen kansallinen komitea. Suomi sai ehdottaa Maailman muisti -luetteloon vain yhtä kohdetta, ja ehdokkaaksi valittiin Kolttakylän arkisto.

Myös Korkeasti Pyhitetty Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo iloitsee kanssamme ja lähetti meille kaikille kolttasaamelaisille seuraavanlaisen onnittelukirjeen, joka minulla on tänään ilo kanssanne jakaa:

 

arkkipiispan kirje

(Saatte onnittelukirjeen suuremmaksi napsauttamalla sitä hiirellä)

 

log

Saaʹmi sijddsååbbar pohtt õlmmsa Saaʹmi sijddkreäpast Čeʹvetjäurra da Njeäʹllma | Kolttien kyläkokous tuo kolttasaamelaisten arkiston näytille Sevettijärvelle ja Nellimiin

nettiin_Inarilainen_ilmo_kolttien kylakokous_gramota

log

Näätämöjoen yhteishallinnan kuulumisia

Kolttasaamelaiset hyväksyivät virallisesti yhteishallinnan Näätämöllä

Näätämö –joen yhteishallintahankkeen kesäkauden tutkimus- ja yhteishallintatoimet on saatu päätökseen. 3.5.2015 kolttasaamelaisten kyläkokous virallisti yhteishallinnan osaltaan toteamalla, että se edistää ja uudistaa kolttasaamelaisten vuoropuhelua viranomaisten kanssa Näätämö –joen tilaan, kulttuuriin ja pyyntiin liittyen. Yhteishallintahanke tekee saumatonta yhteistyötä Näätämö –joen valuma-alueen kolttasaamelaisten tahojen kanssa siis jatkossakin.

Kesän aikana ravinnekuormitusta ja eroosiota selvitetty

Kesän 2015 poikkeuksellisista sääolosuhteista huolimatta kenttätyöt toteutuivat hyvin. Kolttasaamelainen työryhmä keräsi perinnetietoja ja kokemusperäisiä havaintoja lohen, taimenen ja raakkujen osalta.
Hankkeen tutkijat tunnistivat joen osavaluma-alueilla ravinnekuormitusta muun muassa kasvillisuuden muutosten avulla. Ravinnekuormitus on peräisin pistemäisistä kohteista noin kolmen vuosikymmenen ajalla. Lokakuusta alkaen hankkeessa selvitetään keinoja torjua ravinnekuormaa ja sen vaikutuksia. Toimet ovat vuoden 2016 merkittävä kenttätyöteema.

Vainos -joki

Vainos -joen kunnostus jakautuu kahteen osaan. Aluksi pyritään ennallistamaan alavaluma-alueelle kolttasaamelaisten johdolla lohen ja taimenen kutusoraikkoja. Toisessa vaiheessa tavoitteena on saattaa koko Vainos –joen uoma ja osa-valuma-alue vesiensuojelutoimien piiriin. Kesän aikana yhteishallintahanke on vaihtanut aiheesta mielipiteitä Metsähallituksen kanssa ja odottaa ELY –keskuksen rahoituspäätöstä, joka mahdollistaisi kenttätöiden käynnistämisen jo tänä syksynä.

Sevettijärven lähivaluma-alue

Sevettijärven lähivaluma-alueen eroosiopisteitä on alustavasti kartoitettu. Paikallisten havainnot jo yli 20 vuoden ajalta voidaan varmistaa ranta-eroosion osalta – erityisesti Sevettijärven koulun takana sekä Martinniemen pohjoisosissa olevat rannat ovat pahasti kuluneet. Sevettijärven lähivaluma-alueen kunnostushankkeeseen etsitään rahoitusmahdollisuuksia Inarin kunnan ja mahdollisesti LEADER –rahoituksen puitteissa vuonna 2016.

