Header image
Text background bars
log

ENNÄTYSKUUMA KESÄ KASVATTI KALAKUOLEMARISKEJÄ LOHIRIKKAILLA NÄÄTÄMÖLLÄ JA PONOILLA

Tero Mustonen, julkaistu 10.12.2018

Ennätyskuuma kesä kasvatti kalakuolemariskejä lohirikkailla Näätämöllä ja Ponoilla – Samaan aikaan mittava ennallistamisohjelma lisää hiilinieluja. Laaja uusi tutkimushanke dokumentoi kahden arktisen joen, Näätämön (FI/NO) ja Ponoin (Kuola, Venäjä) olevan rajujen ilmastonmuutoksen vaikutusten kourissa. Tiede- ja seurantahanke, jota rahoitti NEFCO (www.nefco.fi), kokosi yli 9,000 datayksikköä sekä alkuperäiskansojen tietoja havainnoista. Esimerkiksi sääaineistoja kerättiin Venäjän puolelta vuodesta 1863 alkaen. Loppuraportti englanniksi täältä.

Näätämöllä koettiin mittaushistorian lämpimin kesä. Vedenlämpötilat lähestyivät lohikalojen kannalta kriittisiä rajoja (24 C). Vainosjoen osavaluma-alueella kolttasaamelaiset löysivät lompoloista laajoja piileväesiintymiä. Vaikka analysoitu vedenlaatudata neljältä vuosikymmeneltä osoittaa, että Näätämö on vielä erämainen, puhdas vesistö, ovat ravinne- ja kiintoaineskuormitukset nousussa. Lisäksi valuma-aluetta rasittavat jokiuomien perkaukset ja kutualueiden menetykset.

Ponoi on Venäjän Kuolan suurimpia lohijokia. Kesällä 2018 valuma-alueella mitattiin ennätyslämpötiloja. Maastossa oli runsaasti metsäpaloja. Neuvostoliiton aikana istutetut kyttyrälohet ovat laajentaneet kutualueitaan. Venäjän tiedeakatemian aineistoja hyödyntäen hankkeessa voitiin tunnistaa keski-Ponoilla jo yli 2 asteen keskilämpötilan nousu vuoden 1980 jälkeen.

Hanke yhdisti onnistuneesti alkuperäiskansojen tietoa tieteeseen. Laajojen erämaisten jokien tilasta kerättiin uutta seurantatietoa esimerkiksi kalastoseurannalla, haastatteluilla, kartoituksilla ja videotallennuksin. Kolttasaamelaiset ovat ennallistaneet taimenen ja harjuksen kutualueita osana mukautumistoimiaan. Koneen säätiö tuki tätä osana ”Miltä Sopu Näyttää” -hanketta 2017.

Samaan aikaan suuri yksityismaiden ennallistamisohjelma lisää hiilinieluja

Kesäkuussa käynnistetty Landscape Rewilding in Finland -ohjelma on saanut merkittävän lisätuen Koneen säätiöltä, 200,000 €. Euroopan investointipankin, Rewilding Europe -säätiön ja OSK Lumimuutoksen ohjelma luo uusia hiilinieluja, ennallistaa soita ja metsiä sekä estää vesistökuormitusta. Se käynnistettiin kesäkuussa 2018.

Ensimmäisten kuukausien aikana ennallistamistoimien piiriin on saatu noin 350 hehtaaria. Kesään 2019 mennessä tavoitteena on 600 ha. Vuoteen 2030 ohjelmassa on tavoitteena ennallistaa 50,000 hehtaaria metsiä ja kosteikoita sekä suoluontoa.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan välittömästi uusia, laajoja toimia. Ohjelmamme ennallistaa suomalaista suoluontoa sekä metsiä. Suot ja luontaiset metsät tarjoavat turvapaikkoja  eliöstölle, kuten uhanalaisille linnuille muutoksen keskellä”, toteaa dosentti Tero Mustonen, joka on myös yksi IPCC:n AR6 -selvityksen pääkirjoittajista. Ohjelman toimenpiteitä kohdistetaan myös vahvistamaan Näätämö-joen valuma-alueen tilaa.

 

log

Saaʹmi siidsåbbar ođđ piisren vaʹlljeeš Terhi Harju

Yle Sábmi / Erkki Gauriloff da Sara Wesslin:

Saaʹmi siidsåbbar aaʹšši hoiʹddjummšest mottai puõʹtti eeʹjj beäʹlnn oummu, ko kuʹǩǩäiggsaž siidsåbbar piisar Aune Mettäpuro pääʒʒ jeäʹlltõʹǩǩe.

Mõõʹnni neäʹttlest saaʹmi suåvtõs vaʹlljii ođđ saaʹmi siidsåbbri piisren keväjäuʹrneǩ Terhi Harju, ǩii alttâd tuâjast ođđeeʹjjmannust. Harjuuʹje piisar tuâjj lij nåkkam tuâjj, mâʹst suu miõll lij leämmaž tuõʹđi ǩeâssum. Suʹst lie juʹn miõlâst ođđ vueʹjj mõõnnalla kaggad siidsåbbri tuåim paajâs.

Juʹrddjen leämmaž puʹhtted saaʹmi siidsåbbra ođđnallšem teâđtummuž

Saaʹmi siidsåbbar piisar tuåimm še saaʹmi ouddoummu Veikko Feodorooff da saaʹmi suåvtõõzzi piisren. Tän čõõuč ooʹđeemvaaʹli mâŋŋa saaʹmi ouddooumaž mainsti še tõn pirr, što juʹrddjen leʹčči puʹhtted siidsåbbar še tän äigga.

Tõn tuâj še Terhi Harju lij vaalmâš ođđ tuâjast altteed.

– Tõt teâđtem õõlǥči mäʹhtt-ne puʹhtted ânnʼjõž äigga de kâʹl mon leäm tõn vaalmâš tuejjeed, rämmaš Harju.

– Vuârdam, što tõt ij leäkku nåkkam hiâlbb tuâjj, leâša tuõđi miõlǩiõʹssi da tõʹst vuäʒʒ tuejjeed jiânnai jeeresnallšem aaʹššid. Tõt, što vuäitt mäʹhtt-ne viikkâd ooudâs mij saaʹmi siidsåbbar tuåimmjummuž, tõt lij vääžnai še, vuäinn Terhi Harju.

 

log

Koltat vastaavat ilmastohaasteeseen

Tero Mustonen:

Kolttasaamelaiset perustivat Näätämöjoen yhteishallintahankkeen 2011 vastatakseen ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kesä 2018 realisoi uhkakuvat Saamelaisalueella. Kolttasaamelaisten ennallistamat Sevettijärven alueen Vainosjoen ja Kirakkakosken ensimmäiset kohteet mahdollistavat lohikaloille parempia mahdollisuuksia selvitä muutoksen keskellä. OSK Lumimuutos oli hankkeen vastuullinen vetäjä.

Vuonna 2016 käynnistyneen hankkeen aikana ennallistettiin 1960- ja 1970 -luvuilla perattujen uomien kutusoraikot, poikastuotantoalueet ja poikasten elinympäristöt. Kokonaisuudessaan hankkeen budjetti oli 23,000 €, josta paikallisten saamelaisten työllistävä vaikutus oli noin 17,000 €. Muut kustannukset olivat soramateriaaleja sekä asiantuntijapalveluja.

