Lapin ELY-keskuksen (ent. TE-keskus) puolesta Pentti Pasanen ja Finnmarkin lääninhallituksen puolesta Bente Christiansen järjestivät tänään kokouksen Sevettijärvelle. Tarkoituksena oli pohtia suomalais-norjalaisin voimin keinoja yhteisen rajajokemme, Näätämöjoen lohikannan säilyttämiseksi. Luonnonlohi koetaan tärkeäksi, koska paikalle oli saapunut n. 40 henkilöä.
Bente Christiansen Finnmarkin lääninhallituksesta avasi kokouksen.
Pääsääntöisesti Näätämöjoen kalastusta säätelee Rajajokikomission laatima Näätämöjoen kalastussopimus. Viimeisin on vuodelta 1978 ja sitä on asetuksilla täydennetty tarpeen tullen. Sopimuksen mukaan on laadittava 3 vuotta kerrallaan voimassa oleva kalastussääntö, joka jatkuu automaattisesti, ellei siihen haluta neuvotella muutoksia. – Kalastussäännössä määritellään muun muassa pyyntiajat ja pyydysten lukumäärä, säädetään kalastuksen valvonnasta sekä Norjan puolella olevan kalaportaan kunnossapidosta.
Nykytilanne
Alustuksissa kerrottiin nykyhetken kalastustilanteesta Suomessa ja Norjassa. Markku Seppänen Metsähallituksesta kertoi, että vuonna 2009 Näätämöjoen verkkokalastuslupa oli 79 ruokakunnalla. Näistä kuitenkin vain noin 24 taloutta piti verkkoja aktiivisesti pyynnissä. Yleisin verkostamisaika oli maanantai-illasta keskiviikkoon, vaikka pyyntiaika jatkuu perjantai-iltaan saakka.
Turistikalastuslupia Joelle myydään keskimäärin 600-700 vuodessa ja niiden tuloilla (n. 15.000e) rakennetaan ja kunnostetaan Näätämöjoen palvelurakenteet.
Neidenelvens Fiskefellesskapia edustanut Reino Arvola piti hyvänä sitä, että nyt Näätämöjoen kalastajilla valtakuntien rajan molemmin puolin oli tilaisuus olla suorassa kosketuksessa toisiinsa. Hän totesi, että lohta pitää hoitaa molempien osapuolien yhteisenä resurssina eikä kadehtien toisen osapuolen saaliita. Tähän saakka Näätämöjoki on aina jäänyt Tenojoen varjoon, mutta nyt se on nostettava esiin, hän sanoi.
Neidenelvens Fiskefellesskapiin kuuluu 42 jäsentä ja heidän aktiivinen toiminta-aikansa on kesäkuusta elokuuhun. Silloin siivotaan jokivartta, heitetään käpälää, myydään kalastuslupia ja järjestetään kalastuksen valvontaa. Seura on rakentanut jokivarteen käymälöitä ja jätepisteitä.
Arvolan mielestä pitäisi saalismäärien lisäksi alkaa tutkia, paljonko lohia Jokeen jää elävinä, sillä niiden määrähän ratkaisee lohikantojen tilan tulevaisuudessa. Tenojoessa olevien laskureiden, videoiden jne. kaltaisten laitteiden asentamista tulisi harkita myös Näätämöjokeen tämän asian selvittämiseksi.
Tapani Vierelä havainnollisti kartan avulla Näätämöjoen Suomen puolen kalastuksen painopistealueet.
Valvonnan tehostaminen
Harald Muland Finnmarkin lääninhallituksesta sanoi, että meillä on yhteinen vastuu lohesta ja sen kalastuksesta. Pitää valvoa, että vain ne heittävät käpälää ja pyytävät verkoilla, joilla on siihen oikeus. Pitää valvoa pyydysten lukumääriä ja sitä, että kalastajien luvat ovat kunnossa. Pitää järjestää kalastussopimuksen 5:n kohdan mukaista suomalais-norjalaista yhteisvalvontaa sekä määritellä valvonta-alueet.
Kare Koivisto kertoi Lapin ELY-keskuksen saavan valvontaan varoja Maa- ja metsätalousministeriöltä. ELY-keskus palkkaa 2 valvojaa kesäkaudeksi. Ensi kesänä valvontaa suorittaa parivaljakko Tapani Vierelä ja Ari Kosunen. Kun valvojilla, kuten näillä kahdella, on vahva paikallistuntemus, vältetään monet turhat konfliktit ja riidat.
Valvontaan saadaan tarpeen vaatiessa lisäresursseja Rajavartiostolta ja Metsähallitukselta. Joskus apuna on ollut Rajan helikopteri. Tärkeitä ovat myös yhteispartiointipäivät norjalaisten valvojien kanssa.
Valvontaa jo 11 vuotta suorittanut Tapani Vierelä kertoi Näätämöjoen kalastuskeskittymistä ja lohen vaarallisesta matkasta merestä kutupaikoilleen. Hän sanoi, että jokainen kutulohinaaras, joka pääsee perille, ansaitsee ”kultakruunun” päähänsä selvittyään matkastaan verkkoviidakoiden, perhojen ja vieheiden houkutusten läpi.
Kartasta näkyvät vuoden 2009 saalismäärät Suomen ja Norjan puolella.
Tutkimustuloksia
Eero Niemelä RKTL:n tutkijana osoitti havainnollisesti tutkimustulosten pohjalta, että pyyntiä säätelemällä ja oikein kohdistamalla voitaisiin lisätä kutulohen pääsyä latvavesille, jolloin turvattaisiin poikastuotanto.
Nykyiset saalistilastot perustuvat kalastajien omiin ilmoituksiin. Niemelän mielestä saalismääristä pitäisi saada tarkempaa tietoa. Vuosien 1975-2008 välisten tilastojen perusteella Norjan puolella pyydetään noin 75% lohesta ja Suomen puolella 25%.
Meidän tulee muistaa, että kyseessä on yhteinen joki, jonka lohikannoista jokainen kantakoon huolta. Näätämöjoen vuosituhantisen luonnonlohen, joka poikkeaa geneettisesti muiden jokien lohista, tulee säilyä vielä vuosituhansiksi eteenpäinkin.
Alustusten jälkeen käytiin vilkasta keskustelua vapaaehtoisista rajoitustoimista, joita jo on tehty ja joita vielä pitäisi tehdä lohikantojen turvaamiseksi. Sekä käytännön kalastajilla että tutkijoilla on selvästi suuri huoli Joen vähenevistä lohista. Tänään pohdittiin suoraan ruohonjuuritasolla, millaisin keinoin Näätämöjoen luonnonlohi saadaan säilymään.
Loppupäätelmä
Päätettiin valita kuuden hengen ryhmä, kolme kummastakin maasta, jonka tehtävänä on laatia pikaisesti pyynnin rajoitusehdotuksia, jotka molempien maiden kalastajat voisivat vapaaehtoisesti hyväksyä. Ehdotusten tulisi koskea jo tämän vuoden pyyntikautta ja niitä voitaisiin täydentää ja korjata ensi kesän kokemusten perusteella.
Tuloksia näiden toimien vaikutuksista voisi odottaa aikaisintaan 7-8 vuoden kuluttua, joten nyt on korkea aika ryhtyä toimiin heti!
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff (etualalla) vaati koltille omaa edustajaa neuvottelevaan kuuden hengen ryhmään.