Digitaaliset ”elävät” kartat

Alkuperäiskansojen tieto on noussut merkittäväksi työmenetelmäksi Näätämö –hankkeessa. Ruotsalainen AMBIO –tiedelehti julkaisi kolttasaamelaisten vesiensuojelu- ja ilmastonmuutoshavainnoista vertaisarvioidun tiedeartikkelin, jossa osoitetaan tämän uuden seurantamenetelmän soveltuvuus. Se tarjoaa laajemmaltikin Suomen saamelaisalueella uusia keinoja ympäristön ja ilmastonmuutoksen paikallisvaikutuksiin.
Digitaalisia, ”eläviä” karttoja on kehitetty koko kesän ajan, ja ne valmistunevat loppuvuodesta. Näätämö –hankkeen edustajat matkustavat 19.9. USA:an National Snow and Ice Data Center –keskukseen (Kansallinen lumi- ja jäätietokeskus) Koloradon yliopistolle keskustelemaan kartta-aineistojen yhteistyöstä ja analyysistä.

Hanke ehdolla Euroopan joeksi 2015 

Näätämö –hanke keräsi kansainvälisiä tunnustuksia kesällä. Se oli mukana Iso-Britannian ja USAn hallitusten ilmastonmuutos –riskiarviossa mallina, jolla pohjoiset yhteisöt mukautuvat muutokseen.
YK:n ilmasto-ohjelma tunnusti hankkeen Momentum For Change –semifinalistien joukkoon erityisesti kolttasaamelaisten naisten mukaan saamisesta. Lopuksi, Näätämö –hanke oli ehdolla ”Vuoden euroopalainen joki 2015” –palkintoon loppusuoralle. Viime vuonna vastaavan palkinnon finalisteja olivat Mur- ja Tonava -joet.

Näätämö –projekti on Suomen ensimmäinen yhteishallintahanke. Keskiössä on ajatus uudistaa valuma-alueen luonnonvarojen hallintaa ja tarkastelua. Se on alkanut 2011.

Lisätiedot: Tutkijatohtori Tero Mustonen
Itä-Suomen yliopisto / OSK Lumimuutos, 040 7372424, t...@lumi.fi

log

Puolustusvoimien komentaja vierailee Sevettijärvellä

 

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg vierailee Sevettijärvellä 23. 24. syyskuuta 2015. Vierailun isäntinä ovat Kolttien kyläkokouksesta kolttien luottamusmies Tanja Sanila, sekä Lapin ortodoksisesta seurakunnasta kirkkoherra Jaakko Vainio.

Kolttien luottamusmiehen kanssa käytävien keskustelujen lisäksi kenraali Lindberg tutustuu ortodoksisen kirkon työhön pohjoisessa sekä kolttakulttuuriin ja mm. Kolttakulttuurisäätiön toimintaan.

Torstaina 24.9 klo 17 alkaen on Sevettijärven p. Trifon Petsamolaisen kirkossa vierailuun liittyvä rukoushetki, minkä jälkeen seurakuntasalilla komentaja ja vierailun isännät kertovat kokemuksistaan. Tervetuloa mukaan!

 

Lisätietoja: Kolttien luottamusmies Tanja Sanila 040-6693647

log

Ylä-Tuuloman vesivoimalaitoksen rakentamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan 50 vuotta!

Ylä-Tuuloman voimalaitoksen rakennustyömaa oli yksi suurimmista Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyöprojekteista, jossa työskenteli voimalaitoksen rakennusvuosina 1961–1966 jopa kolmetuhatta suomalaista. Voimala otettiin käyttöön 27.10.1965 eli likimain tasan 50 vuotta sitten. Tämän 268 megawatin vesivoimalan rakensi kokonaisuudessaan suomalainen Imatran voima.

Ylä-Tuuloman voimalaitoksen valmistumisen 50-vuotisjuhlatapahtumaa vietettiin 14.–16.8.2015 Ivalossa ja myös paikan päällä Venäjällä Ylä-Tuulomassa. Juhlatapahtumiin osallistui kutsuvieraita, sekä kymmeniä Tuuloman tien rakentajia ja entisiä voimalaitosrakentajia niin Keväjärveltä kuin Nellimistäkin, mutta myös monilta eri paikkakunnilta pitkin Suomea.  Minulla oli myös ilo ja kunnia päästä osallistumaan juhlalliselle matkalle Ylä-Tuuloman voimalaitokselle yhdessä voimalan rakentajaveteraanien kanssa ja matkan aikana kuuntelin monia unohtumattomia tarinoita tuolta 50 vuoden takaa, kun miehet olivat rautaa ja kuorma-autojen korjaukseen riitti pelkkä jakoavain ja pajavasara. Ohessa kuvareportaasi matkalta, olkaa hyvät. P.s Kuvat suurenevat niitä hiirellä näpsäyttämällä.