Hankkeeen ensimmäinen kohde oli Kirakkakoski Kirakkajärven alapuolella. Muut kohteet sijaitsevat Vainosjoen alaosissa. Vuonna 2017 Kirakkakoski saatiin pääasiassa ennallistettua. Vuoden 2018 kevättalvella kolttasaamelaiset työryhmän asiantuntijat kuljettivat kutusorat ja kiviaineksen moottorikelkoilla Vainosjoella. Kesän 2018 aikana Vainosjoen kohteet saatiin ennallistettua elokuuhun mennessä. Kaiken kaikkiaan hankkeessa ennallistettiin yhteensä 275 purometriä, joista

  1. Kirakkakoskea 90 metriä
  2. Vainosrannan alempaa 60 metriä
  3. Vainosrannan ylempää 125 metriä

Hankkeen tekee poikkeavaksi muista kalataloudellisista hankkeista se, että sekä suunnittelussa, että käytännön toimissa kolttasaamelainen perinnetieto oli keskiössä. Sitä hyödynnettiin ensi kertaa Suomessa virtavesi- ja uoman hydrologian palauttamisessa alkutilaa mukaillen sekä toimien suunnittelussa ja kohdentamisessa. Kalataloudellista seurantaa toteutettiin sähkökalastuksilla sekä hyödyntäen kansainvälistä PISUNA -menetelmää, jossa ympäristömuutoshavaintoja kerättiin koko hankkeen ajan. Menetelmän avulla havaittiin taimenemokalojen saapuminen Kirakkakosken ennallistetuille alueille lokakuussa 2017, harjuksen ja taimenen poikasia ennallistamisalueilla sekä koskikaran talvehtiminen alueella 2018. Sähkökalastus toteutettiin yhteistyössä ja lupaehtojen mukaisesti Lapin ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen toteuttajat seuraavat ennallistamiskohteita omaehtoisesti vuoteen 2025 asti.

Kesän 2018 ennätyslämpötilat alueella heijastuivat hankkeeseen. Kenttätöissä havaittiin huolestuttava määrä levää Vainosjoella. Työryhmän asiantuntijajäsenet analysoivat parhaillaan levän laatua ja laajuutta. Asiasta tiedotetaan myöhemmin tulosten valmistuttua.

Keväällä 2018 Metsähallitus ja ELY-keskus myönsivät laajan jatkohankkeen koko Vainosjoen saattamisesta ennallistamisen piiriin. Kokonaisuudessaan vuosien 2018-2020 aikana ennallistetaan viisi kilometriä vaurioitunutta jokea taimenen ja harjuksen elinympäristöiksi. Vainosjoesta on siis muodostunut laajin Saamelaisalueella koskaan toteutettu ennallistamiskohde. Jatkotoimia rahoittaa ELY-keskuksen lisäksi Koneen säätiön rahoittama ”Miltä sopu näyttää” -hanke.  Ennallistamishanke on saanut myös laajaa kansainvälistä ja tieteellistä huomiota. 2017 se oli esillä Science-lehdessä.

Vuoden 2018 aikana hankkeen tuloksia on julkaistu muun muassa New Directions in Evaluation -lehdessä. Syksyllä 2018 ilmestyvässä Arctic-lehden hyväksytyssä tiedeartikkelissa vertaillaan Norjan ja Suomen lohipolitiikkaa suhteessa saamelaisiin. Vainosjoen hanke ja Näätämöjoen yhteishallinta nostetaan malliksi, jolla pohjoiskalotin alkuperäiskansatietoa ja -oikeuksia voidaan edistää konkreettisin keinoin. Artikkeli suositteleekin Näätämöjoen mallia sovellettavaksi laajasti Norjassa ja Suomessa. Artikkeleiden kanssakirjoittajina ovat olleet saamelaiset asiantuntijat ja tiedonkantajat.

log

Ohje nuotan käytöstä

Nuotta on hankittu Sevettijärven lähialueen kalavesien hoitoon. Nuotta on yhteinen ja kaikki käyttäjät ovat vastuullisia käytöstä ja huolehtivat nuotan kunnosta.

Kyläläiset voivat käyttää nuottaa seuraavien ehtojen mukaisesti:

1. Nuottaa saa käyttää vain Sevettijärven vesistön alueella. Nuottaa ei saa viedä Inarijärveen laskeviin vesistöihin eli ei esimerkiksi Nitsijärvelle.
2. Nuotta pestään käytön jälkeen ja nostetaan kuivumaan Kolttatalon rannassa oleville uluille ja peitetään pressulla.
3. Nuotan tulee olla ehjä käytön jälkeen. Jokainen käyttäjä vastaa nuotan kunnosta käytön jälkeen ja korjaa reiät ym. vauriot. Korjaustarpeita (lankaa ja käpyjä) saa Kolttatalolta.
4. Nuotan käyttö merkitään vihkoon, johon merkitään – Käyttäjät – Päivämäärä – Missä nuotattu – Saalis  (yhteissaalis kiloina tai kappaleina)
5. Nuotan voi varata etukäteen merkitsemällä vihkoon ajankohdan milloin on tarkoitus nuotata.

Lisätietoja ja ohjeita voi kysyä Veikko Feodoroffilta puh. 0400204861

 

Vuäʹppõs nueʹtt ââʹnnmest Nueʹtt lij haʹŋǩǩuum Čeʹvetjääuʹr âʹlddčaaʹʒʒi hoiʹdjem diõtt. Nueʹtt kooll pukid da puk vaʹsttee õõutsââʹjest nueʹtt ââʹnnmest da âʹnne huõl tõʹst što tõt lij kuddnallšem. Sijddneeʹǩǩ vuäiʹtte ââʹnned nueʹtt näkkmi määinai mieʹldd:
1. Nueʹtt vuäǯǯ ââʹnned pâi Čeʹvetjääuʹr čääʹccvuuʹdest. Nueʹtt ij vuäǯǯ viikkâd nokkmid čaaʹzzid, mõõk veʹrdde Aanarjäurra ij ouddmiârkkân Njeʹǯǯjäurra.
2. Nueʹtt âlgg põõssâd ââʹnnmõõžž mâŋŋa da piijjâd koškkâd oolǥ ool, mii lij Sääʹmpõõrt reeddast. Da tõn âlgg kätted väärjain.
3. Nueʹtt âlgg leeʹd čââvas ââʹnnmõõžž mâŋŋa. Juõʹǩǩ õõʹnni vaʹsttad tõʹst, što nueʹtt lij kuddnallšem da čeâhtt reäiʹjid da jeeʹres võõʹjjid. Čiõhttâmneävvaid (suõn da ǩiâp) vuäǯǯak Sääʹmpõõrtâst.
4. Nueʹtt ââʹnnmõõžž ǩeeʹrjtet viʹhǩǩe nääiʹtaa: -        Õõʹnni -        Peiʹvvmieʹrr -        Kosʹt lij nueʹttum -        Šiill (pukveežž ǩiloin leʹbe kueʹllmieʹrin)
5. Vuäitak vaʹrrjed nueʹtt, nuʹtt što ǩeeʹrjtak viʹhǩǩe peiʹvvmeäʹr kuäʹss täättak nueʹtted.

Lââʹss teâđaid da vuäppõõzzid vuäitak kõõččâd Veikko Feodoroffist teʹlf. 0400204861

log

Nuotta sevettiläisten käyttöön

KOLTTIEN KYLÄKOKOUS JA METSÄHALLITUS TIEDOTTAVAT:

Sevettijärvelle on hankittu nuotta kolttavesien hoitomäärärahoilla Kolttien kyläkokouksen ja Metsähallituksen toimesta.  Nuottaa käytetään Sevettijärven lähialueen vesien hoitamiseksi, nuottausperinteen jatkamiseksi ja elvyttämiseksi. Nuotta on kyläläisten käytössä ja kaikki käyttäjät ovat vastuullisia yhteisen nuotan käytöstä.  Toivomuksena on, että nuottaa käytetään ohjeen mukaisesti ja siitä pidetään hyvää huolta.

Nuottaa saa käyttää vain Näätämöjoen vesistön alueella. Nuottaa ei saa viedä muihin vesistöihin esimerkiksi Nitsijärvelle, joka on osa Inarijärven vesistöä. Kiellon tarkoituksena on estää kalatautien leviämistä vesistöstä toiseen.

Tämä nuottauskokeilu kestää kesän 2018 ajan. Jatkokäytöstä päätetään tämän kesän jälkeen.

Lisätietoja voi kysyä luottamusmies Veikko Feodoroffilta ja erikoissuunnittelija Markku Seppäseltä Metsähallituksesta.

Saaʹmi sijddsååbbar da Meäʹcchalltõs lie haʹŋǩǩääm nueʹtt Čeʹvetjäurra sääʹmčaaʹʒʒi hoiʹddjemtieʹǧǧivuiʹm. Nueʹtt ââʹnet Čeʹvetjääuʹr âʹlddvuuʹd čaaʹʒʒi hoiʹddjem vääras di nueʹttemäʹrbbvuõđ jueʹtǩǩem da jeälltem diõtt. Sijddneeʹǩǩ vuäǯǯa ââʹnned nueʹtt da puk õõutsââʹjest vaʹsttee nueʹtt âânnmõõžžâst. Tuäivvap, što nueʹtt ââʹnet vuäʹpstõõzzi mieʹldd da tõn ââʹnet kuddnalla.

Nueʹtt vuäǯǯ ââʹnned pâi Njauddâmjooǥǥ čääʹccvuuʹdest. Nueʹtt ij vuäǯǯ viikkâd jeeʹres čäʹccõõzzid håʹt mâka Njeʹǯǯjäurra, mii kooll Aanarjääuʹr čääʹccvoudda. Ǩiõlddi mieʹrren lij cõggâd tõn, što kueʹllkõõv seʹrdde čäʹccõõzzâst nobba.

Tät nueʹttemteʹstt peštt ǩieʹzz 2018. Lââʹssââʹnnmest mieʹrreet tän ǩieʹzz mâŋŋa.

Lââʹssteâđaid vuäitak kõõččâd ouddooumaž Veikko Feodoroffist da spesialplaaneei Markku Seppäselt Meäʹcchalltõõzzâst.

log

NÄÄTÄMÖJOEN KALASTUSLUPIEN MYÖNTÄMINEN

METSÄHALLITUS TIEDOTTAA:

NÄÄTÄMÖJOEN KALASTUSLUPIEN MYÖNTÄMINEN

Metsähallitus myöntää Näätämöjoen kalastukseen oikeuttavia kalastuslupia Sevettijärvellä Metsähallituksen virkatalolla torstaina 31.5.2018 klo 11-14 välisenä aikana. Luvat voi tilata etukäteen Metsähallituksen Ivalon asiakaspalvelupisteestä puhelin 0206397701 tai sähköpostilla iva...@metsa.fi.

Lohen verkkokalastusluvat myönnetään Sevettijärven ja Näätämön kylissä vakinaisesti asuville ruokakunnille Näätämöjoen kalastussäännön mukaisesti.  Koltille kalastusluvat ovat maksuttomia, muiden kalastajien verkko- ja vapaluvat ovat maksullisia.

NAUDDÂMJOOǤǤ KUEʹLLŠEEʹLLEMLOOʹVI MIÕTTUMMUŠ

Meäʹcchalltõs meâtt Njauddâmjooǥǥ kueʹllšeeʹllemlooʹvid Čeʹvetjääuʹrest 31.5.2018 čiâss 11-14. Vuäitak tiʹll’jed lååʹv ooudǩiõʹtte Meäʹcchalltõõzz Âʹvvel ääʹššlai kääzzkâʹsttempääiʹǩest teʹlfon 0206397701 leʹbe neʹttpååʹštin iva...@metsa.fi.

Njauddâmjooǥǥ kueʹllšeeʹllemšeâttmõõzz mieʹldd miõđât looʹvid luõss-šeeʹllmõʹšše sääiʹmivuiʹm piârrjid, kook jälste Čeʹvetjääuʹr da Njauddâm siidin põõššinalla. Saaʹmid šeeʹllemlååʹv lie määuʹsteʹm, jeeʹres šiiʹllji säiʹmm- da vuäggamlooʹvin âlgg mäʹhssed.

 

log

SEVETTIJÄRVEN JA SEN LÄHIVALUMA-ALUEEN VESISUOJELUTOIMET

Kuva-5d-1024x768Sevettijärven katoavat rannat. OSK Lumimuutoksen arkisto

Tero Mustonen:

Jo vuosien ajan Sevettijärvellä, Inarissa, Lapin maakunnassa asuvat kolttasaamelaiset, alueen mökkiläiset ja muut paikalliset ovat tehneet havaintoja ja välittäneet huolensa vesistönsä tilan heikentymisestä. OSK Lumimuutos saanut valmiiksi vesiensuojeluraportin Sevettijärveltä. Sen voi lukea täältä (http://www.lumi.fi/sivut/wp-content/uploads/2017/11/uusi-sevetti_150.pdf). Hankkeen mahdollisti Pohjoisimman Lapin leader –yhdistys.

Ensimmäiset huomiot esitettiin esimerkiksi kyläyhdistyksen toimesta jo 1980- ja 1990 –lukujen taitteessa. Sevettijärvi (inarinsaameksi Čeavetjávri, koltaksi Če’vetjäu’rr) on noin 1800 hehtaaria laaja, erämainen, karu järvi Näätämö-joen valuma-alueella (vesistötunnus 69) Inarin kunnassa, Lapissa.

Tämä raportti dokumentoi hankkeen lähtötilanteen, vesiensuojelutarpeet, hankkeen kylätyöpajat ja kustannustehokkaat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset Sevettijärven tilan kohentamiseksi.