Linja-automatkan järjestäjänä toimi Suomi-Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piiritoimisto ja Ivalon osasto, oppaanaan iki-ihana Irja Jefremoff. Rajan ylitimme Raja-Joosepista ja matkasimme läpi kolttasaamelaisten sukujen entisten asuinalueiden kulkiessamme kohti Ylä-Tuulomaa. Oppaamme Irja esitteli seutua ja kertoi samalla koko matkaseurueelle kolttien historiasta ja elämästä Petsamossa, sekä heidän kivisestä evakkomatkastaan kohti nykyisiä asuinalueitamme.

Luttojoki

Hiljaa virtaa Luttojoki.

Päästyämme Ylä-Tuulomaan, pääsimme tutustumaan voimalan historian ensimmäisenä matkaseurueena tähän 50 vuotta täyttävään vesivoimalaitokseen, jota siis pidetään edelleen ainutlaatuisena vesiteknisenä laitoksena – eikä pelkästään sen vuoksi – että se on edelleen yksi Luoteis-Venäjän suurimmista ja tehokkaimmista vesivoimalaitoksista. Ja siltä se kyllä näyttikin. Itse Ylä-Tuuloman vesilaitos sijaitsee valtavan kallion sisässä, johon suomalaiset rakentajat räjähteitä ja muita apuvälineitä käyttämällä tekivät useita tunneleita. Maan pinnalla on vain hallintorakennus, josta hallinnoidaan voimalaitoksen toimintaa sekä sähkönjakelua. Hallintorakennus oli itsessään kuin pala historiaa: kaikki laitteet tietokoneita lukuun ottamatta olivat sieltä 50 vuoden takaa ja ihmetykseksemme ne olivat edelleen täysin toimintakuntoisia ja erinomaisessa kunnossa.

 

L31A3065

Hallintorakennuksen pääsisäänkäynti

L31A3078

Tulkkina matkalla toimi Marja Suojoki-Gauriloff, joka tulkkasi voimalaitoksen johtajalle matkaseurueen kiperimmätkin kysymykset.

L31A3080

Hallintalaitteisto, suoraan 50 vuoden takaa.

L31A3085

Matkaretkuetta kiinnosti eritoten voimalaitoksen kalatie ja mahdollinen lohen nousu mm. Luttojokeen. Voimalan rakentamisessa nimittäin tapahtui kuitenkin yksi erhe: Kallioon toki tehtiin 1960 metriä pitkä kalatie ja maanalainen kalahissi, jota kautta lohen oli määrä päästä nousemaan entisille kutumapaikoilleen mm. Luttojokeen. Tämä kalahissi oli kuitenkin täysi susi ja toimiessaan hissi tuhosi enemmän lohia kuin nosti yläjuoksulle, joten kalatie suljettiin lyhyen käytön jälkeen ja lohen nousu ylävirralle ei ole ollut enään sen jälkeen mahdollista. Toki ideoita voimalan kiertävästä kalatiestä on heitelty ilmaan pitkin historiaa, mutta syystä ja toisesta se ei ole toteutunut.

L31A3089

Tästä mallia: Tee se itse vesivoimalaitos.

Seuraavana ohjelmassa oli tutustuminen Ylä-tuuloman voimalaitoksen padolle. Pato on 30 metriä korkea ja se on rakennettu aivan kosken eteen. Padon pudotuskorkeus on 60 metriä ja vesi suorastaan pudotetaan padolta suoraan neljään kallion sisään tehtyihin luoliin, jotka johtavat veden täydellä voimalla suoraan voimalaitoksen turbiineihin.