Vuosien 1980-2016 välillä tunnistettuja ongelmia Sevettijärven ja sen lähivaluma-alueen piirissä voitiin tiivistää seuraavien neljän kokonaisuuden alle:

  • Järven vedenpinnan      ja veden määrän voimakas vaihtelu
  • Rantaeroosio
  • Rehevöityminen,      erityisesti Nilijoessa
  • Runsas virtaus      Jäniskoskella

Tiivistäen havaintojen tuloksena voidaan todeta, että:

  • Sevettijärveä vaivaava eroosio ja vedenvaihtelu johtuu pääasiassa      yläpuolisten koskien ja luusuoiden perkaamisesta osana tie- ja      siltarakentamista, yhdistettynä samoihin toimiin Jäniskoskessa.
  • Tämän lisäksi lähivaluma-alueella ja järvellä voidaan havaita      pistemäisiä ongelmia kiintoaineksen ja ravinnekuormituksen aiheuttamasta      rehevöitymisestä, joka karussa, pohjoisessa vesistössä on tulevaisuutta      ajatellen merkittävä seikka.

Kustannustehokkaat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset Sevettijärven tilan kohentamiseksi:

  1. Eroosiopisteet: Kiveämällä Martinniemen ja Kouluniemen sekä itärannan pahimmat eroosiopisteet maansyöpymä voidaan pysäyttää ja järveen purkavan hiedan ja hiekan leviäminen.
  2. Huomattavasti vaikeampi kokonaisuus on tarttua itse ongelmaan, joka kartoituksessa on paljastunut Sevettijärven ongelmista suurimmaksi – veden liian nopea ja voimakas virtaus Rautaperäjärvestä Jäniskoskeen osana aiempaa tie- ja siltarakentamista. Rautaperäjärven ja Nilijoen luusuoiden, koskiosuuksien ja Jäniskosken tarkasti toteutettu ennallistaminen ja ”entisen” vesitalouden palauttaminen niin lähelle luonnontilaa kuin mahdollista yhdistettynä kutualueiden ja kalojen elinympäristöjen kunnostukseen on pitkän aikavälin suosituksemme. Sen sijaan ruoppaus alivedenaikaan ei tule vaikuttamaan oleellisesti ongelmaan tai ratkaisemaan toistuvan eroosion aiheuttamien vedenpinnan vaihteluiden ja hiekan määrän pysäyttämistä. Jos vesiensuojelutoimiin ryhdytään, tulisi ne mielestämme ohjata tulevan ja lähtevän veden ongelmien korjaamiseen.
  3. Ravinnekuormituksen torjunta: Nilijoen ja Sevettijärven eteläosien ravinnekuormituksen pysäyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.
  4. Kiintoaineksen torjunta ja hulevedet: Erittäin karuissa (ultraoligotrofisissa) vesissä, kuten Näätämöjoen valuma-alueella, pienetkin kiintoainesmäärät vaikuttavat heikentävästi jo itsessään, ja erityisesti yhteisvaikutuksessa muiden kuormitusten kanssa. Orgaaninen kiintoaines ei tee hyvää hietikoille ja sorakoille kuteville kaloille, jos mäti peittyy kokonaan sen alle ja tukehtuu. Jatkossa tulisikin selvittää Sevettijärven yläpuolisten vesistöjen kiintoaineksen päästöt, esimerkiksi metsätaloudesta siellä missä sitä harjoitetaan, pienessäkin määrin. Tämän lisäksi retkeilijöiden ja vapaa-ajan asutukset tehostunut hulevesien torjunta on ensiarvoisen tärkeää.

Hankkeen mahdollistamisesta suuri kiitos kolttien kyläkokoukselle, Pohjoisimman Lapin leader –yhdistykselle, joka oli hankkeen päärahoittaja sekä hankelainasta Inarin kunnalle. Hankkeen EU-rahoitusosuus oli 12,150€.

martinniemi1

Martinniemen eroosio

log

Sevettijärven ja sen lähivaluma-alueen vesisuojelutoimet

Tero Mustonen

Jo vuosien ajan Sevettijärvellä, Inarissa, Lapin maakunnassa asuvat kolttasaamelaiset, alueen mökkiläiset ja muut paikalliset ovat tehneet havaintoja ja välittäneet huolensa vesistönsä tilan heikentymisestä. OSK Lumimuutos saanut valmiiksi vesiensuojeluraportin Sevettijärveltä. Sen voi lukea täältä (http://www.lumi.fi/sivut/wp-content/uploads/2017/11/uusi-sevetti_150.pdf). Hankkeen mahdollisti Pohjoisimman Lapin leader –yhdistys.

Ensimmäiset huomiot esitettiin esimerkiksi kyläyhdistyksen toimesta jo 1980- ja 1990 –lukujen taitteessa. Sevettijärvi (inarinsaameksi Čeavetjávri, koltaksi Če’vetjäu’rr) on noin 1800 hehtaaria laaja, erämainen, karu järvi Näätämö-joen valuma-alueella (vesistötunnus 69) Inarin kunnassa, Lapissa.

Tämä raportti dokumentoi hankkeen lähtötilanteen, vesiensuojelutarpeet, hankkeen kylätyöpajat ja kustannustehokkaat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset Sevettijärven tilan kohentamiseksi.

Vuosien 1980-2016 välillä tunnistettuja ongelmia Sevettijärven ja sen lähivaluma-alueen piirissä voitiin tiivistää seuraavien neljän kokonaisuuden alle:

  • Järven vedenpinnan ja veden määrän voimakas vaihtelu
  • Rantaeroosio
  • Rehevöityminen, erityisesti Nilijoessa
  • Runsas virtaus Jäniskoskella

Tiivistäen havaintojen tuloksena voidaan todeta, että:

  • Sevettijärveä vaivaava eroosio ja vedenvaihtelu johtuu pääasiassa yläpuolisten koskien ja luusuoiden perkaamisesta osana tie- ja siltarakentamista, yhdistettynä samoihin toimiin Jäniskoskessa.
  • Tämän lisäksi lähivaluma-alueella ja järvellä voidaan havaita pistemäisiä ongelmia kiintoaineksen ja ravinnekuormituksen aiheuttamasta rehevöitymisestä, joka karussa, pohjoisessa vesistössä on tulevaisuutta ajatellen merkittävä seikka.

Kustannustehokkaat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset Sevettijärven tilan kohentamiseksi:

  1. Eroosiopisteet: Kiveämällä Martinniemen ja Kouluniemen sekä itärannan pahimmat eroosiopisteet maansyöpymä voidaan pysäyttää ja järveen purkavan hiedan ja hiekan leviäminen.
  2. Huomattavasti vaikeampi kokonaisuus on tarttua itse ongelmaan, joka kartoituksessa on paljastunut Sevettijärven ongelmista suurimmaksi – veden liian nopea ja voimakas virtaus Rautaperäjärvestä Jäniskoskeen osana aiempaa tie- ja siltarakentamista. Rautaperäjärven ja Nilijoen luusuoiden, koskiosuuksien ja Jäniskosken tarkasti toteutettu ennallistaminen ja ”entisen” vesitalouden palauttaminen niin lähelle luonnontilaa kuin mahdollista yhdistettynä kutualueiden ja kalojen elinympäristöjen kunnostukseen on pitkän aikavälin suosituksemme. Sen sijaan ruoppaus alivedenaikaan ei tule vaikuttamaan oleellisesti ongelmaan tai ratkaisemaan toistuvan eroosion aiheuttamien vedenpinnan vaihteluiden ja hiekan määrän pysäyttämistä. Jos vesiensuojelutoimiin ryhdytään, tulisi ne mielestämme ohjata tulevan ja lähtevän veden ongelmien korjaamiseen.
  3. Ravinnekuormituksen torjunta: Nilijoen ja Sevettijärven eteläosien ravinnekuormituksen pysäyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.
  4. Kiintoaineksen torjunta ja hulevedet: Erittäin karuissa (ultraoligotrofisissa) vesissä, kuten Näätämöjoen valuma-alueella, pienetkin kiintoainesmäärät vaikuttavat heikentävästi jo itsessään, ja erityisesti yhteisvaikutuksessa muiden kuormitusten kanssa. Orgaaninen kiintoaines ei tee hyvää hietikoille ja sorakoille kuteville kaloille, jos mäti peittyy kokonaan sen alle ja tukehtuu. Jatkossa tulisikin selvittää Sevettijärven yläpuolisten vesistöjen kiintoaineksen päästöt, esimerkiksi metsätaloudesta siellä missä sitä harjoitetaan, pienessäkin määrin. Tämän lisäksi retkeilijöiden ja vapaa-ajan asutukset tehostunut hulevesien torjunta on ensiarvoisen tärkeää.