L31A3096

Laitoksen yläpuolella on nykyään liki 120 km:n pituinen ja suurimmillaan 745 neliökilometriä peittävä Ylä-Tuuloman tekojärvi. Tekojärven kohdalla on ennenmuinoin sijainnut Nuorttijärvi, jonka rannat olivat vuosisatojen ajan eli koko historiansa merkittäviä kolttasaamelaisten asuin,- ja nautinta-alueita. Mutta padon rakentaminen nosti tekojärven paikalla ennen sijainneen Nuorttijärven pintaa 32 m, muuttaen alueen yhdeksi suureksi tekojärveksi.

L31A3101

Ylä-Tuuloman voimalaitoksen padolla.

L31A3111

Matkalaiset muistelevat mielellään padon rakentamisen historiaa ja omaa elämäänsä 50 vuoden takaa. Muisteltiimpa myös 50 vuoden takaisia kalastusjuttuja kun rannoilta saattoi nähdä isojen lohien hyppäävän koskea ylös ja sitä kun lohenkalastus oli ehdottomasti padon rakennusalueella kielletty: Mutta minkä teit kun kalaan oli salaa päästävä :) Kyllä kalastukseen kuulemma keinot keksittiin. Mikäli kalastuksesta olisi jäänyt kiinni, oli rangaistuksena karkoitus työmaalta takaisin Suomeen.

L31A3113

Nykyinen mahdollinen lohen nousu kutupaikoilleen on – voitaisiin sanoa – hieman kivinen.

Niinkuin aluksi kerroin Ylä-Tuuloman vesilaitos sijoitettiin valtavan kallion sisään, johon suomalaiset rakentajat tekivät tunneleita niin konehuoneelle kuin myös voimalaitoksen turbiineille. Ja toden totta isoja tunneleita tekivätkin! Voimalan konesali sijoitettiin 50 metrin syvyyteen kallioon ja pääsimme tietysti myös tutustumaan kallion sisässä sijaitsevaan konesaliin, jonne me matkalaiset kuljettiinkin sukkelasti suoraan Kukkola Oy:n tilausbussilla.

L31A3139

Bussi kuljetti meidät suoraan konesalin etuoven eteen.

L31A3179

Vielä tänäkin päivänä Ylä-Tuuloman vesivoimalaitos näyttää kuin uudelta, näin 50 vuoden jälkeenkin! Voimala on alun perin rakennettu hyvin kauniisti ja voimalan nykyiset työntekijät pyrkivät ylläpitämään kaikin tavoinvoimalaitoksen kauneutta. Voimalan rakennustöissä mukana olleet suomalaiset ovat syystäkin yhä ylpeitä osallisuudestaan tämän voimalaitoksen rakennustöihin.

L31A3206

Yksi voimalan rakentajista on kuvassa oleva Mikko Rantala Keväjärveltä. Hän pestautui heti vastavalmistuneena rakennusmestarina vuonna 1961 Ylä-Tuuloman voimalaitontyömaalle ja osallistui tämän kyseisen konesalin tunneleiden tekoon ja räjäytystöihin.

L31A3143

Voimalaitoksen turbiini nro 1. Yhteensä niitä on voimalaitoksessa neljä kappaletta.

L31A3179

Konehuone koko komeudessaan.

L31A3166

Varoituskylttimeri.

L31A3190

Tällä turbiinilla tuotetaan sähköä vesivoimasta!

L31A3200

Voimalaitoksesta löytyy edelleen merkkejä suomalaisesta koneosaamisesta.

L31A3248

Tämä tunneli oli voimalaitoksen valmistumisen jälkeen lohen nousutie kutualueilleen ylävirtaan, mm. kohti Luttojokea ja myös Saariselkää. Kuten kerroin tämä kalatie oli kuitenkin käyttökelvoton siihen tehtävään ja se suljettiin piakkoin valmistumisensa jälkeen jonka jälkeen lohet eivät ole päässeet nousemaan ylävirroille kutemaan. Nykyään tämä entinen kalatie toimii 70 metrin syvyydessä kalankasvattamona! Jokaisessa vihreässä altaassa polskutteli satoja KIRJOLOHIA, jotka vapautetaan tasaisin väliajoin Ylä-Tuuloman tekojärveen, josta Murmanskin alueen ihmiset käyvätkin innokkaasti niitä pyytämässä. Alue tunnetaankin Murmanskin alueella oivana retkeily- ja virkistyskohteena, jonka veroisia mm. sienestysmaita saa kuulemma etsiä!

L31A3233

L31A3231

Kirjolohien polskuttelua syvällä maan sisässä.

L31A3208

Hyvästelimme voimalaitoksen konehuoneen kaiholla ja matka jatkui takaisin maanpinnalle. Kurssi otettiin kohti Murmanskia jossa vietimme seuraavan yön.

L31A3334

Murmansk.

L31A3352

Seuraavana päivänä tutustuimme Murmanskin nähtävyyksiin.

L31A3302

Pysäyttävin matkakohde Murmanskissa oli sukellusvene Kurskin muistomerkki. K-141 Kursk oli Venäjän pohjoisen laivaston palvelukäytössä ollut ydinsukellusvene, joka upposi 12. elokuuta 2000 torpedo-osastojen räjähdyksen seurauksena Barentsinmerellä. Pelastusyrityksistä huolimatta Kurskin kaikki 118 miehistön jäsentä menehtyivät onnettomuudessa. Kurskin menetys on Venäjän laivaston historian pahin sukellusveneonnettomuus. Muistomerkkinä toimii osa Kursk sukellusveneestä, joka siis nostettiin merenpohjasta vuonna 2001.

Paluumatkalla tutustuimme Ylä-Tuuloman kylään!

L31A3381

Matkallamme oli mukana myös Aarre Similä, joka toimi 50 vuotta sitten Tuuloman suuntaan ajaneen postiauton kuljettajana. Aarre antoi matkalaisille tahtia haitarilla, jonka tahtiin tanssahdeltiin Ylä-Tuuloman torilla.

L31A3412

Ylä-Tuulomalla meitä tuli tervehtimään myös Zoya Nosova. Kuvassa myös Mikko Rantala ja Irja Jefremoff.

L31A3400

Nellimiläinen Kaarlo Helppi tanssittaa kävelykeppiään :)

L31A3392

L31A3386

L31A3421

Kotimatkalla pysähdyimme vielä Huuskon kylän kohdalla sijaitsevalla Neuvostoliiton ja suomalaisten sotilaiden sotamuistomerkeillä ja laskimme ruusut mm. tuntemattomien suomalaissotilaiden haudoille.

L31A3438

Kuvassa koko matkaseurueemme! Reissu oli erittäin onnistunut ja täynnä iloisia muistoja 50 vuoden takaa! Tämän kuva otti bussimme kuljettaja Tapani Kukkola, Huuskon kylän raitilla.

 

 

log

Metsähallituksen luontopalveluiden johto työntekijöineen vierailulla Sevettijärvellä 4.8.2015

Kolttien kyläkokouksella ja kolttakulttuurisäätiöllä oli ilo ja kunnia isännöidä sekä esitellä kolttakulttuuria Metsähallituksen Luontopalveluiden työntekijöille ja ylimmälle johdolle eilen Sevettijärvellä. Vierailun aikana tutustuttiin kolttakulttuuriin, kolttien historiaan ja kulttuurimme moninaisiin piirteisiin sekä tapoihin, jotka olennaisesti kuuluvat kolttien arkeen ja elämään. Samalla tutustuimme myös Saamelaismuseo Siidan hallinnoimaan kolttien perinnetaloon.

Vierailun lopuksi käytiin myös perinnetalon pihapiirin vieressä olevalla maa-alueella, jonka Metsähallitus on esisopimuksella antanut Kolttakulttuurisäätiölle käyttöön tulevaa Kolttakulttuurikeskusta varten. Sopimukseen kuuluu lisäksi myös maininta että Metsähallitus antaa ilman eri korvausta Kolttakulttuurikeskuksen rakentamiseen tarvittavat puut, sekä tarvittaessa myös soraa ja täytemaata valtion mailta.