Hankkeen mahdollistamisesta suuri kiitos kolttien kyläkokoukselle, Pohjoisimman Lapin leader –yhdistykselle, joka oli hankkeen päärahoittaja sekä hankelainasta Inarin kunnalle. Hankkeen EU-rahoitusosuus oli 12,150€.

 

log

VAINOSJOEN JA KIRAKKAKOSKEN KUNNOSTUS ETENI VAUHDIKKAASTI SEVETTIJÄRVELLÄ

Tero Mustonen:

OSK Lumimuutos, Saa’mi Nue’tt, Kolttien kyläkokous, Inarin kunta, Lapin ELY-keskus ja yksityiset tahot saivat käyntiin Vainosjoen ja Kirakkakosken kunnostuksen viime viikolla Sevettijärven suunnalla. Hanke sai luvituksen toukokuussa 2017. Tavoitteena on ennallistaa Vainosjoen alaosa sekä Kirakkakoski. Työ on jo pitkällä.

Osana Näätämöjoen yhteishallintaa, joka on Suomen innovatiivisimpia vesistöhankkeita kolttasaamelaiset päättivät toteuttaa elinympäristöjen ja kutualueiden ennallistamista keinoina vastata esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin Näätämö-joen valuma-alueella.

Vainosjoen ja Kirakkakosken kunnostus ovat ensimmäisiä laatuaan, jossa pyritään yhdistämään tiede, kolttasaamelainen perinnetieto ja käytäntö vesistötyössä. Samaan aikaan OSK Lumimuutos luotsaa myös Pohjoisimman Lapin LEADER -hanketta Sevettijärven ja sen valuma-alueen kunnostussuunnitelmasta. Se valmistuu lokakuussa 2017 ja työ on myös siinä edennyt hyvin. Vesistötyön huippuammattilainen Janne Raassina on hankkeiden pääasiantuntija. Dosentti Tero Mustonen on tieteellinen koordinaattori.

Vainosjoen ja Kirakkakosken kunnostusta ovat rahoittaneet ja tukeneet OSK Lumimuutoksen lisäksi useat kolttasaamelaiset, yksittäiset lahjoittajat, erityisesti Laura Murtomaa, Inarin kunta, Lapin ELY-keskus sekä seitsemän vuotta jatkuneen hankkeen muut toimijat. Hanke päättyy kesällä 2018 ja tavoitteena on käynnistää koko Vainos-reitin kunnostus. Kaikille rahoittajille suurkiitos.

 

log

Keskustelu- ja infotilaisuus kesän vesistöhankkeista

Tule kuulemaan kesän vesistöhankkeista Peuralammen Camping –leirintäalueelle keskiviikkona 28.6.2017 kello 18.00 alkaen!

 Keskustelu- ja infotilaisuus osoitteessa Peuralammen camping Sevettijärventie 9081 99800 Ivalo gsm. 358 40 6433356
 Nopeimmille (n. 25 henkeä) tarjolla lohisoppaa! Kaikille tarjolla kahvit ja pullat. Tilaisuus kestää n. 1,5 h tai tarpeen mukaan.

Mistä on kyse?

 Näätämö –joen yhteishallintahanke käynnistää yhteistyössä kolttien kyläkokouksen ja Saa’mi Nue’tt –yhdistyksen kanssa kaksi konkreettista vesiensuojeluhanketta vesistöalueella. Vainosjoen ja Kirakkakosken menneitä vaurioita korjataan. Lisäksi LEADER –hankkeella toteutetaan Sevettijärven ja sen lähivaluma-alueen kunnostussuunnittelu.

Vainosjoen ja Kirakkakosken hankkeen toimenpiteet ovat elinympäristöjen, kutusoraikkojen, poikastuotantoalueiden ja uomahydrologian ennallistamista. Pääkohteina ovat taimen ja harjus. Hankkeen toimenpiteet ovat merkittäviä ensimmäisillä pilottikohteillaan.

Kunnostushankkeella on omalta osaltaan pirteä työllistävä vaikutus alueella, koska yli puolet varoista ohjataan paikalliselle kolttasaamelaistyöryhmälle kunnostustoimiin.

 Tämän lisäksi käynnistetään Sevettijärven kunnostussuunnittelu LEADER –yhdistyksen Meidän maisema –teemahaku –tuella. Sevettijärven kyläläiset, mukaan lukien mökkiläiset sekä kolttien kyläkokous ovat jo 1990 –luvulta alkaen esittäneet huolensa Sevettijärven ja sen lähivaluma-alueen heikkenevästä tilasta. Erityisesti vedenpinnan taso, rehevöityminen ja eroosio niemialueilla ovat olleet näissä toiveissa keskiössä.

Sevettijärven ja lähialueen kunnostussuunnitelma –hankkeessa tuotetaan kustannustehokkaat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Ennakkoon suunnitelmissa voidaan ennakoida syntyvän hoitosuosituksia ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen kuriinsaamiseksi, eroosiontorjuntaan, tarkastelua järvialtaan kertyneiden matalikkojen osalta ja muita akuutteja kunnostustarpeita järven alueella.

Molempien hankkeiden toteutus käynnistetään jo kesäkuussa 2017. Ne hyödyttävät paikallista kalataloutta, vesistöjen tilaa, työllisyyttä, kolttasaamelaista kulttuuria ja välillisesti esimerkiksi turismia vesiensuojelun kautta.

Lisätiedot: Tero Mustonen, dosentti, OSK Lumimuutos, 040 7372424, t...@lumi.fi

log

Kesä tuo merkittäviä vesiensuojelutoimia Näätämöjoen vesistöalueelle

4.6.2017 Tero Mustonen, dosentti, OSK Lumimuutos

Näätämöjoen yhteishallintahanke käynnistää yhteistyössä kolttien kyläkokouksen ja Saa’mi Nue’tt –yhdistyksen kanssa kaksi konkreettista vesiensuojeluhanketta vesistöalueella. Vainosjoen ja Kirakkakosken menneitä vaurioita korjataan. Lisäksi LEADER –hankkeella toteutetaan Sevettijärven ja sen lähivaluma-alueen kunnostussuunnittelu. Hankkeen vastuullinen vetäjä on Osuuskunta Lumimuutos, voittoatavoittelematon, itsenäinen järjestö, jolla on vankka työhistoria saamelaisyhteistyöstä ja vesiensuojeluhankkeista ympäri Suomea.