Koskapa Kolttakulttuurikeskuksen nykytila on se, että työn alla on vasta rakennuksen rahoituksen etsintä ja tarkkaa tietoa – saati varovaistakaan arviota keskuksen rakentamisaikataulusta ei vielä ole – niin vierailijat pääsivät paikanpäällä kolttien luottamusmiehen ohjaamalle värikkäälle ajatusmatkalle tulevaan Kolttakulttuurikeskukseen ja tutustuivat näin jo etukäteen keskuksen toimintaan sekä sen tuomiin ilon aiheisiin Koltta-alueella.

Metsähallitus on aina kunnioittanut kolttakulttuuria ja kolttasaamelaisia ja pitänyt mm. kolttakulttuurikeskuksen rakentamishanketta tärkeänä ja näin ollen myös luvannut tukea sen rakentamista omalta osaltaan mahdollisuuksiensa mukaan. Metsähallitus on jo sitoutunut vuokraamaan tulevasta keskuksesta tilan esimerkiksi retkeily- ja kalastusinformaatiolle.

 

Metsähallitus

Kolttien luottamusmies Tanja Sanila ja Kolttakulttuurisäätiön asiamies Marja Suojoki-Gauriloff yhteispotretissa Metsähallituksen luontopalveluiden työntekijöiden kanssa. Vierailijoihin kuuluivat mm. ylärivistä löytyvät Luontopalveluiden luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen, sekä apulaisjohtaja Marja-Liisa Hintsanen. Joukkiosta löytyvät myös mm. Lapista aluejohtaja Jyrki Tolonen, sekä aluepäällikkö Elina Stolt ja myös puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi.

Metsähallitus2

Asiamies esittelee omalla vuorollaan mm. Kolttakulttuurisäätiön toimintaa.

log

Elämähän ei ole aina pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta onneksi huoliin löytyy myös apua: Esittelyssä Mettäterapia eli yksi päihdetyön muoto

Onko perhejäsenelläsi tai läheiselläsi päihdeongelma ja haluaisit auttaa häntä? Painitko itse syvissä vesissä alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden takia? Asian kanssa ei kannata jäädä yksin! Apua on saatavilla ja nyt sitä on saatavilla myös Koltta-alueen rajojen sisäpuolella.

Esittelen nyt teille yhden päihdehoitomuodon eli Mettäterapian. Palvelun tuottaa on SámiSoster ry:n Goaikkanas -projekti, yhteistyössä Inarin kunnan kanssa. Lisäksi kerron, kenelle palvelut on tarkoitettu, kuka maksaa hoitopalvelut ja kuinka olla yhteydessä mikäli näet että sinulla tai läheiselläsi olisi tarvetta avulle.

Haastattelen aiheesta Katja Huotaria, joka on SámiSoster ry:n Goaikkanas -projektin päihdetyöntekijä ja alan rautainen ammattilainen, jonka kanssa on helppo puhua jopa niistä elämän vaikeimmistakin asioista.

Goaikkanas -toimintaan kuuluu päihdeohjausta ja – neuvontaa, sekä asiakastyötä esimerkiksi kotikäynnein ja nyt siis myös Koltta-alueella. Katjaan voi ottaa yhteyttä jos haluatte keskustella päihteidenkäytöstä tai haluatte apua päihdeongelmaan. Myös läheiset voivat ottaa yhteyttä. Toiminta on ollut käynnissä Enontekiöllä jo useita vuosia, ja Inarissa se on aloitettu lokakuussa 2014. Goaikkanas-toimintaa rahoittaa RAY.

Goaikkanas –projektin tarjoama apu on ilmaista.

 

Katja_Huotari

Kuva: Katja Huotari kertoo ilomielin Mettäterapia – leireistä tai avusta jota on saatavilla mikäli sinä tai joku lähipiirissäsi kamppailette päihdeongelman kanssa. Voit olla häneen yhteydessä myös oma-aloitteisesti ja matka kohti raittiimpaa elämää voi alkaa vaikka heti.

 

Hankkeeseen kuuluu Mettäterapia-leirit. Mettäterapia on yhteistyössä Inarin kunnan sosiaalitoimen päihdetyön kanssa toteutettavaa sosiaalisesti kuntouttavaa pienryhmätoimintaa. Mettäterapia-menetelmä voidaan kiteyttää kolmeen pääulottuvuuteen: luonto, yhteisöllisyys ja luova toiminta. Menetelmä koostuu neljästä leirijaksosta. Leirit sijoittuvat eri vuodenaikoihin, ja kestävät 3 vuorokautta. Jaksojen välillä osallistujiin pidetään yhteyttä puhelimitse ja henkilökohtaisin tapaamisin. Inarin kunnan osalta toimintaan osallistuu päihdetyöntekijä Anu Avaskari. Tämä päihdetyön yksi muoto on osoittautunut tehokkaaksi ja se perustuu saamelaiskulttuuriin sekä luontoon. Mettäterapiassa huomioidaan niin saamelaisen tarpeet, tavat kuin myös paikallisen yhteisön – esimerkiksi kolttasaamelaisuuden erityispiirteet.

Jos sinulla tai läheiselläsi on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käytön kanssa tai jos haluaisit vähentää päihteidenkäyttöäsi tai lopettaa sen kokonaan ja haluat apua, niin voit olla yhteydessä suoraan joko Katjaan p. 040-7433064 tai sähköpostilla katja.huotari(a)samisoster.fi tai Inarin kunnan päihdetyöntekijään Anu Avaskariin p. 040-1864292 sähköposti: anu.avaskari(a)inari.fi

Läheisiänne miettiessänne on kuitenkin syytä muistaa että täysi-ikäisen ihmisen täytyy kuitenkin itse haluta päästä mukaan päihdehoitoon, eikä häntä voi sinne pakottaa. Mutta Katjan ja Anun avustuksella voimme tehdä hoitoon menemisen hänelle mahdollisimman helpoksi. Lisäksi jos oma elämäsi päihteitä käyttävän kanssa tuntuu raskaalta, muista myös että voit hakea apua ja tukea myös itsellesi.

Myös minuun voitte olla luottamuksellisesti  yhteydessä jos kynnys yhteydenottoon päihdetyöntekijän kanssa tuntuu aluksi liian korkealta. Pitäkäämme yhdessä huolta lähimmäisistämme, jokainen meistä on tärkeä!

Kolttien luottamusmies Tanja Sanila p. 040-6693647 tai tanja.sanila(a)kolttasaamelaiset.fi

 

log

Yleisurheilukilpailutapahtuma Sevettijärven urheilukentällä 18.7 klo 12.00 alkaen

Taas on tullut aika leikkimielisen urheilumittelön!

 

Tule osallistumaan ensi lauantaina 18.7 klo 12 alkaen yleisurheilutapahtumaan Sevettijärven urheilukentälle.

 

- Ohjelmassa verryttelyä, 60 tai 100 metrin juoksu, pituushyppy, pallonheitto (lapset)/ kuulantyöntö (varttuneemmat) ja keihäänheitto.

Sijoitus ratkeaa 4 lajin kokonaistuloksen perusteella.

- Aikuisilta peritään 2 €:n osallistumismaksu

- Kentällä on myynnissä nuotiopannukahvia, hiillosmakkaroita grillistä, muurinpohjalättyjä muurinpohjapannulta ja limsaa

 

- Tapahtumassa myydään tavara-arpajaisarpoja (100 kplà 2 €). Pääpalkintoina 2 kalastustarvikesettiä (yhteisarvo 98 €).

 

Tämä tapahtuma Sevettijärvellä on osa Inari-viikon (16.-26.7.2015) tapahtumia.

Kaikki ovat tervetulleita mukaan!

 

Järjestäjänä Sevetin Peurat ry

Text background bars
Divider