Vainosjoen ja Kirakkakosken hankkeen toimenpiteet ovat elinympäristöjen, kutusoraikkojen, poikastuotantoalueiden ja uomahydrologian ennallistamista.

 Pääkohteina ovat taimen ja harjus. Toimenpiteisiin vaadittava sora käsitellään paikallisesti. Kaivurikoneita ei työssä käytetä. Hankkeen toimenpiteet ovat merkittäviä ensimmäisillä pilottikohteillaan. Lisäksi niillä on erittäin suuri merkitys paikalliselle kyläyhteisölle ja kolttasaamelaisille, jotka ovat toivoneet kunnostushanketta jo vuosikymmeniä. Vainosjoelle pyritään hakemaan myöhemmin koko uoman osalta kunnostushanketta.

Hanketta rahoittavat omalta osaltaan kolttasaamelaiset kalastajat. Lisäksi toimintaan ovat antaneet merkittävän panoksensa yksittäiset lahjoittajat, kuten Laura Murtomaa. Inarin kunta rahoittaa hanketta 4,000 eurolla. Lapin ELY –keskuksen osuus on 11,500 euroa, eli puolet hankkeesta. Rahat tulevat valtion kalatalousvaroista.

Kunnostushankkeella on omalta osaltaan pirteä työllistävä vaikutus alueella, koska yli puolet varoista ohjataan paikalliselle kolttasaamelaistyöryhmälle kunnostustoimiin.

Tämän lisäksi käynnistetään Sevettijärven kunnostussuunnittelu LEADER –yhdistyksen Meidän maisema –teemahaku –tuella.

Sevettijärven kyläläiset, mukaan lukien mökkiläiset sekä kolttien kyläkokous ovat jo 1990 –luvulta alkaen esittäneet huolensa Sevettijärven ja sen lähivaluma-alueen heikkenevästä tilasta. Erityisesti vedenpinnan taso, rehevöityminen ja eroosio niemialueilla ovat olleet näissä toiveissa keskiössä. Hanke on kokonaisuudessaan 13,500 euron suuruinen.

 

Sevettijärven ja lähialueen kunnostussuunnitelma –hankkeessa:

  • kootaan aluksi yhteen ja analysoidaan ennakkomateriaali vuosien 1994-2017 väliltä liittyen kyläläisten havaintoihin Sevettijärven heikkenevästä tilasta. Havainnot verrataan saatavilla olevaan luonnontieteelliseen, julkisista lähteistä saatavilla olevaan limnologiseen ja muuhun aineistoon.
  • Kesällä ja syksyllä 2017 OSK Lumimuutoksen vesiensuojeluasiantuntija kulkee Sevettijärven lähivaluma-alueen ja järven piirissä, tunnistaen ongelmakohdat ja viimeisimmän tilanteen. Erityisiä kohteita tiedetään nyt jo olevan Koulunniemen ja Martinniemen eroosiopisteet, Nilijoki ja –järvi, Sevettijärven järvialtaan matalikot ja alhainen vedenpinta sekä Jäniskosken tilanne.
  • Tämän jälkeen hankkeessa tuotetaan kustannustehokkaat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset suunnittelutyöhön perustuen, itse toimille. Ennakkoon suunnitelmissa voidaan ennakoida syntyvän hoitosuosituksia ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen kuriinsaamiseksi, eroosiontorjuntaan, tarkastelua järvialtaan kertyneiden matalikkojen osalta ja muita akuutteja kunnostustarpeita järven alueella.
  • Lopetustyöpaja syksyllä 2017 hankkeen avaintuloksista.

 

Molempien hankkeiden toteutus käynnistetään jo kesäkuussa 2017. Ne hyödyttävät paikallista kalataloutta, vesistöjen tilaa, työllisyyttä, kolttasaamelaista kulttuuria ja välillisesti esimerkiksi turismia vesiensuojelun kautta.

Lisätiedot: Tero Mustonen, dosentti, OSK Lumimuutos, 040 7372424, t...@lumi.fi

log

Näätämöjoen kalastusluvat 2017

Markku Seppänen tiedottaa:

NÄÄTÄMÖJOEN KALASTUSLUPIEN MYÖNTÄMINEN

Metsähallitus myöntää Näätämöjoen kalastukseen oikeuttavia kalastuslupia Sevettijärvellä tiistaina 23.5.2017 klo11-14 välisenä aikana. Luvat voi tilata etukäteen Metsähallituksen Ivalon asiakaspalvelupisteestä puhelin 0206397701 tai sähköpostilla iva...@metsa.fi.

Lohen verkkokalastusluvat myönnetään Sevettijärven ja Näätämön kylissä vakinaisesti asuville ruokakunnille Näätämöjoen kalastussäännön mukaisesti.  Koltille kalastusluvat ovat maksuttomia, muiden kalastajien verkko- ja vapaluvat ovat maksullisia.

log

MERKITTÄVÄ ILMASTOARTIKKELI JULKAISTU SCIENCE-lehdessä

Julkaistu: 3.4.2017 | Kirjoittanut: Tero Mustonen

Arvostetussa Science-tiedelehdessä torstaina julkaistu laaja kansainvälinen tutkimus tarkentaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan merien, maaekosysteemien ja ilmakehän merkittävä järjestelmämuutos on jo käynnissä, ja se on ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Tutkimuksesta muodostuva kokonaiskuva on hälyttävä – tilanne on vakavampi kuin osattiin ennustaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle on aiemmin ymmärretty heikohkosti:

- Uusi artikkelimme antaa entistä huolestuttavamman kuvan tilanteesta maailmanlaajuisesti. Erityisesti Siperian ikiroudan käynnissä oleva sulaminen on globaali riski. Riskeihin voidaan kuitenkin vastata. Yksi keino tähän on jättää esimerkiksi arktisella ja boreaalisella alueella mahdollisimman paljon hiilinieluja, kuten vanhoja metsiä ja suoalueita luonnontilaan. Vaurioituneiden, muutettujen vesistöjen valuma-aluekunnostus parantaa niiden kykyä selvitä ääreisilmiöistä. Öljyn ja maakaasun tuotantoa pohjoisessa tulisi tietenkin hillitä, kertoo Science-lehden artikkelin kirjoittamiseen osallistunut yhteiskuntamaantieteen dosentti Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta.

IMG_0048

Kuivasjärvi oli mukana WAPEAT -hankkeeesa

Paikallinen perinnetieto on tärkeä keino ilmastonmuutoksen vaikutuksien seurannassa. Ilmastonmuutosarviossa hyödynnetään Suomen Akatemian WAPEAT-hankkeessa (Turvetuotanto ja vesistövaikutusten hallinta: Relevanteista faktoista tehokkaisiin normeihin) kehitettyä uutta tutkimusmenetelmää, joka korostaa paikallisen perinnetiedon roolia ympäristömuutosten seurannassa ja tulkinnassa. Toinen sovellettu menetelmä liittyy luonnonvarojen yhteishallintaan, ja se tarjoaa oikeudenmukaisempaa ja dynaamisempaa kykyä mukautua käynnissä oleviin muutoksiin. WAPEAT-hanketta on vetänyt Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä.

Osa WAPEAT-menetelmän tuloksista on raportoitu vertaisarvioiduissa julkaisuissa vuosina 2013-2017. Mustonen on soveltanut perinnetiedon roolia ympäristö- ja ilmastonmuutoksen seurannassa neljällä kohdealueella: Kontiolahden Jukajoella, Parkanon Kuivasjärvellä, arktisella alueella Näätämöjoen yhteishallintahankkeessa sekä Itä-Siperiassa ikiroudan sulamisalueella Kolyma-joella.

- Vaikka satelliittiseurannat ja luonnontiede antavat tarkan kuvan ilmaston- ja ympäristönmuutoksista boreaalisella ja arktisella alueella, mittakaavallisesti tilanneseurantaa saadaan terävöitettyä tutkiessamme yhdessä paikallisten kalastajien, poromiesten ja -naisten kanssa vaikkapa eteläisten hyönteislajien ensihavaintoja Näätämöjoen laaksossa. Paikallisella perinnetiedolla, alkuperäiskansojen tiedolla ja luontaistalouksien kokemusperäisillä tulkinnoilla on merkittävä rooli muutoksen ajoittamisessa, lajien pohjoissuuntaisen etenemisen ensihavainnoissa ja ääreisilmiöiden tunnistamisessa, koska ne vaikuttavat suoraan elinkeinoihin, kulttuuriin ja ruokaturvallisuuteen, arvioi Mustonen.

Yhteishallinta yhdistää perinnetietoa, tiedettä ja jaettua päätäntävaltaa. Mittava kansainvälinen tutkimus käsittelee myös uusia selviytymiskeinoja muutosten keskellä. Science-lehden artikkelin mukaan luonnon muutoksiin vastaamiseksi tarvitaan nykyistä parempia hallinta- ja ohjauskeinoja.

Atlas

Itä-Saamen atlas muodosti pohjatyön Näätämö-joen yhteishallintahankkeelle

Uusi, toimiva menetelmä on yhteishallinta, jota on sovellettu Suomessa muun muassa Näätämöjoen valuma-alueen yhteishallintahankkeessa. Menetelmän ytimessä on ajatus paikallisen perinnetiedon ja tieteen vuoropuhelusta tilannekuvan saavuttamiseksi sekä luonnonvaroihin liittyvän päätäntävallan jakamisesta paikallisten, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kesken, usein konsensusperiaatteella.

- Yhteishallinnan avulla voidaan saavuttaa sellaisia seuranta- ja ohjaavuustuloksia, jotka mahdollistavat selviytymisen osana pohjoisen alueen rajua lämpenemistä. Esimerkiksi alkuperäiskansojen perinteiset kulttuurit ja elintavat omaavat itseisarvoja, joita on vaikeaa mitata rahassa. Kalottialueen kotoperäisten lajien säilyminen on tärkeää. Avaimet ilmastoriskin hallintaan Suomessa ovatkin tarvittavat päätökset luonnontilaisten alueiden säilyttämisestä ja toisaalta vaurioituneiden alueiden ennallistamisesta, näkee Mustonen.

Science-lehden artikkeliin liittyviä tiedotustilaisuuksia on järjestetty ympäri maailmaa, muun muassa Kanadanssa, Australiassa, Yhdysvalloissa, Lontoossa ja Hongkongissa.

 

log

Jussi-palkinto kolttadokumentille

Jussi-gaalassa 24.3.2017 vuoden 2016 parhaan dokumentin Jussi myönnettiin Karja Gauriloffin dokumentille Kuun metsän Kaisa.


17352045_1622475537770158_5356793863531927502_n
K
uva Yle Sápmi

Dokumentti kertoo Katja Gauriloffin isomummon, Kaisan, ja sveitsiläisen kirjailijan, Robert Crottet’n ystävyydestä ennen maailmansotaa.

Kirjailija Crottet asui pitkään Kaisan luona Petsamossa ja ihastui tähän sydämelliseen naiseen, joka kohteli häntä kuin omaa poikaa. Kaisa kertoi hänelle kolttatarinoita, joista aikanaan syntyi kirja nimeltä Kuun metsä.

Sotien jälkeen Crottet kauhistui kolttien kovasta kohtalosta, koska he olivat menettäneet maansa ja omaisuutena, kun Petsamo menetettiin. Hän järjesti useita keräyksiä, jotta kolttien elämä saataisiin alkuun uusilla asuinpaikoilla Suomessa.

Tästä kaikesta ja paljosta muusta Katja Gauriloff kertoo taitavasti koostetussa dokumentissaan Kuun metsän Kaisa.

log

Koltankielinen lasten lorukirja ilmestynyt

???????????????????????????????

Tammi-helmikuun vaihteessa näki päivänvalon ensimmäinen koltankielinen lasten lorukirja.

Siinä on paksut lehdet, joten se sopii pieniin käsiinkin itse luettavaksi. Tarkoitus kuitenkin on, että vanhemmat tai isovanhemmat lukevat sitä yhdessä lapsen  kanssa. Ota lapsi syliin ja lukekaa sekä katselkaa kuvia yhdessä. Läheisyys on lapselle tärkeää ja ruokkii kielen oppimista positiivisella tavalla.

Kirjan lorut kertovat pohjoisen eläimistä niiden luonteenomaisissa ympäristöissä, joten biologian alkeet alkavat hahmottua lapselle hauskalla tavalla. Kirjan takasivuilta lorut löytyvät suomeksi.

Lorut on kirjoittanut Satu Moshnikoff tyttärensä Minnan, jolla on pieniä lapsia, innoitamana. Kirjan on kuvittanut taiteilija Séverine Cuénod, joka asui Sevettijärvellä useita vuosia. Kirjan taitosta vastaa Minna Moshnikoff ja kielenhuollosta on kiittäminen Lati Feodoroffia. Kirjan on kustantanut Saamelaiskäräjät.

Lorukirja löytyy luettuna osoitteesta https://lastenoma.satukirjasto.fi/saame

log

Valon kylät -projekti

Valon kylät on yhteisöllinen jäätaideprojekti, jonka tarkoitus on tuoda talvikauden 2016-17 aikana valoa, kauneutta ja yhteistä toimintaa kolttakyliin Sevettijärvelle, Nellimiin, Keväjärvelle, aina Neideniin ja Helsinkiin saakka. Toivon mukaan valo leviää kyliin ortodoksisten kirkkojen pihapiireistä, jonne rakennetaan talkoovoimin jääristit valaisemaan kaamoksen pimeyttä.

ristiseina

Valon kylien yhdistävänä voimana on Lapin ortodoksinen seurakunta ja promoottorina toimii isä Rauno Pietarinen, joka kertoi että jääristejä tehtiin Pohjois-Karjalassa jo vuosia sitten. Tapa on venäläinen ja liittyy Loppiaiseen.

Kun Mari ”Lähetä postikortti Sevettijärvelle” Korpimäki kuuli asiasta, hän perusti marraskuun alussa facebookiin Valon kylät –ryhmän, jossa toteutusten ideointiin ryhdyttiin vilkkaasti. Ryhmään liittyi lähes 100 jäsentä.

Pohjoisessa, missä on jo tähän vuodenaikaan jäätä, päätettiin käyttää sitä hyväksi jääristeinä ja jäälyhtyinä. Isä Rauno Pietarinen kertoo: ”Olin iloisesti yllättynyt, kun Sevettijärvellä miehet nostivat Itsenäisyyspäivän alla 800 kg jäätä ja kokosivat palkit seinäksi kirkon pihalle, vaikka oli kova pakkanen. Sevettijärven malli on aivan uusi – jääseinään on koverrettu risti, joka valaistaan takaa päin.”

himmelit

Etelässä ideaa toteutettiin ihastuttavilla valohimmeleillä. Mari Korpimäki kertoo:” Talkoilimme yhteensä 6 himmeliä, kaikki sinne pohjoiseen, koska Helsingin ortodoksiseurakunta ei reagoinut mitenkään yhteydenottooni. Sevettiin lähetettiin neljä, Nellimiin yksi ja Keväjärvelle yksi.”

Kuvat Johanna Nieminen

log

VAINOSJOEN ALA-VALUMA-ALUEEN KUNNOSTUS ETENI SEVETTIJÄRVELLÄ

Julkaistu: 13.10.2016 | Kirjoittanut: Tero Mustonen

Tällä viikolla käsiteltiin Vainosjoen ala-valuma-alueen kunnostusta Sevettijärvellä, kolttasaamelaisten kotiseutualueella. Alkuviikosta OSK Lumimuutos keskusteli Lapin ELY:n ja Metsähallituksen kanssa vaadittavista luvista. Neuvottelut olivat positiivisia. Tarkoituksena on edetä 3-4 pilottikohteella jo kesällä 2017.

img_1834-1024x682

Kirakkajoen kunnostus alkaa 2017

img_1845-300x200Myös Vainoslompoloiden suunnalla toteutetaan pilottikohteita 2017.

Ensimmäinen kunnostuskohde on Kirakkajoki. Siellä toteutetaan elinympäristöjen kunnostus ja kutusoraikkojen palauttaminen. Samoin Vainoslompoloiden suuntaan edetään 2-3 kohteen osalta ainakin niin, että elinympäristöt pyritään ennallistamaan. Toimet ovat osa vuonna 2011 käynnistynyttä Näätämö-joen valuma-alueen yhteishallintahanketta. Lumimuutos on hankkeen tieteellinen koordinaattori.

Tällä viikolla tehtiin vuoden viimeiset maastotyöt ja suunnittelut, joita johti kolttasaamelainen Risto Semenoff. Kirakan ja Vainoksen kohteilla tunnistettiin kutusoraikkoalueita ja ennallistamistarpeita.

img_1862-150x150Valuma-aluekarttoja jaettiin.

img_1863

Tero Mustonen esitteli hankkeen tuloksia.

Tiistai-iltana hanke kokosi Sevetin koululle noin 30 henkeä kuuntelemaan vuoden 2016 tuloksista. Työpaja antoi myös mahdollisuuden kyläläisille kommentoida suunnitelmia ja tuoda uusia tietoja esiin. Vuoden 2017 hanke on pilottitoimintaa, että ensimmäiset kohteet saataisiin eteenpäin. Yle Sápmi raportoi tapahtumasta laajasti.

img_1866

Risto Semenoff ja muut työpajan osallistujat.

log

Näätämö –ilta 11.10.2016 Sevettijärven koululla

Teksti ja kuva: Tero Mustonen

Näätämö-joki ja sen valuma-alue, kuten Sevettijärvi ovat muutoksen tilassa.

Tule kuulemaan 11.10.2016 kello 17 – 19 Sevettijärven koululla viimeisintä tutkimustietoa ja kolttasaamelaisten perinnehavaintoja vesistön ja lohen tilasta. Voit myös kertoa omista havainnoistasi!

 OSK Lumimuutos, Kolttien kyläkokous, Saa’mi Nue’tt ja muut toimijat järjestävät 11.10.2016 kello 17 – 19 keskustelutilaisuuden Näätämö-joen ja Sevettijärven lähivaluma-alueen tilasta Sevetin koululla.

Nämä tahot ovat vuodesta 2011 alkaen toteuttaneet Näätämö-joen yhteishallintahanketta. Sen ytimessä on yhdistää kolttasaamelainen tieto ja viimeisin tiede joen tilan seurantaan ja parantamiseksi.

Paikalla on Suomen johtavia vesistöasiantuntijoita. Illan aluksi kuulemme muun muassa:
-        Hankkeen vuoden 2016 tuloksista
-        Kesän 2016 kunnostuskartoituksen tuloksista Vainosjoelta, Sevettijärveltä ja Kirakasta
-        Loheen ja Näätämö –jokeen kohdistuvista kokonaispaineista

Lyhyen alustuksen pitävät tutkijatohtori Tero Mustonen (Itä-Suomen yliopisto, OSK Lumimuutos) ja vesistöasiantuntija Janne Raassina.

Tämän jälkeen sana on vapaa. Tilaisuudessa voi esittää kysymyksiä, toiveita ja ideoita siitä, miten esimerkiksi eroosiontorjuntaa, Vainos-joen kunnostamista ja lohikysymyksiä tulisi paremmin toteuttaa. Uusia avauksiakin voi esittää.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: Tero Mustonen, t...@lumi.fi, 040 7372424

martinniemi1

log

Sevettiläisten postimatka kohtuullinen

Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin tammikuussa valitus paikallisen postimatkan pituudesta. Sieltä se joutui Viestintäviraston käsittelyyn. Viraston kesäkuussa antamassa päätöksessä todetaan, että Sevettijärven ja Näätämön asukkaiden asiointimatkaa Postin toimipisteeseen Inari kirkonkylälle on postilain mukaisesti pidettävä kohtuullisena. Näätämöstä on matkaa Inariin 150 km ja Sevettijärveltä 120 km.

Sevettijärvellä oli aiemmin asiamiesposti, jonka toiminta lakkasi 14.8.2015, kun Sevetin Baari lopetti toimintansa. Ja vielä aikaisemmin oli postiasema 1, jonka yhteydessä toimivat myös postipankkipalvelut. Sevettijärvellä oli kaksi postileimaa: normaali leima sekä kuvallinen juhlaleima, joka julkaistiin v. 1979 kylän asuttamisen 30-vuotisjuhlan kunniaksi.

Postiasioinnin nykyisiin ongelmiin haettiin ratkaisua muun muassa ”Lähetä postikortti Sevettijärvelle” – kampanjan merkeissä. Kylään lähetettiin yli 11.000 korttia ja kirjettä ympäri kotimaata ja maailmaa. Ongelmaan saatiin näkyvyyttä, mutta ei ratkaisua.

???????????????????????????????

log

Inariviikot heinäkuussa

Jo perinteeksi muodostuneet Inariviikot 22.-31.7.2016 tarjoavat ohjelmaa koko kunnan alueella, myös Sevettijärvellä ja Nellimissä.

Alla olevasta linkistä löydät tarkemmat ohjelmatiedot:

http://www.inariviikot.fi/fi/ohjelma/

Text background bars
Divider